# Sää ja vuodenajat esperantoksi – sanat ja fraasit

Source: https://esperantopedia.org/fi/fraasit/saa-ja-vuodenajat/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperantosääverbit eivät tarvitse subjektia – Pluvas on ”sataa”, Neĝas ”sataa lunta”. Vuodenajat, Estas varme, lämpötilat ja hyödyllisiä fraaseja.

Esperantossa sääverbeillä ei ole subjektia: ***Pluvas*** on ”Sataa”, ***Neĝas*** ”Sataa lunta” ja ***Tondras*** ”Ukkostaa”. Olosuhteille ja lämpötilalle *estas* seuraa adverbi: ***Estas varme*** ”On lämmintä”, ***Estas malvarme*** ”On kylmää”. Neljä vuodenaikaa ovat ***printempo, somero, aŭtuno, vintro***. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen (ks. [aakkoset](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/)). Suomalaiselle tämä on tuttua: suomessakin sanotaan ”sataa” ilman subjektia.

## Neljä vuodenaikaa

| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| kevät | *printempo* | prin-TEM-po |
| kesä | *somero* | so-ME-ro |
| syksy | *aŭtuno* | aŭ-TU-no |
| talvi | *vintro* | VIN-tro |
| vuodenaika | *sezono* | se-ZO-no |
| sadekausi | *pluvsezono* | pluv-se-ZO-no |
| kuiva kausi | *seka sezono* | SE-ka se-ZO-no |
| sää | *vetero* | ve-TE-ro |

Vuodenaikojen nimet ovat tavallisia substantiiveja, kirjoitettu pienellä alkukirjaimella ([kuukaudet](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/viikonpaivat-ja-kuukaudet/) kirjoitetaan perinteisesti isolla). ReVo käsittelee *printempo*-sanan yhtenä juurena, vaikka se päättyy sanaan *tempo* ”aika”. Se ajoittaa vuodenajat gregoriaanisen kalenterin mukaan: pohjoisen pallonpuoliskon kevät kestää noin 21. maaliskuuta – 21. kesäkuuta, eteläisen noin 23. syyskuuta – 21. joulukuuta.

## Miten sanotaan ”kesällä”?

| Malli | Esperanto | Suomi |
|---|---|---|
| substantiivi + *-e* | *Somere mi naĝas en la maro.* | Kesällä uin meressä. |
| *en la* + substantiivi | *En la somero ni veturis al la maro.* | Kesällä matkustimme merelle. |
| *dum la* + substantiivi | *Dum la vintro la tagoj estas mallongaj.* | Talvella päivät ovat lyhyitä. |
| *ĉi-* + substantiivi + *-e* | *Ni havis malmulte da neĝo ĉi-vintre.* | Meillä oli vähän lunta tänä talvena. |
| adjektiivi + substantiivi + *-n* | *Venontan someron mi vojaĝos.* | Ensi kesänä matkustan. |
| *tuta* + substantiivi + *-n* | *Neĝis la tutan vintron.* | Satoi lunta koko talven. |

Pääte *-e* tekee substantiivista aikaadverbin: *somere*, *vintre*, *matene* (ks. [adverbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/adverbit/)). Sekä *somere* että *en la somero* ovat oikein. Fundamenton omat harjoitukset, joita ReVo siteeraa, käyttävät jopa muotoja *en somero* ja *en vintro* ilman artikkelia.

Aikasubstantiivi [akkusatiivin *-n*](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/) kanssa ja ilman prepositiota merkitsee ajankohtaa tai ajanjaksoa (PMEG): *la sekvan dimanĉon* ”seuraavana sunnuntaina”, siis *pasintan vintron* ”viime talvena”, *la tutan vintron* ”koko talven”. Sana *ĉi* tarkoittaa ”tämä, puhujan lähellä”, ja PMEG näyttää sen yhdyssanoissa kuten *ĉi-nokte* ”tänä yönä” ja *ĉi-jara* ”tämän vuoden”; *ĉi-vintre* ja *ĉi-somere* noudattavat samaa mallia.

