# Esperanton 16 kielioppisääntöä selitettyinä Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/ Language: fi Updated: 2026-11-08 > Zamenhofin 16 sääntöä (1887), jotka Fundamento teki sitovaksi 1905, kattavat päätteet, aikamuodot, artikkelin ja painon. Kaikki säännöt selitettyinä. Nämä 16 sääntöä ovat teoksen *Fundamento de Esperanto* kielioppiosa. Fundamento on vuonna 1905 julkaistu kirja, joka määrittelee kielen. Ludwik Lejzer Zamenhof julkaisi säännöt ensimmäisen kerran teoksessa *Unua Libro*, joka ilmestyi venäjäksi Varsovassa 26. heinäkuuta 1887. Yhdessä ne kattavat päätteet, aikamuodot, pronominit, painon ja muutaman yleisen periaatteen. Säännöt ovat sitovia mutta eivät täydellisiä. Boulognen julistus (1905) teki Fundamentosta koskemattoman: kukaan ei saa muuttaa sitä, vaikka uusia sanoja ja virallisia päätöksiä voi lisätä. Virallinen teksti on ranskaksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi ja puolaksi. Esperantonkielisiä käännöksiä on, mutta ne eivät kuulu Fundamentoon. ## Ennen sääntöjä: aakkoset Kielioppi alkaa 28 kirjaimen aakkosista, joissa jokaista kirjainta vastaa yksi äänne ja joihin kuuluvat ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ. Perään tulee kaksi huomautusta: *ŭ* esiintyy vain vokaalin jäljessä, ja jos painotalossa ei ole aksenttikirjaimia, niiden sijaan voi kirjoittaa *ch, gh, hh, jh, sh, u*. Kattava opas: [esperanton aakkoset](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/). ## Sanaluokat (säännöt 1–8) ### Sääntö 1: artikkeli Artikkeleita on yksi, määräinen artikkeli *la* (englannin ”the”), joka on sama kaikissa suvuissa, luvuissa ja sijoissa. Epämääräistä artikkelia ei ole, joten *domo* tarkoittaa ”taloa” tai ”erästä taloa”. Sääntö sallii aloittelijan jopa jättää *la*:n aluksi pois. Lisää: [artikkeli la](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/artikkeli/). ### Sääntö 2: substantiivit Substantiivit päättyvät *-o*:hon, ja monikko saadaan päätteellä *-j*. Sijoja on vain kaksi: perusmuoto ja akkusatiivi *-n*. Muut suhteet ilmaistaan prepositioilla: *patro* – ”isä”, *patroj* – ”isät”, *patron* – ”isän” (objektina), *de la patro* – ”isän”, *al la patro* – ”isälle”. ### Sääntö 3: adjektiivit Adjektiivit päättyvät *-a*:han ja ottavat *-j*:n ja *-n*:n kuten substantiivit. Vertailuun käytetään sanoja *pli* – ”enemmän”, *plej* – ”eniten” ja *ol* – ”kuin”: *pli blanka ol neĝo* – ”valkoisempi kuin lumi”. Lisää: [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/). ### Sääntö 4: numeraalit Perusluvut ovat *unu, du, tri, kvar, kvin, ses, sep, ok, naŭ, dek, cent, mil* (1–10, 100, 1000). Suuremmat luvut yhdistetään niistä: *kvincent tridek tri* – 533. Päätteet ja jälkiliitteet muodostavat järjestysluvut (*kvara* – ”neljäs”), kerrannaiset (*-obl-*), murtoluvut (*-on-*) ja ryhmät (*-op-*), ja *po* ilmaisee jaon: *po kvin* – ”viisi kullekin”. ### Sääntö 5: pronominit Persoonapronominit ovat *mi, vi, li, ŝi, ĝi, si, ni, ili, oni*. Pääte *-a* tekee omistuspronominin, *mia* – ”minun”, ja pronominit ottavat *-n*:n kuten substantiivit: *min* – ”minut”. Lisää: [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/). ### Sääntö 6: verbit Verbit eivät muutu persoonan tai luvun mukaan. Työn tekee kuusi päätettä: *-i* infinitiivi, *-as* preesens, *-is* imperfekti, *-os* futuuri, *-us* konditionaali, *-u* käsky tai toive. Kuusi partisiippia (*-ant-, -int-, -ont-, -at-, -it-, -ot-*) ilmaisee aktiivia ja passiivia. Passiivi