# Tunteet esperantoksi – iloinen, surullinen, väsynyt

Source: https://esperantopedia.org/fi/fraasit/tunteet/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Iloinen on feliĉa tai ĝoja, surullinen malĝoja, väsynyt laca. Mi estas laca, Mi timas ja Mi ĝojas sekä mal-, -iĝ-, -ig- ja -em- tunteiden muodostajina.

Esperantoksi kerrot tunteistasi verbillä *esti* ”olla” ja adjektiivilla – ***Mi estas feliĉa*** ”Olen onnellinen”, ***Mi estas laca*** ”Olen väsynyt” – tai tunneverbillä: ***Mi ĝojas*** ”Olen iloinen”, ***Mi timas*** ”Pelkään”, ***Mi enuas*** ”Minua ikävystyttää”. Muutama sananosa (*mal-, -iĝ-, -ig-, -em-*) muuttaa sitten yhden juuren koko tunteiden perheeksi. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen.

## Tunteet adjektiiveina

Adjektiivit päättyvät *-a*-päätteeseen ja saavat monikon *-j*: *Ni estas feliĉaj* ”Olemme onnellisia”.

| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| onnellinen | *feliĉa* | fe-LI-ĉa | myös ”onnekas” |
| iloinen | *ĝoja* | ĜO-ja | syvempi kuin *gaja* |
| hilpeä | *gaja* | GA-ja | näkyy ulospäin |
| tyytyväinen | *kontenta* | kon-TEN-ta | ei halua enempää |
| surullinen | *malĝoja* | mal-ĜO-ja | syvä suru, esim. menetyksen jälkeen |
| apea, synkkä | *malgaja* | mal-GA-ja | kevyempi, ohimenevä mieliala |
| surullinen | *trista* | TRIS-ta | usein käytetty, lyhyt |
| onneton | *malfeliĉa* | mal-fe-LI-ĉa | myös ”epäonninen” |
| vihainen | *kolera* | ko-LE-ra | |
| arka, helposti pelästyvä | *timema* | ti-ME-ma | |
| väsynyt | *laca* | LA-ca | myös ”kyllästynyt johonkin” |
| uninen | *dormema* | dor-ME-ma | |
| hermostunut | *nervoza* | ner-VO-za | |
| rauhallinen | *trankvila* | tran-KVI-la | |
| levoton, huolestunut | *maltrankvila* | mal-tran-KVI-la | |
| yksinäinen | *soleca* | so-LE-ca | |
| ylpeä | *fiera* | fi-E-ra | *fiera pri vi* ”ylpeä sinusta” |
| mustasukkainen | *ĵaluza* | ĵa-LU-za | pelkää menettävänsä omansa |
| harmissaan, järkyttynyt | *ĉagrenita* | ĉa-gre-NI-ta | |
| yllättynyt | *surprizita* | sur-pri-ZI-ta | |

**Merkitysvivahteet.** Sanakirja ReVo sanoo, että *gaja* tunnetaan ja näytetään ulospäin, kun taas *ĝoja* on syvempi, sisäisempi tunne. Samoin *malgaja* on kevyempi, ulkoisempi mieliala ja *malĝoja* syvä suru. Myös *trista* on yleinen: PMEG kutsuu sitä usein käytetyksi vaihtoehdoksi sanoille *malgaja* ja *malĝoja*, vaikka ReVo lainaa käyttöoppaan, joka suosii *mal-*-muotoja. *Feliĉa* tarkoittaa sekä ”onnellista” että ”onnekasta”; pelkälle onnelle sano *bonŝanca*. *Ĵaluza* on pelkoa menettää jotakin omaa; toisen omistaman haluaminen on *envii* ”kadehtia”.

**Tunteet muodossa -ita.** *Ĉagrenita, surprizita* ja *ravita* ”ihastunut, haltioitunut” tulevat verbeistä *ĉagreni* ”harmittaa”, *surprizi* ”yllättää” ja *ravi* ”ihastuttaa”. Pääte *-ita* antaa seurauksena syntyneen tilan, joten *Mi estas surprizita* on ”Olen yllättynyt” (jostakin). Ks. [partisiipit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/).

