# Esperanton jälkiliitteet: kaikki 31 esimerkkeineen

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Kaikki 31 virallista esperanton jälkiliitettä (-aĉ- … -um-) merkityksineen ja esimerkkeineen. 28 on 1905 Fundamentosta, kolme tuli myöhemmin.

Esperantossa on **31 virallista jälkiliitettä**. Kukin sijoittuu kantasanan ja päätteen väliin ja lisää yhden merkityksen: *lern·ej·o* ”koulu” on ”oppia + paikka”. Kaksikymmentäkahdeksan on peräisin teoksesta *Fundamento de Esperanto* (1905); *-aĉ-* lisättiin vuonna 1909, *-ism-* vuonna 1919 ja *-end-* vuonna 1953.

Kuusi muuta jälkiliitettä muodostaa [partisiitteja](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/) (*-ant-, -int-, -ont-, -at-, -it-, -ot-*). Yhdessä 10 [etuliitteen](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/) kanssa virallisia johtimia on siis 47.

Suomalaiselle ajatus on tuttu suomen johtimista (*-sto*, *-la*, *-nen*, *-ton*): pieni pääte muuttaa sanan merkitystä. Esperanton jälkiliitteet ovat kuitenkin täysin säännöllisiä: ne eivät muutu kantasanan mukaan, eikä niissä ole vokaalisointua tai astevaihtelua.

## Kaikki 31 virallista jälkiliitettä

| Jälkiliite | Merkitys | Esimerkkejä | Suomennos |
|---|---|---|---|
| *-aĉ-* | huono laatu, halveksunta | *domaĉo, babilaĉi* | ”hökkeli, lörpötellä typerästi” |
| *-ad-* | jatkuva tai toistuva teko | *martelado, legadi* | ”vasaroiminen, lukea yhtä mittaa” |
| *-aĵ-* | konkreettinen asia; eläimen liha | *trinkaĵo, dolĉaĵo, porkaĵo* | ”juoma, makeinen, sianliha” |
| *-an-* | jäsen, asukas, kannattaja | *klubano, vilaĝano* | ”klubin jäsen, kyläläinen” |
| *-ar-* | samanlaisten asioiden joukko | *arbaro, vortaro* | ”metsä, sanakirja” |
| *-ĉj-* | miehen lempinimi | *Joĉjo* (sanasta *Johano*), *paĉjo* | ”Jussi (hellittelynimi), isi” |
| *-ebl-* | voidaan tehdä | *manĝebla, videbla* | ”syötävä, näkyvä” |
| *-ec-* | ominaisuus, abstrakti tila | *beleco, infaneco* | ”kauneus, lapsuus” |
| *-eg-* | suurempi, voimakkaampi | *domego, varmega* | ”kartano, polttavan kuuma” |
| *-ej-* | paikka jotakin varten | *lernejo, kuirejo* | ”koulu, keittiö” |
| *-em-* | taipumus, alttius | *timema, laborema* | ”arka, ahkera” |
| *-end-* | täytyy tehdä | *pagenda* | ”maksettava” |
| *-er-* | yksi osa massasta | *neĝero, monero* | ”lumihiutale, kolikko” |
| *-estr-* | johtaja, päällikkö | *urbestro, ŝipestro* | ”pormestari, laivan kapteeni” |
| *-et-* | pienempi, heikompi | *dometo, rideti* | ”mökki, hymyillä” |
| *-id-* | jälkeläinen, poikanen | *katido, reĝido* | ”kissanpentu, prinssi” |
| *-ig-* | tehdä joksikin, saada aikaan | *purigi, sidigi* | ”puhdistaa, istuttaa (jotakuta)” |
| *-iĝ-* | tulla joksikin | *ruĝiĝi, sidiĝi* | ”punastua, istuutua” |
| *-il-* | työkalu, väline | *tranĉilo, ŝlosilo* | ”veitsi, avain” |
| *-in-* | naispuolinen | *patrino, reĝino* | ”äiti, kuningatar” |
| *-ind-* | jonkin arvoinen | *leginda, fidinda* | ”lukemisen arvoinen, luotettava” |
| *-ing-* | pidike, johon esine osittain työnnetään | *kandelingo, glavingo* | ”kynttilänjalka, miekan tuppi” |
| *-ism-* | oppi, järjestelmä, liike | *komunismo, anglismo* | ”kommunismi, anglismi” |
| *-ist-* | ammatinharjoittaja, kannattaja | *instruisto, esperantisto* | ”opettaja, esperantisti” |
| *-nj-* | naisen lempinimi | *Manjo* (sanasta *Mario*), *panjo* | ”Maija (hellittelynimi), äiti (hellittelymuoto)” |
| *-obl-* | moninkertainen | *duobla, trioble* | ”kaksinkertainen, kolminkertaisesti” |
| *-on-* | murtoluku | *duono, kvarono* | ”puolikas, neljännes” |
| *-op-* | ryhmä, jossa on n jäsentä | *duope, triopo* | ”kaksittain, trio” |
| *-uj-* | astia | *monujo, sukerujo* | ”kukkaro, sokerikko” |
| *-ul-* | henkilö, jolla on ominaisuus | *junulo, riĉulo* | ”nuori mies, rikas ihminen” |
| *-um-* | ei kiinteää merkitystä | *kolumo, plenumi* | ”kaulus, täyttää” |

