# Esperanton akkusatiivi (-n): täydellinen opas

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Pääte -n merkitsee esperantossa objektin (Mi vidas la katon) ja ilmaisee myös suuntaa, päivämääriä ja mittoja. Säännöt, taulukot ja yleisimmät virheet.

Esperanton akkusatiivi on pääte *-n*. Sen pääasiallinen tehtävä on merkitä suora objekti, eli henkilö tai asia, johon verbi kohdistuu: *Mi vidas la katon* – ”Näen kissan”. Se ilmaisee myös suuntaa (*en la domon* – ”taloon”), päivämääriä (*lundon* – ”maanantaina”) ja mittoja (*du horojn* – ”kaksi tuntia”).

Esperantossa on vain kaksi sijaa, perusmuoto ja akkusatiivi; kaikki muut suhteet ilmaistaan prepositioilla ([sääntö 2](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/)).

PMEG kuvaa asian näin: esperanton lauseessa prepositio tai pääte *-n* näyttää sanan roolin, ja substantiivi, jolla ei ole kumpaakaan, on yleensä subjekti (tai *esti*-verbin jäljessä kuvaa sitä). *-n* kertoo siis ”tämä ei ole subjekti” kaikkialla, missä prepositio ei jo kerro sitä: lauseessa *La katon vidas la hundo* – ”Koira näkee kissan” sana *la katon* ei voi olla subjekti, missä kohdassa lausetta se sitten onkin.

Suomenkieliselle *-n* voi näyttää tutulta, koska suomen genetiivin ja akkusatiivin pääte on usein sama -n (”kissan”). Esperanton *-n* on kuitenkin yksinkertaisempi: se ei vaihtele kuten suomen objektin sijat (”kissa”, ”kissan”, ”kissaa”, ”kissat”), vaan tulee aina, kun sana on objektina, oli teko valmis tai kesken.

## -n:n viisi tehtävää

| Tehtävä | Esimerkki | Käännös |
|---|---|---|
| Suora objekti | *Mi legas libron.* | ”Luen kirjaa.” |
| Suunta (minne) | *Ŝi iras en la parkon.* | ”Hän menee puistoon.” |
| Ajankohta (milloin) | *Ni venos lundon.* | ”Tulemme maanantaina.” |
| Mitta (kuinka kauan, kuinka paljon) | *Ĝi kostas dek eŭrojn.* | ”Se maksaa kymmenen euroa.” |
| *je*:n korvaaja (harvinainen) | *Mi ridas lian naivecon.* | ”Nauran hänen naiiviudelleen.” |

## Mitkä sanat ottavat -n:n

Pääte tulee sanoihin, jotka nimeävät tai kuvaavat asiaa, ja aina *-j*:n jälkeen:

| Sanatyyppi | Perusmuoto | -n:llä |
|---|---|---|
| Substantiivi | *kato*, *katoj* | *katon*, *katojn* |
| Adjektiivi | *granda*, *grandaj* | *grandan*, *grandajn* |
| Persoonapronomini | *mi*, *li*, *ili* | *min*, *lin*, *ilin* |
| Omistuspronomini | *mia* | *mian* |
| Korrelatiivi päätteillä -u, -a, -o | *kiu*, *tia*, *tio* | *kiun*, *tian*, *tion* |
| Paikkasana (vain suunta) | *hejme*, *tie*, *kie* | *hejmen*, *tien*, *kien* |

Nämä eivät koskaan ota *-n*:ää: verbit, artikkeli *la*, prepositiot, konjunktiot, numeraalit kuten *du* tai *tri*, sekä korrelatiivit, jotka päättyvät *-el, -am, -om, -al, -es* (*kiel, kiam, kiom, kial, kies*). Siksi *Mi havas du katojn* – ”Minulla on kaksi kissaa”, ei koskaan *dun katojn*.

## 1. Suora objekti

Objekti vastaa verbin jäljessä kysymykseen ”ketä?” tai ”mitä?”. Koska *-n* merkitsee sen, sanajärjestystä voi vaihtaa muuttamatta merkitystä; jos *la katon* nostetaan alkuun, vain painotus muuttuu. Kun *-n* siirretään sanaan *la hundon*, muuttuu se, kuka puri ketä:

La hundo mordis la katon. | Koira puri kissaa.
La katon mordis la hundo. | Koira puri kissaa.