## Tunteet verbeinä

| Verbi | Ääntäminen | Esimerkki | Suomi |
|---|---|---|---|
| *ami* | A-mi | *Mi amas mian familion.* | Rakastan perhettäni. |
| *ŝati* | ŜA-ti | *Mi ŝatas tiun kanton.* | Pidän tuosta laulusta. |
| *plaĉi* | PLA-ĉi | *Tiu kanto plaĉas al mi.* | Tuo laulu miellyttää minua. |
| *malami* | mal-A-mi | *Mi malamas atendi.* | Vihaan odottamista. |
| *ĝoji* | ĜO-ji | *Mi ĝojas pri via sukceso.* | Olen iloinen menestyksestäsi. |
| *timi* | TI-mi | *Mi timas la hundon.* | Pelkään koiraa. |
| *koleri* | ko-LE-ri | *Li koleras pro la bruo.* | Hän on vihainen melusta. |
| *enui* | e-NU-i | *Mi enuas.* | Minua ikävystyttää. |
| *honti* | HON-ti | *Mi hontas pri mia eraro.* | Häpeän virhettäni. |
| *esperi* | es-PE-ri | *Mi esperas, ke vi venos.* | Toivon, että tulet. |
| *bedaŭri* | be-DAŬ-ri | *Mi bedaŭras, ke mi malfruis.* | Olen pahoillani, että myöhästyin. |
| *sopiri* | so-PI-ri | *Mi sopiras al la maro.* | Kaipaan merelle. |

**Pitää, rakastaa, vihata.** Nykykielessä *ŝati* on lievempi sana ja *ami* voimakkaampi; ReVo toteaa, että vanhassa käytössä asia oli päinvastoin. PMEG selittää, että *ŝati* ja *plaĉi* tarkoittavat lähes samaa mutta vaihtavat roolit: *Mi ŝatas la libron* vastaa muotoa *La libro plaĉas al mi*. Sanoaksesi ”En pidä siitä” käytä *Mi ne ŝatas ĝin* ja varaa *malami* todelliselle vihalle. *Malŝati* on joissakin sanakirjoissa selitetty ”ei pitää”, mutta ReVo määrittelee sen arvottomaksi tai merkityksettömäksi pitämiseksi, joten *Mi ne ŝatas* on turvallisempi ilmaus. Ihmisten välisestä rakkaudesta ks. [rakastan sinua](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/rakastan-sinua/).

**Mitä verbin jälkeen tulee.** Kerro syy sanalla *pri* tai *pro*: ReVossa on sekä *ĝoji pri la bonaĵo* että *mi ĝojas pro via helpo*. Kokonainen sivulause saa sanan *ke*: *Mi ĝojas, ke vi venis*; *Mi timas, ke pluvos* ”Pelkään, että sataa”. Samat osat seuraavat muotoa *esti* + adjektiivi: *Mi estas ĝoja, ke vi venis.* Nälkä ja jano ovat sivulla [ruoka ja juoma](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/ruoka-ja-juoma/), kylmä ja kuuma sivulla [sää ja vuodenajat](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/saa-ja-vuodenajat/).

## Neljä tapaa sanoa, miltä tuntuu

| Rakenne | Esimerkki | Suomi |
|---|---|---|
| *esti* + adjektiivi | *Mi estas laca.* | Olen väsynyt. |
| tunneverbi | *Mi timas.* | Pelkään. |
| *senti sin* + adjektiivi | *Mi sentas min sola.* | Tunnen oloni yksinäiseksi. |
| *Estas al mi* + adverbi | *Estas al mi malvarme.* | Minulla on kylmä. |

Rakenteessa *senti sin* ”tuntea itsensä” sana *min* on objekti ja sen jälkeinen adjektiivi kuvaa sinua, joten se ei saa *-n*:ää: *Ni sentas nin solaj* ”Tunnemme itsemme yksinäisiksi”. PMEG kutsuu tätä verbin kautta liitetyksi kuvaukseksi. Adverbia käytetään sille, kuinka hyvin voit: *Mi sentas min bone* ”Voin hyvin”. Viimeinen rakenne on PMEG:stä, joka lainaa Zamenhofin Andersen-satujen käännöksestä lauseen *Estas al mi malvarme*; *al mi* nimeää henkilön, joka sen tuntee.