## Sääsanat

| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| taivas | *ĉielo* | ĉi-E-lo |
| aurinko | *suno* | SU-no |
| auringonpaiste | *sunbrilo* | sun-BRI-lo |
| pilvi | *nubo* | NU-bo |
| sumu | *nebulo* | ne-BU-lo |
| sade | *pluvo* | PLU-vo |
| lumi | *neĝo* | NE-ĝo |
| rakeet | *hajlo* | HAJ-lo |
| jää | *glacio* | gla-CI-o |
| pakkanen | *frosto* | FROS-to |
| sateenkaari | *ĉielarko* | ĉi-e-LAR-ko |
| tuuli | *vento* | VEN-to |
| tuulenvire | *venteto* | ven-TE-to |
| myrsky, kova tuuli | *ventego* | ven-TE-go |
| myrsky | *ŝtormo* | ŜTOR-mo |
| hurrikaani | *uragano* | u-ra-GA-no |
| salama | *fulmo* | FUL-mo |
| ukkonen | *tondro* | TON-dro |
| ukkosmyrsky | *fulmotondro* | ful-mo-TON-dro |

Vastaavat adjektiivit päättyvät *-a*: *suna tago* ”aurinkoinen päivä”, *nuba* ”pilvinen”, *sennuba* ”pilvetön”, *pluva* ”sateinen”, *neĝa* ”lumisen”, *venta* ”tuulinen”, *glacia* ”jäinen”, *seka* ”kuiva”, *malseka* ”märkä”, *kota* ”kurainen”. Sanan *vetero* kanssa käytä tavallista adjektiivia: *bela vetero* ”kaunis sää”.

## Sääverbit: ei subjektia, ei ”se”-sanaa

Englanti tarvitsee täytesanan *it* (”it rains”); esperanto ei. PMEG sanoo selvästi, ettei tällaisten verbien kanssa käytetä sanaa *ĝi*: *Hodiaŭ pluvas*, ei *Ĝi pluvas hodiaŭ*. Se lisää, että tarpeeton *ĝi* Zamenhofin lauseessa *Ĝi estis varmega posttagmezo* on kadonnut ja katsotaan nykyään virheeksi. Ks. [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/).

| Esperanto | Suomi | Infinitiivi | Ääntäminen |
|---|---|---|---|
| *Pluvas.* | Sataa. | *pluvi* | PLU-vas |
| *Neĝas.* | Sataa lunta. | *neĝi* | NE-ĝas |
| *Tondras.* | Ukkostaa. | *tondri* | TON-dras |
| *Fulmas.* | Salamoi. | *fulmi* | FUL-mas |
| *Hajlas.* | Sataa rakeita. | *hajli* | HAJ-las |
| *Ventas.* | Tuulee. | *venti* | VEN-tas |
| *Frostas.* | On pakkasta. | *frosti* | FROS-tas |
| *Ŝtormas.* | Myrskyää. | *ŝtormi* | ŜTOR-mas |
| *Sunas.* | Aurinko paistaa. | *suni* | SU-nas |
| *Tagiĝas.* | Päivä sarastaa. | *tagiĝi* | ta-GI-ĝas |

Tavalliset päätteet antavat aikamuodot (ks. [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/)): *Hieraŭ pluvis* ”Eilen satoi”, *Morgaŭ pluvos* ”Huomenna sataa”. Adverbit lisäävät voimaa: *Pluvas forte* ”Sataa kovaa”, *Neĝas multe* ”Sataa paljon lunta”.

Jos jokin muu kuin sade putoaa kuin sade, se asia tulee subjektiksi, joten se ei saa *-n*:ää: *Pluvis ŝtonoj sur la tegmenton* ”Kiviä satoi katolle”. PMEG varoittaa muodosta *ŝtonojn* tässä.

## ”On lämmintä”: Estas varme

Kun verbillä *estas* ei ole todellista subjektia, tilannetta kuvaava sana on *-e*-päätteinen adverbi, ei adjektiivi (PMEG): *Estas varme*, ei *Estas varma*. PMEG:n omat esimerkit sisältävät *Estas mallume* ”On pimeää”.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Estas varme.* | On lämmintä. |
| *Estas malvarme.* | On kylmää. |
| *Estas sune.* | On aurinkoista. |
| *Estas nube, sed ne pluvas.* | On pilvistä, mutta ei sada. |
| *Estas nebule.* | On sumuista. |
| *Estas malseke.* | On märkää. |
| *Estas tro malvarme por naĝi.* | On liian kylmä uida. |

Subjektin kanssa adjektiivi palaa ja mukautuu siihen: *La vetero estas varma* ”Sää on lämmin” (subjekti *vetero*), *Estas bela vetero* ”On kaunis sää” (adjektiivi kuuluu sanaan *vetero*).

Kertoaksesi miltä sinusta tuntuu, käytä verbejä *varmi* ja *malvarmi*, jotka ReVo määrittelee olemiseksi tai tuntemiseksi lämpimältä ja kylmältä: *Mi malvarmas* ”Minulla on kylmä”, *Al mi varmas* ”Minulla on lämmin”, *Ĉu tro varmas?* ”Onko liian lämmintä?”. *Mi frostas* tarkoittaa ”palelen”; ReVo määrittelee *frosti*-verbin pakkaskylmän tuntemiseksi.