La kato mordis la hundon. | Kissa puri koiraa.

Kaikki, mikä kuvaa objektia, ottaa myös *-n*:n: *Mi aĉetis tiun belan ruĝan aŭton.* – ”Ostin tuon kauniin punaisen auton.” Katso [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/) ja [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/).

### Objektit, jotka eivät voi ottaa -n:ää

Infinitiiveillä, *ke*-lauseilla (”että”) ja lainauksilla ei ole paikkaa päätteelle. Niiden rooli on joka tapauksessa selvä:

- *Mi volas dormi.* – ”Haluan nukkua.”
- *Mi scias, ke vi venos.* – ”Tiedän, että tulet.”

### Tervehdykset ja kiitokset

Monet arkiset fraasit päättyvät *-n*:ään: *Saluton!* – ”Hei!”, *Dankon!* – ”Kiitos!”, *Bonan tagon!* – ”Hyvää päivää!”, *Bonvenon!* – ”Tervetuloa!”. Ne ovat lausumattoman verbin objekteja: *(Mi deziras al vi) bonan tagon* – ”(Toivotan sinulle) hyvää päivää”. Lisää [tervehdyksistä](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/tervehdykset/).

## 2. Suunta: minne

Paikan preposition jälkeen *-n* muuttaa merkityksen ”missä” merkitykseksi ”minne”:

| Paikka (ei -n:ää) | Liike (-n:llä) |
|---|---|
| *en la domo* – ”talossa” | *en la domon* – ”taloon” |
| *sur la tablo* – ”pöydällä” | *sur la tablon* – ”pöydälle” |
| *trans la rivero* – ”joen toisella puolella” | *trans la riveron* – ”joen yli” |
| *antaŭ la domo* – ”talon edessä” | *antaŭ la domon* – ”talon eteen” |

Ero on tärkeä: *La kato saltas sur la tablo* – ”Kissa hyppii pöydällä (ylös ja alas)”, mutta *La kato saltas sur la tablon* – ”Kissa hyppää pöydälle”.

La kato saltas sur la tablo. | Kissa hyppii pöydällä (ylös ja alas).
La kato saltas sur la tablon. | Kissa hyppää pöydälle.

Tämän *-n*:n ottavat vain prepositiot, jotka voivat tarkoittaa myös paikkaa: *en, sur, sub, antaŭ, apud, inter, trans* ja muut. Sanat *al* ”-lle, -an (suuntaan)”, *el* ”-sta”, *de* ”-lta” ja *ĝis* ”asti” eivät koskaan tarkoita paikkaa, joten ne eivät koskaan ota *-n*:ää: *Mi iras al la urbo* – ”Menen kaupunkiin”, ei *al la urbon*. Suuntaa ilmaiseva *-n* tarkoittaa aina liikettä paikkaa kohti, ei koskaan siitä pois (PMEG). Koko luettelo on sivulla [prepositiot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/prepositiot/).

Paikan adverbit ja paikan korrelatiivit ottavat *-n*:n suunnan merkiksi ilman prepositiota: *hejmen* – ”kotiin”, *supren* – ”ylös”, *tien* – ”sinne”, *Kien vi iras?* – ”Minne olet menossa?”. Paikannimi voi tehdä samoin (*Mi veturos Parizon* – ”Matkustan Pariisiin”, Fundamenton harjoituskirjasta *Ekzercaro*), mutta PMEG huomauttaa, että käytännössä tätä paljasta *-n*:ää käytetään lähes vain kaupunkien ja maiden nimien kanssa, paikkaan menemisestä, ja että nykyään se on hyvin harvinainen, melkein vanhahtava; tavallinen muoto on *al Parizo*.

Suunta voi olla myös kuvaannollinen, kun jokin muuttuu joksikin: *La sorĉisto ŝanĝis la princon en ranon.* – ”Velho muutti prinssin sammakoksi.”

