# Hei esperantoksi: Saluton, näkemiin ja muut tervehdykset

Source: https://esperantopedia.org/fi/fraasit/tervehdykset/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Hei esperantoksi on Saluton! ja näkemiin Ĝis revido! tai lyhyesti Ĝis! Tervehdykset vuorokaudenajan mukaan, vastaukset kysymykseen ”mitä kuuluu?” ja tavat.

”Hei” esperantoksi on ***Saluton!*** (sa-LU-ton) ja ”näkemiin” on ***Ĝis revido!*** (ĝis re-VI-do) tai lyhyesti ***Ĝis!*** (ĝis). Molemmat sopivat mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja kenelle tahansa, ystävästä tuntemattomaan. Tämän sivun ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin ja painollinen tavu on merkitty isoilla kirjaimilla.

## Tervehtiminen

| Esperanto | Ääntäminen | Suomi | Milloin |
|---|---|---|---|
| *Saluton!* | sa-LU-ton | Hei! Terve! | Mihin aikaan tahansa, missä tilanteessa tahansa |
| *Sal!* | sal | Moi! | Hyvin rento, lyhennys sanasta *Saluton* |
| *Bonan matenon!* | BO-nan ma-TE-non | Hyvää huomenta! | Aamulla |
| *Bonan tagon!* | BO-nan TA-gon | Hyvää päivää! | Päivällä |
| *Bonan vesperon!* | BO-nan ves-PE-ron | Hyvää iltaa! | Illalla |
| *Bonvenon!* | bon-VE-non | Tervetuloa! | Vieraita vastaanotettaessa |
| *Saluton al ĉiuj!* | sa-LU-ton al ĈI-uj | Hei kaikille! | Ryhmän tervehtiminen |
| *Karaj geamikoj!* | KA-raj ge-a-MI-koj | Hyvät ystävät! | Puheen tai kirjeen aloitus |

Tervehdykset kuten *Bonan matenon!* päättyvät [akkusatiivin *-n*](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/) -päätteeseen, koska ne ovat lyhennettyjä kokonaisia lauseita: *Bonan matenon!* tarkoittaa *(Mi deziras al vi) bonan matenon!* – ”(Toivotan sinulle) hyvää huomenta”. PMEG-kielioppi kertoo, että tästä *-n*:stä tuli tällaisten perinteisten ilmausten vakiomuoto. *Bonan matenon* ja vastaavat toivotukset ovat jo vuoden 1905 *Fundamento*-teoksessa.

## Hyvästely

| Esperanto | Ääntäminen | Suomi | Milloin |
|---|---|---|---|
| *Ĝis!* | ĝis | Moi moi! Heippa! | Arjessa, hyvin yleinen |
| *Ĝis revido!* / *Ĝis la revido!* | ĝis (la) re-VI-do | Näkemiin! (kirjaimellisesti ”kunnes nähdään uudelleen”) | Neutraali |
| *Ĝis baldaŭ!* | ĝis BAL-daŭ | Nähdään pian! | Tapaatte pian |
| *Ĝis poste!* | ĝis POS-te | Nähdään myöhemmin! | Myöhemmin samana päivänä |
| *Ĝis morgaŭ!* | ĝis MOR-gaŭ | Huomiseen! | Seuraavana päivänä |
| *Ĝis la venonta fojo!* | ĝis la ve-NON-ta FO-jo | Seuraavaan kertaan! | Seuraava tapaaminen |
| *Bonan nokton!* | BO-nan NOK-ton | Hyvää yötä! | Nukkumaan mennessä tai myöhään lähtiessä |
| *Fartu bone!* | FAR-tu BO-ne | Pidä huoli itsestäsi! (kirjaimellisesti ”voi hyvin”) | Lämmin hyvästely |
| *Bonan vojaĝon!* | BO-nan vo-JA-ĝon | Hyvää matkaa! | Joku lähtee matkalle |
| *Adiaŭ!* | a-DI-aŭ | Hyvästi! | Pitkä erossaolo tai ikuinen ero |

*Ĝis* on prepositio, joka tarkoittaa ”kunnes”, joten *Ĝis!* on kirjaimellisesti ”Kunnes…!” – lauseen loppuosa ymmärretään itsestään. PMEG huomauttaa, että *Adiaŭ!* on arkipuheessa harvinainen; ihmiset käyttävät mieluummin sanoja *Ĝis revido!* tai *Ĝis!*, jotka vihjaavat, että tapaatte vielä. Sano *Adiaŭ!* vain, jos et todella odota näkeväsi toista pitkään aikaan. Suomalaiselle *Ĝis!* on lähellä ”moi moi” -tyyppistä lyhyttä hyvästiä.

## ”Mitä kuuluu?” ja miten siihen vastataan

| Esperanto | Ääntäminen | Suomi |
|---|---|---|
| *Kiel vi fartas?* | KI-el vi FAR-tas | Mitä kuuluu? |
| *Kiel vi?* | KI-el vi | Mitä kuuluu? (rento) |
| *Kio nova?* | KI-o NO-va | Mitä uutta? |
| *Bone, dankon. Kaj vi?* | BO-ne, DAN-kon. kaj vi | Hyvää, kiitos. Entä sinulle? |
| *Tre bone!* | tre BO-ne | Oikein hyvää! |
| *Bonege!* | bo-NE-ge | Loistavaa! |
| *Ne malbone.* | ne mal-BO-ne | Ei hassumpaa. |
| *Tiel-tiel.* | TI-el TI-el | Ihan ok. Siinä se. (puhekielinen) |
| *Malbone.* | mal-BO-ne | Huonosti. |
| *Nenio speciala.* | ne-NI-o spe-ci-A-la | Ei mitään erikoista. |

*Farti* tarkoittaa ”olla tietyssä terveydentilassa tai voinnissa”: *Mi fartas bone* – ”Voin hyvin”. Vastauksessa käytetään *-e*-päätteistä adverbia (*bone*, ei *bona*), koska se kertoo, miten sinulla menee.

