# Esperanton kielioppi: päätteet ja säännöt tiivistettynä

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton kielioppi mahtuu yhdelle kortille: 11 päätettä kertoo sanaluokan, aikamuodon, monikon ja objektin, eikä epäsäännöllisiä verbejä ole.

Esperanton kielioppi perustuu yhteen ajatukseen: juuret eivät muutu, ja pieni joukko päätteitä merkitsee aina samaa. Sana, jonka pääte on *-o*, on substantiivi, *-a* tekee adjektiivin ja *-as* verbin preesensissä. Epäsäännöllisiä verbejä tai monikkomuotoja ei ole, eikä kieliopillista sukua.

Ludwik Lejzer Zamenhofin vuonna 1887 julkaisemat [16 sääntöä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/) hahmottelevat tämän järjestelmän; alla oleva ydin kattaa suurimman osan vastaantulevista lauseista.

## Koko kielioppi yhdellä kortilla

Esperantoakatemian (Akademio de Esperanto) virallinen sanakirja laskee kieliopillisia päätteitä täsmälleen 11:

| Pääte | Mitä se merkitsee | Esimerkki | Merkitys |
|---|---|---|---|
| -o | substantiivi | *domo* | ”talo” |
| -a | adjektiivi | *granda* | ”iso” |
| -e | adverbi | *rapide* | ”nopeasti” |
| -i | infinitiivi | *lerni* | ”oppia” |
| -as | preesens | *mi lernas* | ”opettelen, olen opettelemassa” |
| -is | imperfekti | *mi lernis* | ”opettelin” |
| -os | futuuri | *mi lernos* | ”opettelen (tulevaisuudessa)” |
| -us | konditionaali | *mi lernus* | ”opettelisin” |
| -u | käskymuoto, toive | *lernu!* | ”opettele!” |
| -j | monikko | *domoj* | ”talot” |
| -n | objekti, suunta | *domon* | ”talon” (objektina) |

Päätteet kasautuvat kiinteässä järjestyksessä: ensin sanaluokka, sitten *-j*, sitten *-n*: *grandajn domojn* – ”isoja taloja” (objektina). Adjektiivi ottaa substantiivinsa *-j*- ja *-n*-päätteet, kuten sivulla [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/) näytetään.

[Verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/) eivät koskaan ota *-j*- tai *-n*-päätettä, eivätkä ne taivu persoonan mukaan: *mi lernas, vi lernas, ili lernas* – ”minä opin, sinä opit, he oppivat”.

## Päätteet lauseissa

Jokainen pääte käytössä lyhyessä arkilauseessa:

- **-o**: *La domo estas nova.* – ”Talo on uusi.”
- **-a**: *Ni loĝas en nova domo.* – ”Asumme uudessa talossa.”
- **-e**: *Ŝi parolas malrapide kaj klare.* – ”Hän puhuu hitaasti ja selvästi.”
- **-i**: *Mi volas lerni Esperanton.* – ”Haluan oppia esperantoa.”
- **-as**: *Nun mi lernas la vortojn.* – ”Nyt opettelen sanoja.”
- **-is**: *Hieraŭ ni lernis dum unu horo.* – ”Eilen opiskelimme tunnin.”
- **-os**: *Morgaŭ mi skribos al vi.* – ”Huomenna kirjoitan sinulle.”
- **-us**: *Se mi havus tempon, mi vojaĝus.* – ”Jos minulla olisi aikaa, matkustaisin.”
- **-u**: *Venu kun ni!* – ”Tule mukaamme!”
- **-j**: *Miaj amikoj estas en la parko.* – ”Ystäväni ovat puistossa.”
- **-n**: *Mi vidas grandan ŝipon.* – ”Näen ison laivan.”
- **Kaikki yhdessä**: *Miaj novaj amikoj rapide lernis la gravajn vortojn.* – ”Uudet ystäväni oppivat nopeasti tärkeät sanat.”

## Muut rakennuspalikat

- **Yksi artikkeli.** *La* on määräinen artikkeli (kuten englannin ”the”), sama kaikissa suvuissa ja luvuissa, eikä epämääräistä artikkelia ole. Katso [artikkeli](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/artikkeli/).
- **Vapaa sanajärjestys.** Koska *-n* merkitsee objektin, sekä *La hundo vidas la katon* että *La katon vidas la hundo* tarkoittavat ”Koira näkee kissan”. Katso [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/).
- **Sananmuodostus.** Etuliitteet ja jälkiliitteet tekevät yhdestä juuresta monta sanaa: *sana* – ”terve”, *malsana* – ”sairas”, *malsanulo* – ”potilas”, *malsanulejo* – ”sairaala”. Katso [sananmuodostus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/).
- **45 korrelatiivia.** Kysyvien ja vastaavien sanojen 5 × 9 -ruudukko: *kiu* – ”kuka, mikä”, *tiu* – ”tuo”, *ĉiu* – ”jokainen”. Katso [korrelatiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/korrelatiivit/).

Suomenkieliselle oppijalle kielioppi on samalla tuttua ja outoa. Suomessa on 15 sijaa mutta ei artikkeleita; esperantossa on vain kaksi sijaa (perusmuoto ja *-n*) ja artikkeli *la*. Suomen ”hän” ei erota sukua, mutta esperanto erottaa persoonapronominit *li* ja *ŝi*. Vokaalisointua esperantossa ei ole: päätteet *-a* ja *-o* ovat samat joka sanassa.

**Yksi juuri, kymmeniä sanoja** Reta Vortaro luettelee 23 sanaa, jotka on muodostettu juuresta san-. Tässä niistä 15: kun tunnet muutaman etu- ja jälkiliitteen, ymmärrät ne ilman sanakirjaa.

## Usein kysyttyä

### Onko esperanton kieliopissa poikkeuksia?
Taivutuksessa ei ole: jokainen substantiivi muodostaa monikon päätteellä *-j*, ja jokainen verbi käyttää samoja kuutta päätettä, myös *esti* – ”olla”. Sana kerrallaan opittavaksi jää sanasto, esimerkiksi se, ottaako verbi objektin.

### Onko esperantossa kieliopillista sukua?
Ei. Substantiivit ja adjektiivit eivät muutu suvun mukaan. Naispuoliset muodot tehdään jälkiliitteellä *-in-*: *patro* – ”isä”, *patrino* – ”äiti”.

### Missä on esperanton virallinen kielioppi?
Teoksessa *Fundamento de Esperanto* (1905), joka esittää 16 sääntöä viidellä kielellä. Kattavin nykyinen kuvaus on Bertilo Wennergrenin PMEG, joka on vapaasti luettavissa verkossa.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto: kielioppi, englanninkielinen versio](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html) – Akademio de Esperanto
- [Akademia Vortaro: selitykset ja tilastot](https://www.akademio-de-esperanto.org/akademia_vortaro/klarigoj.html) – 11 päätettä
- [PMEG – Plena Manlibro de Esperanta Gramatiko](https://bertilow.com/pmeg/) – Bertilo Wennergren, versio 15.5 (2024)
- [Esperanto grammar](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_grammar) – Wikipedia (englanniksi)