## Lämpötila

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Kiom da gradoj estas ekstere?* | Montako astetta ulkona on? |
| *Estas dudek gradoj.* | On kaksikymmentä astetta. |
| *Estas dudek du gradoj celsiaj.* | On 22 celsiusastetta. |
| *Estas dek gradoj super nulo.* | On kymmenen astetta nollan yläpuolella (plussaa). |
| *Estis dek gradoj sub nulo ĉi-matene.* | Tänä aamuna oli kymmenen astetta pakkasta. |
| *La temperaturo nun estas minus dek gradoj.* | Lämpötila on nyt miinus kymmenen astetta. |
| *Morgaŭ estos pli varme.* | Huomenna on lämpimämpää. |

Sano luku ensin, sitten *gradoj* (”yksi aste” on *unu grado*); ks. [numerot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/numeraalit/). PMEG antaa molemmat tavat lukea lämpötilamerkki: +10° on *plus dek gradoj* tai *dek gradoj super nulo*, ja −10° on *minus dek gradoj* tai *dek gradoj sub nulo*. Pakkasasteet ilmaistaan sanoilla *sub nulo* tai *minus*.

Jälkiliitteet *-eg-* ”vahvempi” ja *-et-* ”heikompi” muodostavat asteikon: *malvarmega* ”hyvin kylmä”, *malvarma* ”kylmä”, *malvarmeta* ”viileä”, *varma* ”lämmin”, *varmega* ”kuuma”. Vaihda *-a* muotoon *-e* säälausetta varten: *Estas varmege* ”On tosi kuuma”.

ReVo sanoo, että *varma* on perinteisesti kohtalaisen mukava lämpö, kun taas *varmega* tarkoittaa epämiellyttävän kuumaa, jopa polttavaa. Se lisää, että sanakirjat PV ja PIV menettivät tämän vivahteen, jonka venäjää ja saksaa puhuvat esperantistit säilyttävät.

## Sananmuodostus sääjuurista

| Sana | Osat | Suomi |
|---|---|---|
| *pluvego* | pluv·eg·o | kaatosade |
| *pluveto* | pluv·et·o | tihkusade |
| *pluvero* | pluv·er·o | sadepisara |
| *neĝero* | neĝ·er·o | lumihiutale |
| *neĝulo*, *neĝhomo* | neĝ·ul·o, neĝ·hom·o | lumiukko |
| *pluvneĝo* | pluv·neĝ·o | räntä (sulava lumi tippuessaan) |
| *senpluveco* | sen·pluv·ec·o | kuivuus |
| *pluvombrelo*, *sunombrelo* | pluv·ombrel·o, sun·ombrel·o | sateenvarjo, aurinkovarjo |
| *pluvmantelo* | pluv·mantel·o | sadetakki |
| *fulmotondro* | fulm·o·tondr·o | ukkosmyrsky |
| *ĉielarko* | ĉiel·ark·o | sateenkaari |
| *malvarmumo* | mal·varm·um·o | vilustuminen |

Jälkiliite *-er-* nimeää yhden osan massasta, joten *neĝero* on yksi *neĝo*-hiutale. Verbimuodot seuraavat: *pluveti* ”tihuuttaa”, *pluvegi* ”kaataa”. ReVo määrittelee *ombrelo*-sanan itsessään kannettavaksi suojaksi sadetta tai aurinkoa vastaan, ja *pluvombrelo* ja *sunombrelo* kertovat kumpi. Ole varovainen sanan ”kylmä” kanssa: *malvarmo* on matala lämpötila, kun taas *malvarmumo* on sairaus. Lisää: [sananmuodostus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/).

*-iĝ-* ”tulla” -verbit voivat myös esiintyä yksinään: *Aŭtune pli kaj pli malvarmiĝas* ”Syksyllä tulee yhä kylmempää”, *Vesperiĝas* ”Ilta hämärtyy”.

## Säästä puhuminen

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Kia estas la vetero en via urbo?* | Millainen sää kaupungissasi on? |
| *Kia bela tago!* | Mikä ihana päivä! |
| *Pluvas, prenu ombrelon.* | Sataa, ota sateenvarjo. |
| *Surmetu mantelon, ĉar estas malvarme.* | Pue takki päälle, koska on kylmä. |
| *Ĉu morgaŭ pluvos?* | Sataako huomenna? |
| *Laŭ la veterprognozo morgaŭ neĝos.* | Sääennusteen mukaan huomenna sataa lunta. |
| *Kiun sezonon vi plej ŝatas?* | Mistä vuodenajasta pidät eniten? |
| *Mi plej ŝatas la printempon.* | Pidän eniten keväästä. |

Kaksi viimeistä lausetta käyttävät akkusatiivia: vuodenaika on verbin *ŝatas* objekti, joten se päättyy *-n*:ään.