## Sinuttelu vai teitittely?

Esperanto käyttää sanaa ***vi*** kaikille – yhdelle tai useammalle, lapselle tai ministerille (ks. [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/)). Yksikön toisen persoonan *ci* on olemassa teoriassa, mutta PMEG toteaa, ettei sitä yleensä käytetä. Suomen tavoin sinuttelu on siis normaalia, ja kohteliaisuus tulee muista sanoista:

- **Puhuttelusanat:** *sinjoro* ”herra”, *sinjorino* ”rouva”, *gesinjoroj* ”hyvät naiset ja herrat”.
- **Kirjeet:** *Estimata sinjoro Novak* – ”Arvoisa herra Novak”, kirjaimellisesti ”arvostettu” (muodollinen); *Kara Maria* – ”Hei Maria” / ”Rakas Maria” (ystävällinen).
- **Lopetus:** *Amike* – ”ystävällisin terveisin” (kirjaimellisesti ”ystävyydessä”) tai *Kore* – ”sydämellisin terveisin” ystävällisissä kirjeissä; *Ĝis!* pikaviestissä.

## Esperantotervehdysten tavat

- **”Ĝis!” kaikkialla.** PMEG toteaa, että *ĝis* ja *ĝis revido* ovat tavalliset hyvästit; näet *Ĝis!* keskustelussa, chatissa ja sähköpostissa.
- **Samideano.** Jotkut esperantistit puhuttelevat toisiaan sanalla *samideano* – kirjaimellisesti ”saman aatteen ihminen”, eli toinen esperantisti.
- **Älä ”krokotiloi”.** Esperantotapahtumissa oman äidinkielen puhumista maanmiesten kesken sanotaan *krokodili* eli ”krokotiloida”, ja siitä yleensä kehotetaan pidättäytymään.
- **Lyhyet rennot muodot.** Verkossa näet *Sal!* sanan *Saluton!* sijasta ja *Ĉaŭ!* (italian sanasta *ciao*). Suomalaisen kannattaa muistaa, että *ĉ* äännetään ”tš”, joten *Ĉaŭ!* kuuluu suunnilleen ”tšau”.

Lisää arkisia fraaseja löydät sivulta [esperanton perusfraasit](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/perusfraasit/). Vuorokaudenajoista ja päivämääristä kerrotaan sivulla [viikonpäivät, kuukaudet ja aika](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/viikonpaivat-ja-kuukaudet/).

## Usein kysyttyä

### Miten esperantoksi sanotaan hei?

*Saluton!* (sa-LU-ton). Se sopii mihin aikaan ja tilanteeseen tahansa. Aamulla voit sanoa myös *Bonan matenon!* ja päivällä *Bonan tagon!*

### Miten esperantoksi sanotaan näkemiin?

*Ĝis revido!* tai yksinkertaisesti *Ĝis!* – kirjaimellisesti ”kunnes nähdään uudelleen” ja ”kunnes”. *Ĝis morgaŭ!* tarkoittaa ”Huomiseen!” ja *Ĝis baldaŭ!* ”Nähdään pian!”

### Miksi esperantotervehdykset päättyvät -n:ään?

Ne ovat lyhennettyjä lauseita: *Bonan tagon!* merkitsee ”Toivotan sinulle hyvää päivää”, jossa *tagon* on verbin ”toivottaa” objekti. Akkusatiivin pääte *-n* jäi, vaikka verbi jätettiin pois.

### Mitä eroa on sanoilla Ĝis ja Adiaŭ?

*Ĝis* odottaa uutta tapaamista; *Adiaŭ* on pitkää tai lopullista eroa varten. Arjessa lähes kaikki käyttävät sanaa *Ĝis!*

### Miten vastaan kysymykseen ”Kiel vi fartas?”

*Bone, dankon. Kaj vi?* – ”Hyvää, kiitos. Entä sinulle?” Muita vastauksia ovat *Tre bone!* ”Oikein hyvää!”, *Ne malbone* ”Ei hassumpaa” ja *Tiel-tiel* ”Ihan ok”.

## Lähteet

- [PMEG: Mallongigitaj frazoj – Bonan matenon!, Saluton!](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/frazospecoj/mallongigitaj_frazoj.html)
- [PMEG: Oficialaj ekkrioj – Adiaŭ ja Ĝis revido](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/ekkrioj_sonimitoj/oficialaj_ekkrioj.html)
- [PMEG: Personaj pronomoj – vi ja ci](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/personaj.html)
- [ReVo: adiaŭ](https://reta-vortaro.de/revo/art/adiaux.html)
- [Wiktionary: saluton](https://en.wiktionary.org/wiki/saluton), [sal](https://en.wiktionary.org/wiki/sal), [ĝis](https://en.wiktionary.org/wiki/%C4%9Dis), [kiel vi fartas](https://en.wiktionary.org/wiki/kiel_vi_fartas), [amike](https://en.wiktionary.org/wiki/amike), [kore](https://en.wiktionary.org/wiki/kore), [ĉaŭ](https://en.wiktionary.org/wiki/%C4%89a%C5%AD)
- [Vikipedio: Samideano](https://eo.wikipedia.org/wiki/Samideano)
- [Vikipedio: Krokodili](https://eo.wikipedia.org/wiki/Krokodili)