## 3. Aika: milloin

Aikailmaus, jossa on *-n* mutta ei prepositiota, kertoo, milloin jotain tapahtuu:

- *lundon* – ”maanantaina”
- *la 5-an de Majo* – ”5. toukokuuta”
- *ĉiun tagon* – ”joka päivä”
- *unu tagon* – ”eräänä päivänä”

Sama merkitys onnistuu myös prepositiolla: *en la sama tago* = *la saman tagon* – ”samana päivänä”. Kellonajoissa käytetään sanaa *je*: *je la deka* – ”kello kymmenen”, kun taas *la dekan* tarkoittaa ”kymmenentenä” (kuun päivänä).

## 4. Mitta: kuinka kauan, kuinka pitkälle, kuinka paljon

*-n* ilmaisee myös keston, matkan, hinnan, painon ja iän:

- *Mi dormis ok horojn.* – ”Nukuin kahdeksan tuntia.”
- *Ni marŝis dek kilometrojn.* – ”Kävelimme kymmenen kilometriä.”
- *La libro kostas dek eŭrojn.* – ”Kirja maksaa kymmenen euroa.”
- *Li estas dudek jarojn aĝa.* – ”Hän on kaksikymmentä vuotta vanha.”

Keston ilmaisuun käy myös *dum* – ”aikana”: *dum ok horoj*.

## 5. Je:n sijasta

Sääntö 14 sallii *-n*:n merkityksettömän preposition *je* tilalla: *Mi ridas je lia naiveco* = *Mi ridas lian naivecon*. PMEG huomauttaa, että tämä on nykyään melko harvinaista ja puhujat suosivat selkeää prepositiota.

## Milloin -n:ää ei käytetä

Useimmat virheet tehdään tässä. Jätä *-n* pois näissä tapauksissa:

1. **Verbien *esti*, *iĝi* ja *ŝajni* jäljessä.** Niiden jäljessä oleva sana kuvaa subjektia; se ei ole objekti. *Mi estas instruisto.* – ”Olen opettaja.” *Ŝi iĝis kuracisto.* – ”Hänestä tuli lääkäri.”
2. **Kun subjekti on verbin jäljessä.** *Hieraŭ okazis grava afero.* – ”Eilen tapahtui jotain tärkeää.” Verbien *okazi* – ”tapahtua”, *manki* – ”puuttua”, *resti* – ”jäädä” ja *aperi* – ”ilmestyä” kanssa subjekti on usein viimeisenä.
3. **Useimpien prepositioiden jäljessä.** *kun mia amiko* – ”ystäväni kanssa”, *pri la libro* – ”kirjasta”. Vain suunta paikan preposition jälkeen saa *-n*:n.
4. **Kun sana kertoo objektin tuloksen tai ominaisuuden.** *Mi farbis la pordon verda.* – ”Maalasin oven vihreäksi.” Vertaa: *Mi farbis la verdan pordon.* – ”Maalasin vihreän oven.”
5. **Epäsuoran objektin kohdalla.** Käytä sanaa *al*: *Mi donis libron al ŝi.* – ”Annoin hänelle kirjan.”

## Yleiset virheet

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *Mi vidas la kato.* | *Mi vidas la katon.* | Objekti tarvitsee *-n*:n. |
| *Mi vidas bela katon.* | *Mi vidas belan katon.* | Adjektiivit kopioivat *-n*:n. |
| *Mi havas du katonj.* | *Mi havas du katojn.* | *-j* tulee ennen *-n*:ää. |
| *Mi iras al la urbon.* | *Mi iras al la urbo.* | *Al* tarkoittaa jo ”-lle, -an (suuntaan)”. |
| *Mi estas en la domon.* | *Mi estas en la domo.* | Ei liikettä, siis ei *-n*:ää. |
| *Okazis akcidenton.* | *Okazis akcidento.* | Se on subjekti, ei objekti. |
| *Mi donis ŝin libron.* | *Mi donis al ŝi libron.* | Vastaanottajan edessä on *al*. |

## Akkusatiivi ja sanajärjestys

Koska objektilla on *-n*, kaikki kuusi subjektin, verbin ja objektin järjestystä ovat kieliopillisia: *Petro amas Marian*, *Marian amas Petro*, *Amas Petro Marian* ja niin edelleen. Neutraali järjestys on subjekti–verbi–objekti, kuten suomessa.