## Jälkiliitteet merkityksen mukaan ryhmiteltyinä

Jälkiliitteet on helpompi muistaa ryhminä:

- **Ihmiset:** *-an-* (jäsen), *-ist-* (ammatinharjoittaja), *-ul-* (henkilö, jolla on ominaisuus), *-estr-* (johtaja), *-id-* (jälkeläinen), *-in-* (naispuolinen), *-ĉj-* ja *-nj-* (lempinimet)
- **Paikat ja säilytyspaikat:** *-ej-* (paikka), *-uj-* (astia), *-ing-* (pidike)
- **Esineet ja joukot:** *-aĵ-* (konkreettinen asia), *-il-* (väline), *-er-* (yksi kappale), *-ar-* (kokoelma)
- **Aste ja asenne:** *-et-* (pieni), *-eg-* (suuri), *-aĉ-* (huono), *-ec-* (ominaisuus), *-em-* (taipumus)
- **Teko:** *-ad-* (jatkuva), *-ig-* (aiheuttaa), *-iĝ-* (tulla joksikin), *-ebl-* (mahdollinen), *-ind-* (jonkin arvoinen), *-end-* (pakollinen)
- **Luvut:** *-obl-, -on-, -op-* (ks. [numeraalit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/numeraalit/))
- **Muut:** *-ism-* (oppi), *-um-* (ei kiinteää merkitystä)

## Jälkiliitteet ovat myös sanoja

Jokainen jälkiliite voi saada päätteen ja toimia tavallisena kantasanana: *ejo* ”paikka”, *ilo* ”väline”, *ano* ”jäsen”, *aro* ”joukko”, *ero* ”hiukkanen”, *estro* ”johtaja”, *eta* ”pikkuruinen”, *ega* ”valtava”, *ege* ”erittäin”, *ebla* ”mahdollinen”, *inda* ”arvoinen”, *aĉa* ”surkea”, *igi* ”saada aikaan”, *iĝi* ”tulla joksikin”.

## Jälkiliitteiden ketjuttaminen

Kantasanan perässä voi olla useita jälkiliitteitä, ja juuri tämä on esperanton [sananmuodostuksen](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/) ydin. Kukin liite kohdistuu kaikkeen sitä edeltävään:

| Sana | Osat | Merkitys |
|---|---|---|
| *malsanulejo* | mal·san·ul·ej·o | sairas + henkilö + paikka = ”sairaala” |
| *lernejestro* | lern·ej·estr·o | oppia + paikka + johtaja = ”rehtori” |
| *nekredebla* | ne·kred·ebl·a | ei + uskoa + mahdollinen = ”uskomaton” |
| *bopatrino* | bo·patr·in·o | appi- + isä + naispuolinen = ”anoppi” |

lernejestro = rehtori | lern = oppia
malsanulejo = sairaala | san = terve

## Huomioita hankalista jälkiliitteistä

**-ig- ja -iĝ-.** *-Ig-* muodostaa verbin, jolla on objekti; *-iĝ-* muodostaa verbin ilman objektia. Tulos riippuu kantasanasta: *morti* ”kuolla” → *mortigi* ”tappaa”; *fermi* ”sulkea (jotakin)” → *fermiĝi* ”sulkeutua (itsestään)”. Lisää [verbeistä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

**-et- ja -eg- kiinteillä merkityksillä.** Joillakin sanoilla on vakiintunut merkitys, joka menee ”pienen” tai ”suuren” yli: *rideti* ”hymyillä” (ei vain ”nauraa vähän”), *pordego* ”portti”, *ŝtrumpeto* ”sukka”.

