# Viikonpäivät ja kuukaudet esperantoksi

Source: https://esperantopedia.org/fi/fraasit/viikonpaivat-ja-kuukaudet/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton viikonpäivät (lundo, mardo…), kuukaudet (Januaro…Decembro) ja vuodenajat ääntämisohjeineen sekä päivämäärien ja kellonaikojen ilmaiseminen.

Esperanton viikonpäivät ovat ***lundo, mardo, merkredo, ĵaŭdo, vendredo, sabato, dimanĉo*** – maanantaista sunnuntaihin. Kuukaudet ovat ***Januaro, Februaro, Marto, Aprilo, Majo, Junio, Julio, Aŭgusto, Septembro, Oktobro, Novembro, Decembro***. Kaikki ovat *-o*-päätteisiä substantiiveja, ja useimmat näyttävät tutuilta eurooppalaisten kielten puhujille. Ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin ja painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

## Viikonpäivät

| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| maanantai | *lundo* | LUN-do |
| tiistai | *mardo* | MAR-do |
| keskiviikko | *merkredo* | mer-KRE-do |
| torstai | *ĵaŭdo* | ĴAŬ-do |
| perjantai | *vendredo* | ven-DRE-do |
| lauantai | *sabato* | sa-BA-to |
| sunnuntai | *dimanĉo* | di-MAN-ĉo |

Nimet seuraavat läheisesti ranskaa (*lundi, mardi, mercredi, jeudi, vendredi, dimanche*); *sabato* on lähempänä italian sanaa *sabato*. Päivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska ne eivät ole erisnimiä – kuten suomessakin. *Semajnfino* tarkoittaa ”viikonloppua”. Huomaa, että *ĵaŭdo* alkaa äänteellä ”ž”, jota suomessa ei ole (kuin ranskan sanan *jeudi* alku).

**”Maanantaina”** on *lundon* (päätteellä *-n*) tai *en lundo*: *Mi venos lundon* – ”Tulen maanantaina”. Adverbilla *lunde* on eri merkitys: ”maanantaisin”, eli joka maanantai tai jonakin maanantaina.

## Vuoden kuukaudet

| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| tammikuu | *Januaro* | ja-nu-A-ro |
| helmikuu | *Februaro* | fe-bru-A-ro |
| maaliskuu | *Marto* | MAR-to |
| huhtikuu | *Aprilo* | a-PRI-lo |
| toukokuu | *Majo* | MA-jo |
| kesäkuu | *Junio* | ju-NI-o |
| heinäkuu | *Julio* | ju-LI-o |
| elokuu | *Aŭgusto* | aŭ-GUS-to |
| syyskuu | *Septembro* | sep-TEM-bro |
| lokakuu | *Oktobro* | ok-TO-bro |
| marraskuu | *Novembro* | no-VEM-bro |
| joulukuu | *Decembro* | de-CEM-bro |

Muista, että [*j* äännetään kuten suomen j](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/): *Januaro* alkaa kuin ”jaa”, *Junio* kuin ”juu”. Koska paino on toiseksi viimeisellä vokaalilla, *Junio* ja *Julio* painottuvat *i*:lle (ju-NI-o, ju-LI-o).

**Iso vai pieni alkukirjain?** *Fundamento* ja Zamenhof kirjoittivat kuukaudet isolla, ja PMEG suosittelee samaa, koska kuukaudet ovat erisnimiä. Monet kirjoittavat ne nykyisin pienellä (*januaro*), minkä PMEG kuvaa hyvin yleiseksi mutta ei suositeltavaksi. Kuukausien edessä ei koskaan ole artikkelia *la*. Suomen tapa kirjoittaa kuukaudet pienellä ei siis ole esperantossa ensisijainen.

## Vuodenajat ja aikasanat

| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| kevät | *printempo* | prin-TEM-po |
| kesä | *somero* | so-ME-ro |
| syksy | *aŭtuno* | aŭ-TU-no |
| talvi | *vintro* | VIN-tro |
| päivä / yö | *tago / nokto* | TA-go / NOK-to |
| aamu / ilta | *mateno / vespero* | ma-TE-no / ves-PE-ro |
| keskipäivä / keskiyö | *tagmezo / noktomezo* | tag-ME-zo / nok-to-ME-zo |
| iltapäivä | *posttagmezo* | post-tag-ME-zo |
| viikko / kuukausi / vuosi | *semajno / monato / jaro* | se-MAJ-no / mo-NA-to / JA-ro |
| tänään | *hodiaŭ* | ho-DI-aŭ |
| eilen / huomenna | *hieraŭ / morgaŭ* | hi-E-raŭ / MOR-gaŭ |
| toissapäivänä | *antaŭhieraŭ* | an-taŭ-hi-E-raŭ |
| ylihuomenna | *postmorgaŭ* | post-MOR-gaŭ |

Päätteellä *-e* saat ”-lla/-llä, -na” -adverbeja: *somere* ”kesällä”, *vintre* ”talvella”, *matene* ”aamulla”. [Akkusatiivin *-n*](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/) kanssa aikasubstantiivi tarkoittaa ”sillä hetkellä”: *la pasintan semajnon* ”viime viikolla”, *la venontan monaton* ”ensi kuussa”.