## Sananosat, jotka muodostavat tunteita

| Osa | Vaikutus | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| *mal-* | vastakohta | *feliĉa → malfeliĉa* ”onneton”, *kontenta → malkontenta* ”tyytymätön”, *ĝoji → malĝoji* ”surra”, *espero → malespero* ”epätoivo”, *ami → malami* ”vihata” |
| *-iĝ-* | tulla, muuttua joksikin | *kolera → koleriĝi* ”vihastua”, *laca → laciĝi* ”väsyä”, *trankvila → trankviliĝi* ”rauhoittua”, *enui → enuiĝi* ”ikävystyä”, *ĉagreni → ĉagreniĝi* ”harmistua” |
| *-ig-* | saada joku tuntemaan | *ĝoji → ĝojigi* ”ilahduttaa”, *timi → timigi* ”pelottaa”, *koleri → kolerigi* ”vihastuttaa”, *trankvila → trankviligi* ”rauhoittaa”, *enui → enuigi* ”ikävystyttää” |
| *-ig-* + *-a* | tunnetta aiheuttava | *enuiga* ”tylsä”, *laciga* ”uuvuttava”, *timiga* ”pelottava”, *ĝojiga* ”ilahduttava” |
| *-em-* | taipumus | *timema* ”arka”, *kolerema* ”äkkipikainen”, *hontema* ”ujo”, *plorema* ”itkuinen”, *enviema* ”kateellinen” |
| *-eg-* | hyvin voimakas | *feliĉega* ”onnesta soikeana”, *kolerega* ”raivoissaan”, *lacega* ”uupunut” |
| *-et-* | heikko | *kolereta* ”hieman ärtynyt”, *rideti* ”hymyillä” (sanasta *ridi* ”nauraa”) |
| *ek-* | äkillisesti | *ektimi* ”pelästyä”, *ekridi* ”purskahtaa nauruun”, *ekami* ”rakastua” |

Lisää: [etuliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/) ja [jälkiliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/). Muutama huomio:

- **Vastakohta vai vain ”ei”.** *Mal-* on vastakkainen ajatus, kun taas *ne* vain kieltää. PMEG:n pari on *ami → malami*: *Mi ne amas lin* ”En rakasta häntä”, mutta *Mi malamas lin* ”Vihaan häntä”.
- **Ei ĝojiĝi -sanaa.** ReVo ei luettele sanaa *ĝojiĝi*, koska *ĝoji* tarkoittaa jo ”tuntea iloa”.
- **Pelko.** *Timiĝi* on olemassa, mutta PMEG suosittelee sanaa *ektimi* merkityksessä ”pelästyä”.
- **Ohimenevä tila.** PMEG sanoo, että *-em-* voi nimetä myös hetkellisen halun: *dormema* on ”tuntea itsensä uniseksi”, ei ”nukkua paljon”.

## Tunteista kysyminen ja vastaaminen

| Esperanto | Ääntäminen | Suomi |
|---|---|---|
| *Kiel vi fartas?* | KI-el vi FAR-tas | Mitä kuuluu? |
| *Kiel vi sentas vin?* | KI-el vi SEN-tas vin | Miltä sinusta tuntuu? |
| *Kio estas al vi?* | KI-o ES-tas al vi | Mikä sinua vaivaa? |
| *Kio okazis?* | KI-o o-KA-zis | Mitä tapahtui? |
| *Kio ĝenas vin?* | KI-o ĜE-nas vin | Mikä sinua häiritsee? |
| *Kial vi estas malĝoja?* | KI-al vi ES-tas mal-ĜO-ja | Miksi olet surullinen? |
| *Nenio, mi nur estas laca.* | ne-NI-o, mi nur ES-tas LA-ca | Ei mitään, olen vain väsynyt. |

ReVo määrittelee *farti*-verbin hyväksi tai huonoksi tilaksi ruumiintoimintojen suhteen, ja *Kiel vi fartas?* on yhä vakiintunut ”mitä kuuluu?”; vastaukset ovat sivulla [tervehdykset](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/tervehdykset/). *Kiel vi sentas vin?* kysyy mielialaasi juuri nyt.

## Lohduttaminen ja reagointi

| Esperanto | Ääntäminen | Suomi |
|---|---|---|
| *Ne ploru.* | ne PLO-ru | Älä itke. |
| *Ne timu.* | ne TI-mu | Älä pelkää. |
| *Ne zorgu.* | ne ZOR-gu | Älä huoli. |
| *Trankviliĝu.* | tran-kvi-LI-ĝu | Rauhoitu. |
| *Ĉio estos en ordo.* | ĈI-o ES-tos en OR-do | Kaikki järjestyy. |
| *Mi kunsentas kun vi.* | mi kun-SEN-tas kun vi | Otan osaa. Tunnen myötätuntoa. |
| *Mi kondolencas.* | mi kon-do-LEN-cas | Otan osaa. |
| *Kia domaĝo!* | KI-a do-MA-ĝo | Voi sentään! Mikä sääli! |
| *Mi ĝojas pri vi.* | mi ĜO-jas pri vi | Olen iloinen puolestasi. |
| *Mi fieras pri vi.* | mi fi-E-ras pri vi | Olen ylpeä sinusta. |

Käskyt päättyvät *-u*-päätteeseen, imperatiiviin, ja *ne* tekee niistä kieltomuotoja. Lyhyet huudahdukset kuten *Ve!* ”voi” ja *Hura!* ”hurraa” ovat [interjektioita](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/interjektiot/).