**-in- ja sukupuoli.** *-In-* käytetään vain elävistä olennoista. Monet kantasanat ovat neutraaleja (*amiko* ”ystävä”, *instruisto* ”opettaja”), mutta jotkin tarkoittavat oletuksena miestä (*patro* ”isä”, *frato* ”veli”). PMEG kuvaa epävirallisen miespuolisen jälkiliitteen *-iĉ-* (*katiĉo* ”kolli”), jota ehdotettiin 1970-luvulla ja jota jotkut puhujat käyttävät.

**-ĉj- ja -nj- lyhentävät kantasanaa.** Nimestä jätetään jäljelle sen ensimmäiset yhdestä viiteen kirjainta: *Johano* → *Joĉjo*, *Mario* → *Manjo*, *patrino* → *panjo*. Nämä ovat ainoat johtimet, jotka lyhentävät kantasanaa.

**-uj- ja maiden nimet.** Fundamentossa *-uj-* muodosti myös hedelmäpuita (*pomujo* ”omenapuu”) ja maita (*Francujo* ”Ranska”). Nykyään *pomarbo* on tavallisempi, ja monet puhujat sanovat *Francio* epävirallisella jälkiliitteellä *-i-*. Akatemia vahvisti vuonna 2023, ettei *-i-* ole edelleenkään virallinen.

**-um-** ei ole omaa merkitystä. Opettele jokainen sana erikseen: *kolumo* ”kaulus”, *aerumi* ”tuulettaa”, *plenumi* ”täyttää”.

## Epäviralliset jälkiliitteet

Nämä jälkiliitteet **eivät ole virallisia johtimia**. Ne eivät tule Fundamentosta eivätkä Akatemian päätöksestä, mutta niillä muodostettuja sanoja on yleisesti lääketieteessä, tieteessä ja arkitekstissä, ja monet niistä ovat sanakirjoissa. PMEG kuvaa niistä 36. Taulukko noudattaa PMEG:n aakkosjärjestystä. PMEG merkitsee harvinaisimmat, enimmäkseen kokeelliset, kuten *-ab-*, *-iĉ-*, *-ip-* ja *-uk-*, sellaisiksi, jotka puuttuvat PIV-sanakirjasta.

Älä sekoita niitä virallisiin jälkiliitteisiin. *-ism-* (toinen virallinen lisäys, 1919), *-end-* (Akatemian päätös, 1953) ja *-aĉ-* (ensimmäinen virallinen lisäys, 1909) ovat virallisia. *-i-*, *-iv-* ja *-oz-* eivät ole.

Useilla epävirallisilla jälkiliitteillä on sama muoto kuin virallisilla aineksilla, joten katso asiayhteyttä:

- lääketieteellinen *-it-* ”tulehdus” ja partisiitin pääte *-it-*
- *-al-* ja *-en-* biologiassa sekä prepositiot *al* ja *en*
- *-ol-* musiikissa ja konjunktio *ol* ”kuin”
- *-e-* ja adverbin pääte, *-i-* ja infinitiivin pääte, *-j-* ja monikon pääte