Objektin siirtäminen ensimmäiseksi lisää painotusta: *Kafon mi ne trinkas, sed teon mi ŝatas.* – ”Kahvia en juo, mutta teestä pidän.” Jos objekti ei voi ottaa *-n*:ää, esimerkiksi vieras nimi, pidä neutraali järjestys. Lisää [sanajärjestyksestä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sanajarjestys/).

## Pikatarkistus: -n vai ei

1. Liike paikkaa kohti sanan *en*, *sur*, *sub* tai vastaavan jäljessä? Lisää *-n*.
2. Verbin objekti (ei sanojen *esti*, *iĝi*, *ŝajni* jäljessä)? Lisää *-n* siihen ja jokaiseen sitä kuvaavaan sanaan.
3. Päivämäärä tai mitta ilman prepositiota? Lisää *-n*.
4. Mikä tahansa muu prepositiota seuraava sana? Ei *-n*:ää.

## Esimerkkejä lauseissa

- *Mi havas bonan amikon.* – ”Minulla on hyvä ystävä.”
- *Li estas bona amiko.* – ”Hän on hyvä ystävä.”
- *Ni lavis la malpurajn telerojn.* – ”Pesimme likaiset lautaset.”
- *Tiun filmon mi jam vidis.* – ”Tuon elokuvan olen jo nähnyt.”
- *Mi metis la lakton en la fridujon.* – ”Panin maidon jääkaappiin.”
- *La lakto estas en la fridujo.* – ”Maito on jääkaapissa.”
- *Post la koncerto ni piediris hejmen.* – ”Konsertin jälkeen kävelimme kotiin.”
- *Lundon mi komencos novan laboron.* – ”Maanantaina aloitan uuden työn.”
- *Mi atendis vin tutan horon!* – ”Odotin sinua koko tunnin!”
- *Nia ĝardeno estas dudek metrojn longa.* – ”Puutarhamme on kaksikymmentä metriä pitkä.”
- *Hodiaŭ venis letero de mia avino.* – ”Tänään tuli kirje isoäidiltäni.”
- *Bonan apetiton!* – ”Hyvää ruokahalua!”

## Usein kysyttyä

### Mikä on akkusatiivi esperantossa?
Se on pääte *-n*, jota lisätään substantiiveihin, adjektiiveihin, pronomineihin ja joihinkin korrelatiiveihin. Se merkitsee suoran objektin ja ilmaisee myös suuntaa, päivämääriä ja mittoja.

### Miksi esperanton tervehdykset päättyvät -n:ään?
Ne ovat lyhennettyjä lauseita. *Bonan tagon!* tarkoittaa *(Mi deziras al vi) bonan tagon* – ”(Toivotan sinulle) hyvää päivää”, eli tervehdys on lausumattoman verbin objekti.

### Käytetäänkö -n:ää prepositioiden jäljessä?
Yleensä ei: *kun mi* – ”kanssani”, *al la urbo* – ”kaupunkiin”. Poikkeus on suunta paikan preposition, kuten *en*, *sur* tai *sub*, jälkeen: *en la domon* – ”taloon”.

### Ottaako adjektiivikin -n:n?
Kyllä. Jokainen objektia kuvaava adjektiivi, omistuspronomini ja korrelatiivi ottaa *-n*:n: *Mi perdis mian novan telefonon.* – ”Hukkasin uuden puhelimeni.”

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto, säännöt 2, 8, 13 ja 14 (englanniksi)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html) – Akademio de Esperanto
- PMEG, luku N-päätteestä: [yleiskatsaus](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/index.html), [perussäännöt](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/bazaj_reguloj.html), [objekti](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/objekto.html), [suunta](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/direkto.html), [ajankohta](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/tempopunkto.html), [mitta](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/mezuro.html), [je:n sijasta](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/n_anstatau_je.html)
- [Esperanto grammar](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_grammar) – Wikipedia (englanniksi)
- [”Bonan matenon” ja sanomaton verbi](https://bulteno.esperanto-usa.org/a/2022/06/corner/) – Usona Esperantisto, 2022