muodostetaan verbistä *esti* ja passiivipartisiipista, ja tekijä ilmaistaan sanalla *de*: *ŝi estas amata de ĉiuj* – ”hän on kaikkien rakastama”. Vuoden 1905 englanninkielinen teksti kutsuu *-us*-päätettä ”subjunktiiviksi”; nykyään sitä kutsutaan konditionaaliksi. Lisää: [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/). ### Sääntö 7: adverbit Adverbit päättyvät *-e*:hen, ja niitä verrataan kuten adjektiiveja: *mia frato kantas pli bone ol mi* – ”veljeni laulaa paremmin kuin minä”. ### Sääntö 8: prepositiot Prepositioiden jäljessä on perusmuoto (nominatiivi): *kun la patro* – ”isän kanssa”. Järjestelmällinen poikkeus on sääntö 13, jossa paikan prepositiota seuraava *-n* ilmaisee suuntaa. Suomenkieliselle tämä on iso muutos: suomi ilmaisee suhteet enimmäkseen sijapäätteillä ja postpositioilla (”talossa”, ”isän kanssa”), esperanto taas erillisillä prepositioilla, ja sijoja on vain kaksi. ## Yleiset säännöt (säännöt 9–16) ### Sääntö 9: lukeminen Jokainen sana luetaan täsmälleen niin kuin se kirjoitetaan. Äänettömiä kirjaimia ei ole. ### Sääntö 10: paino Paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla: *fa-mi-**li**-o*, *es-pe-**ran**-to*. Suomen kielessä pääpaino on aina sanan ensimmäisellä tavulla, joten tämä kannattaa opetella tietoisesti. ### Sääntö 11: yhdyssanat Yhdyssanat muodostetaan liittämällä sanat yhteen, pääsana viimeiseksi: *vaporŝipo* – ”höyrylaiva” (*vapor-* ”höyry” + *ŝip-* ”laiva”). Vuoden 1905 teksti merkitsee sanaosat heittomerkeillä oppijoita varten (*patr'o*), mutta tapa ei ole enää käytössä. Lisää: [sananmuodostus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/). ### Sääntö 12: kieltäminen Yksi kielto lausetta kohti riittää. Jos lauseessa on jo toinen kieltosana, *ne* jätetään pois: *mi neniam vidis* – ”en ole koskaan nähnyt”, *mi nenion vidis* – ”en nähnyt mitään”. ### Sääntö 13: suunta Liikkeen suunta paikkaa kohti ilmaistaan *-n*-päätteellä: *kie?* – ”missä?”, *kien?* – ”mihin?”; *tie* – ”siellä”, *tien* – ”sinne”; *mi iras Parizon* – ”menen Pariisiin”. Nykyään tavallisempi on *al Parizo*. Lisää: [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/). ### Sääntö 14: prepositio je Jokaisella prepositiolla on kiinteä merkitys. Kun mikään ei sovi, käytetään sanaa *je*, jolla ei ole omaa merkitystä: *ĝoji je tio* – ”iloita siitä”. Prepositiotonta akkusatiivia voi käyttää *je*:n tilalla: *ĝoji tion*. ### Sääntö 15: vierassanat Kansainväliset sanat saavat vain esperanton kirjoitusasun, muuten niitä ei muuteta. Lainataan vain kantasana, ja siitä johdetut sanat muodostetaan esperanton päätteillä: *teatro* – ”teatteri”, *teatra* – ”teatraalinen”. ### Sääntö 16: heittomerkki Substantiivin päätteen *-o* ja artikkelin *la* loppuvokaalin (*-a*) voi jättää pois ja korvata heittomerkillä: *de l' mondo* – ”maailman”. Nykyään näin tehdään melkein vain runoudessa ja lauluissa. ## Mitä 16 sääntöä jättää pois Säännöt kirjoitettiin 1880-luvulla, perinteiseen tyyliin ja eurooppalaisesta näkökulmasta. PMEG:n kommentaarin mukaan käsitys, että esperantossa olisi vain 16 sääntöä, on yleinen väärinkäsitys. Asioita, joita säännöt tuskin sivuavat tai joita niissä ei ole: - 45 [korrelatiivia](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/korrelatiivit/) (*kiu, tiu, ĉiu…*) sekä etu- ja jälkiliitteiden merkitykset, jotka esiintyvät Fundamenton sanakirjassa ja harjoituksissa; - sanajärjestys, kyllä–ei-kysymykset sanalla *ĉu* ja *ke*-lauseet (”että”); - milloin käytetään refleksiivistä *si*:tä pronominien *li* ja *ŝi* sijaan; - akkusatiivi päivämäärissä ja mitoissa (*lundon* – ”maanantaina”, *du horojn* – ”kaksi tuntia”); - minkä ajan partisiipit ilmaisevat, mistä Esperantoakatemia päätti vuosina 1967 ja 1989; - miten jälkiliitteet *-ig-* ja *-iĝ-* muuttavat verbin transitiiviseksi tai intransitiiviseksi. ## Mistä löytää täydellisen kieliopin - **PMEG** (*Plena Manlibro de Esperanta Gramatiko*), Bertilo Wennergren: kattavin ilmainen käsikirja, verkossa vuodesta 1995, kirjoitettu esperantoksi. Versio 15.5 on kesäkuulta 2024. - **Itse Fundamento**: sääntöjen lisäksi sen harjoitusosa *Ekzercaro* ja sanakirja *Universala Vortaro* näyttävät kieliopin käytössä. - **Esperantoakatemian päätökset**: viralliset tarkennukset, esimerkiksi partisiipeista. ## Esimerkkejä lauseissa - *La libro estas sur la tablo.* – ”Kirja on pöydällä.” - *Mi vidas du katojn.* – ”Näen kaksi kissaa.” - *La bluaj floroj estas tre belaj.* – ”Siniset kukat ovat hyvin kauniita.” - *En la klaso estas dudek tri lernantoj.* – ”Luokassa on kaksikymmentäkolme oppilasta.” - *Ŝi skribis al mi longan leteron.* – ”Hän kirjoitti minulle pitkän kirjeen.” - *Hieraŭ mi laboris, hodiaŭ mi ripozas.* – ”Eilen tein töitä, tänään lepään.” - *Li kuras rapide.* – ”Hän juoksee nopeasti.” - *Ni veturos al la maro per trajno.* – ”Matkustamme meren rannalle junalla.” - *Mia avino havas grandan legomĝardenon.* – ”Isoäidilläni on iso vihannespuutarha.” - *Hodiaŭ neniu venis.* – ”Tänään ei tullut kukaan.” - *La infanoj kuris en la parkon.* – ”Lapset juoksivat puistoon.” - *Mi venos je la tria.* – ”Tulen kello kolme.” ## Usein kysyttyä ### Onko esperantossa todella vain 16 kielioppisääntöä? Ei. 16 sääntöä on virallinen ydin, mutta ne jättävät pois sanajärjestyksen, korrelatiivit, *si*:n käytön ja paljon muuta. Täydelliset kieliopit, kuten PMEG, ovat satoja sivuja pitkiä. ### Kuka kirjoitti 16 sääntöä, ja milloin? Esperanton luoja Ludwik Lejzer Zamenhof. Ne ilmestyivät ensimmäisen kerran teoksessa *Unua Libro* vuonna 1887 ja tulivat osaksi teosta *Fundamento de Esperanto* vuonna 1905. ### Voiko 16 sääntöä muuttaa? Ei. Boulognen julistuksesta (1905) lähtien Fundamentoa ei saa muuttaa. Esperantoakatemia voi lisätä sanoja ja tehdä päätöksiä, mutta se ei voi kirjoittaa sääntöjä uudelleen. ### Onko 16 säännöstä virallista esperantonkielistä versiota? Ei. Viralliset tekstit ovat ranskaksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi ja puolaksi. Esperantonkielisillä käännöksillä, esimerkiksi PMEG:ssä, ei ole virallista asemaa. ## Lähteet - [Fundamento de Esperanto](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/) ja sen [englanninkielinen kielioppi](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html) – Akademio de Esperanto - [Gramatiko en la Fundamento kommentaareineen](https://bertilow.com/pmeg/aldonoj/fundamenta_gramatiko.html) – PMEG - [Participoj (vuosien 1967 ja 1989 päätökset)](https://www.akademio-de-esperanto.org/decidoj/participoj.html) – Akademio de Esperanto - [Apostrofo: tavallinen käyttö](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/apostrofo/normala_uzo.html) – PMEG - [Fundamento de Esperanto](https://en.wikipedia.org/wiki/Fundamento_de_Esperanto), [Unua Libro](https://en.wikipedia.org/wiki/Unua_Libro), [Plena Manlibro de Esperanta Gramatiko](https://en.wikipedia.org/wiki/Plena_Manlibro_de_Esperanta_Gramatiko) – Wikipedia (englanniksi)