## Miten päivämäärä sanotaan

Päivämäärässä päivä ilmaistaan järjestysluvulla (pääte *-a*), sitten tulee *de* ja kuukausi:

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Kiu dato estas hodiaŭ?* | Mikä päivämäärä tänään on? |
| *Hodiaŭ estas la sepa de Oktobro.* | Tänään on seitsemäs lokakuuta. |
| *Hodiaŭ estas merkredo, la 7-a de Oktobro 2026.* | Tänään on keskiviikko 7. lokakuuta 2026. |
| *Mi naskiĝis la 3-an de Majo.* | Synnyin 3. toukokuuta. |
| *Esperanto aperis en 1887.* | Esperanto ilmestyi vuonna 1887. |

Kaksi seikkaa on tärkeä. *De* on aina päivän ja kuukauden välissä, koska luku kuvaa oikeastaan (sanomatta jäävää) sanaa *tago*: *la unua de Majo* = ”toukokuun ensimmäinen (päivä)”. Jos haluat sanoa **päivämääränä**, lisää luvulle *-n*: *la 3-an de Majo* ”3. toukokuuta”. Kirjoitettaessa PMEG suosittelee kansainvälistä muotoa 2026-10-07 tai kuukauden kirjoittamista auki, koska 7.10. ja 10/7 luetaan eri maissa eri tavoin. Suomalainen ”7.10.” voi siis hämmentää amerikkalaista.

## Miten kellonaika sanotaan

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Kioma horo estas?* | Paljonko kello on? |
| *Estas la tria (horo).* | Kello on kolme. |
| *Estas la tria kaj dek kvin.* | Kello on 3.15. |
| *Estas la tria kaj duono.* | Kello on puoli neljä. |
| *Estas kvarono antaŭ la kvara.* | Kello on varttia vaille neljä. |
| *Je la oka.* | Kello kahdeksalta / kahdeksan aikaan. |
| *Je la dek-kvina kaj tridek.* | Kello 15.30. |
| *Je kioma horo komenciĝas la koncerto?* | Mihin aikaan konsertti alkaa? |

Kellonajat ilmaistaan järjestysluvuilla kuten päivämäärätkin: *la tria* on kirjaimellisesti ”kolmas (tunti)”. Kellonajan **ajankohta** ilmaistaan sanalla *je*, ei päätteellä *-n* – PMEG varoittaa, että *la trian* tarkoittaisi ”kuun kolmantena päivänä”. Käytössä ovat sekä 12 että 24 tunnin järjestelmä; tarvittaessa lisää *antaŭtagmeze* (ap.) tai *posttagmeze* (ip.). Suomalainen ”puoli neljä” ei toimi suoraan: esperantossa sanotaan ”kolme ja puoli” (*la tria kaj duono*). Lukujen osalta ks. [esperanton numerot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/numeraalit/); lippuja ja varauksia varten ks. [matkafraasit](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/matkustaminen/).

## Usein kysyttyä

### Mitkä ovat viikonpäivät esperantoksi?

*Lundo, mardo, merkredo, ĵaŭdo, vendredo, sabato, dimanĉo* – maanantaista sunnuntaihin. Ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

### Kirjoitetaanko esperantossa kuukaudet isolla?

Perinteisesti kyllä: *Januaro, Februaro…* *Fundamento* ja PMEG käyttävät isoja kirjaimia, mutta pienellä kirjoitetut kuukaudet (*januaro*) ovat nykyään hyvin yleisiä.

### Miten esperantoksi sanotaan maanantaina?

*Lundon* tai *en lundo* tietylle maanantaille. Toistuvalle tavalle käytä muotoa *lunde* ”maanantaisin”.

### Miten päivämäärä kirjoitetaan esperantoksi?

*La 7-a de Oktobro 2026* – päivä järjestyslukuna, sitten *de* ja kuukausi. Lauseessa, joka tarkoittaa ”sinä päivänä”, lisää *-n*: *la 7-an de Oktobro*.

## Lähteet

- [PMEG: Datoj (päivämäärät)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/nombroj/datoj.html)
- [PMEG: Horoj (kellonajat)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/nombroj/horoj.html)
- [PMEG: Majuskloj ĉe propraj nomoj (kuukaudet ja viikonpäivät)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/propraj_nomoj/majuskloj.html)
- [PMEG: N-finaĵo por tempopunkto (lundon, la sekvantan dimanĉon)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/tempopunkto.html)
- [PMEG: Uzo de E-vortoj (lunde, matene)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortoj/uzo.html)
- [PMEG: Bazaj elparolaj reguloj (paino)](https://bertilow.com/pmeg/skribo_elparolo/elparolo/bazaj_reguloj.html)