## Usein kysyttyä

### Miten sanotaan ”sataa” esperantoksi?

*Pluvas.* Sanaa ”se” ei ole: sääverbeillä ei ole subjektia, ja PMEG sanoo, ettei *ĝi*-sanaa lisätä. Imperfekti: *Pluvis*; futuuri: *Pluvos*.

### Miten sanotaan ”on kylmä” tai ”on kuuma” esperantoksi?

*Estas malvarme* ja *Estas varme*; erittäin kuumalle *Estas varmege*. Sanan *estas* jälkeen on *-e*-päätteinen adverbi.

### Mitkä ovat vuodenajat esperantoksi?

*Printempo* (kevät), *somero* (kesä), *aŭtuno* (syksy) ja *vintro* (talvi), kaikki pienellä alkukirjaimella.

### Miten sanotaan ”talvella” esperantoksi?

*Vintre* tai *en la vintro*. ”Tänä talvena” sano *ĉi-vintre* ja ”viime talvena” *pasintan vintron*.

### Miten lämpötila ilmoitetaan esperantoksi?

Sano luku ja *gradoj*: *Estas dek gradoj*. Pakkaselle käytä *minus dek gradoj* tai *dek gradoj sub nulo*.

## Lähteet

- [PMEG: Sensubjektaj verboj (pluvi, neĝi, hajli, ŝtormi, frosti, fulmi, tondri)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/sensubjektaj.html)
- [PMEG: Tria persono (ei *ĝi*-sanaa subjektittomien verbien kanssa)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/tria.html)
- [PMEG: Uzo de E-vortoj (Estas mallume, Kritiki estas facile)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortoj/uzo.html)
- [PMEG: N por tempopunkto](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/tempopunkto.html) ja [N por mezuro](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/mezuro.html)
- [PMEG: Dum](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/rolvortetoj/aliaj_rolvortetoj/dum.html)
- [PMEG: Ĉi (ĉi-nokte, la ĉi-jara somero)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortecaj_vortetoj/lokaj/chi.html)
- [PMEG: Plus kaj minus (plus dek gradoj, dek gradoj sub nulo)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/kunligaj_vortetoj/plus_minus.html)
- [ReVo: printempo](https://reta-vortaro.de/revo/art/printe.html), [somero](https://reta-vortaro.de/revo/art/somer.html), [aŭtuno](https://reta-vortaro.de/revo/art/auxtun.html), [vintro](https://reta-vortaro.de/revo/art/vintr.html), [sezono](https://reta-vortaro.de/revo/art/sezon.html)
- [ReVo: pluvo ja johdannaiset](https://reta-vortaro.de/revo/art/pluv.html), [neĝo](https://reta-vortaro.de/revo/art/negx.html), [vento](https://reta-vortaro.de/revo/art/vent.html), [nebulo](https://reta-vortaro.de/revo/art/nebul.html), [fulmo](https://reta-vortaro.de/revo/art/fulm.html), [tondri](https://reta-vortaro.de/revo/art/tondr.html), [hajlo](https://reta-vortaro.de/revo/art/hajl.html)
- [ReVo: ŝtormo](https://reta-vortaro.de/revo/art/sxtorm.html), [uragano](https://reta-vortaro.de/revo/art/uragan.html), [frosto](https://reta-vortaro.de/revo/art/frost.html), [glacio](https://reta-vortaro.de/revo/art/glaci.html), [nubo](https://reta-vortaro.de/revo/art/nub.html), [vetero](https://reta-vortaro.de/revo/art/veter.html), [suno](https://reta-vortaro.de/revo/art/sun.html)
- [ReVo: varma, malvarma ja johdannaiset](https://reta-vortaro.de/revo/art/varm.html), [grado](https://reta-vortaro.de/revo/art/grad.html), [ombrelo](https://reta-vortaro.de/revo/art/ombrel.html)
- [Tatoeba](https://tatoeba.org/) lauseet (CC BY 2.0 FR), käytetty sellaisenaan: [#2127737](https://tatoeba.org/en/sentences/show/2127737), [#980568](https://tatoeba.org/en/sentences/show/980568), [#557222](https://tatoeba.org/en/sentences/show/557222), [#583328](https://tatoeba.org/en/sentences/show/583328); lyhennetyt tai mukautetut sekä käytön tarkistamiseen käytetyt: [#13090664](https://tatoeba.org/en/sentences/show/13090664), [#12313539](https://tatoeba.org/en/sentences/show/12313539), [#2652792](https://tatoeba.org/en/sentences/show/2652792), [#639494](https://tatoeba.org/en/sentences/show/639494), [#870840](https://tatoeba.org/en/sentences/show/870840), [#6380476](https://tatoeba.org/en/sentences/show/6380476)