## Usein kysyttyä

### Miten sanotaan ”olen onnellinen” esperantoksi?

*Mi estas feliĉa* tai *Mi estas ĝoja*. Pelkkä *Mi ĝojas* tarkoittaa ”olen iloinen”, yleensä jostakin tietystä asiasta.

### Miten sanotaan ”olen väsynyt” esperantoksi?

*Mi estas laca*. ”Olen uupunut” on *Mi estas lacega* ja ”alan väsyä” on *Mi laciĝas*.

### Miten sanotaan ”olen surullinen” esperantoksi?

*Mi estas malĝoja*, *Mi estas malgaja* tai *Mi estas trista*. Kaikki kolme ovat käytössä, ja *malĝoja* on syvin.

### Miten sanotaan ”pelkään” esperantoksi?

*Mi timas*, objektilla (*Mi timas la hundon*) tai sivulauseella (*Mi timas, ke pluvos*). ”Älä pelkää” on *Ne timu*.

### Mitä eroa on sanoilla feliĉa ja ĝoja?

*Feliĉa* on tavallinen ”onnellinen” ja tarkoittaa myös ”onnekas”. *Ĝoja* on ”iloinen” ja *ĝoji* ”iloita” jostakin.

## Lähteet

- ReVo: [feliĉa](https://reta-vortaro.de/revo/art/felicx.html), [ĝoji, ĝoja, malĝoja](https://reta-vortaro.de/revo/art/gxoj.html), [gaja, malgaja](https://reta-vortaro.de/revo/art/gaj.html), [kontenta](https://reta-vortaro.de/revo/art/konten.html), [trista](https://reta-vortaro.de/revo/art/trist.html), [kolera](https://reta-vortaro.de/revo/art/koler.html), [timi](https://reta-vortaro.de/revo/art/tim.html), [laca](https://reta-vortaro.de/revo/art/lac.html), [enui](https://reta-vortaro.de/revo/art/enu.html)
- ReVo: [esperi](https://reta-vortaro.de/revo/art/esper.html), [bedaŭri](https://reta-vortaro.de/revo/art/bedaux.html), [sopiri](https://reta-vortaro.de/revo/art/sopir.html), [honti](https://reta-vortaro.de/revo/art/hont.html), [envii](https://reta-vortaro.de/revo/art/envi.html), [ŝati](https://reta-vortaro.de/revo/art/sxat.html), [ami, malami](https://reta-vortaro.de/revo/art/am.html), [plaĉi](https://reta-vortaro.de/revo/art/placx.html), [ĉagreni](https://reta-vortaro.de/revo/art/cxagre.html), [ravi](https://reta-vortaro.de/revo/art/rav.html)
- ReVo: [trankvila](https://reta-vortaro.de/revo/art/trankv.html), [soleca](https://reta-vortaro.de/revo/art/sol.html), [fiera](https://reta-vortaro.de/revo/art/fier.html), [ĵaluza](https://reta-vortaro.de/revo/art/jxaluz.html), [nervoza](https://reta-vortaro.de/revo/art/nervoz.html), [kondolenci](https://reta-vortaro.de/revo/art/kondol.html), [kunsenti](https://reta-vortaro.de/revo/art/sent.html), [farti](https://reta-vortaro.de/revo/art/fart.html), [okazi](https://reta-vortaro.de/revo/art/okaz.html)
- [PMEG: EM](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/em.html), [IĜ](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/igh.html), [ET](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/et.html), [MAL](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/prefiksoj/mal.html), [EK](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/prefiksoj/ek.html)
- [PMEG: IĜ-verboj (timiĝi, ektimi)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/igh.html), [priskribaj verboj (esti, fariĝi)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/priskribaj.html), [similsignifaj verboj (ŝati, plaĉi)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/similsignifaj.html)
- [Tatoeba](https://tatoeba.org/en/sentences/show/1150510) (CC BY 2.0 FR), todetuiksi vahvistetut fraasit: #1150510 *Kio estas al vi?*, #435657 *Kio okazis?*, #3952972 *Kio ĝenas vin?*, #656588 *Kiel vi sentas vin?*, #1840821 *Mi sentas min sola*, #12091947 *Kial vi estas malĝoja?*, #4810793 *Mi kondolencas*, #550822 *Kia domaĝo*, #1015630 *Ne ploru*, #429408 *Ne timu*, #466730 *Trankviliĝu*, #470078 *Mi enuas*