| Jälkiliite | Merkitys | Esimerkki | Huomio |
|---|---|---|---|
| *-ab-* | kiinteä laite | *trinkabo* ”juomavesipiste” | Kokeellinen. PMEG neuvoo välttämään sitä: käytä sanaa *trinkilo* tai *trinkfontano*. |
| *-ac-* | kasviheimo (latinan *-aceae*) | *rozacoj* ”ruusukasvit” | Vain kasvitieteellisissä nimissä. |
| *-al-* | kasvilahko (latinan *-ales*) | *rozaloj* ”ruusulahko” | Vain kasvitieteellisissä nimissä. Sanat kuten *speciala* ”erityinen” ovat yksittäisiä kantasanoja. |
| *-anc-* | fysikaalinen suure | *impedanco* ”impedanssi” | PMEG katsoo mieluummin, että tällaiset sanat ovat yksittäisiä kantasanoja, kuten *substanco* ”aine”. |
| *-ari-* | lukujärjestelmä | *duaria* ”binäärinen” | Ei käytetä käytännössä. Tavallinen muoto on *duuma*, jossa on *-um-*. |
| *-ator-*, *-ador-* | laite | *kalkulatoro* ”laskin” | *-ator-*-sanat ovat enimmäkseen lainattuja yksittäisiä kantasanoja. PMEG suosii liitettä *-il-* tai sanaa *aparato*. *-Ador-* on ristiriidassa sanan *adori* ”palvoa” kanssa. |
| *-e-* | kasvien tribus (latinan *-eae*); ehdotettu: väri | *asklepiadeoj* ”silkkiyrttien tribus”, *rozea* ”ruusunvärinen” | Väriä tarkoittava merkitys ehdotettiin vuonna 1986, ja sitä käytetään tuskin lainkaan. Sano *rozkolora*. |
| *-ed-* | eläinheimo (latinan *-idae*) | *cervedoj* ”peurat (heimo)” | Vain eläintieteellisissä nimissä. |
| *-en-* | eläinten alaheimo (latinan *-inae*) | *lutrenoj* ”saukot (alaheimo)” | Vain eläintieteellisissä nimissä. |
| *-enz-* | vaikuttava aine | *solvenzo* ”liuotin” | Kokeellinen, lähinnä kemiassa. Tavallisesti *-il-* tai *-aĵ-*. |
| *-esk-* | jonkin kaltainen, jonkin tyylinen | *japaneska* ”japanilaistyylinen” | Harvinainen. Tavallisempia ovat *-ec-*, *ŝajn-* tai *simil-*. |
| *-i-* | maa (kansan nimestä) | *Francio* ”Ranska”, *Japanio* ”Japani” | Hyvin yleinen, rinnakkain virallisen *-uj-*:n kanssa (*Francujo*). Edelleen epävirallinen; ks. yllä huomio liitteestä *-uj-*. |
| *-iĉ-* | miespuolinen | *katiĉo* ”kolli”, *najbariĉo* ”naapuri (mies)” | Suosituin tällainen ehdotus (noin vuodesta 1976). Useimmat puhujat käyttävät yhä sanaa *vira* tai alkuosaa *vir-*. |
| *-if-* | muuttua joksikin | *varmifi* ”muuttua lämmöksi” | Ehdotettu tekninen jälkiliite, tuskin käytössä. Tavallinen on *-ig-*. |
| *-ik-* | ala, tiede, taito | *matematiko* ”matematiikka”, *fiziko* ”fysiikka” | PMEG käsittelee tällaiset sanat enimmäkseen yksittäisinä kantasanoina. |
| *-ilion-* | hyvin suuret luvut | *duiliono* ”10¹², miljoona miljoonaa” | Käyttävät lähinnä matemaatikot. Arkipuheessa riittävät *miliono* ja *miliardo*. |
| *-iliard-* | tuhatkertainen *-ilion-*-lukuun nähden | *duiliardo* ”10¹⁵” | Sama käyttö kuin liitteellä *-ilion-*. |
| *-ip-* | muunsukupuolinen henkilö | *amikipo* ”muunsukupuolinen ystävä” | Ehdotettu vuonna 2019, vasta kokeellinen. |
| *-istan-* | maa (kansainvälisestä *-stan*-päätteestä) | *Afganistano* ”Afganistan” | Käytä vain, jos on olemassa kansainvälinen *-stan*-muoto. PMEG suosii muotoja *Afganujo* tai *Afganio*. |
| *-it-* | tulehdus | *bronkito* ”keuhkoputkentulehdus”, *nefrito* ”munuaistulehdus” | Lääketiede. Sen ulkopuolella PMEG neuvoo käyttämään erillistä sanaa *inflamo*. |
| *-iv-* | kykenevä, taipuvainen | *produktiva* ”tuottava”, *kreiva* ”luova” | Melko yleinen. Se tarkoittaa aktiivista kykyä, toisin kuin *-ebl-*. PMEG ehdottaa liitteitä *-em-*, *-pov-* tai *-kapabl-*, kun selvyys on tärkeää. |
| *-iz-* | peittää jollakin; käsitellä menetelmällä | *kuprizi* ”pinnoittaa kuparilla”, *pasteŭrizi* ”pastöroida” | PMEG käsittelee useimmat tällaiset sanat yksittäisinä kantasanoina. Yksinkertaiset verbit ovat usein parempia. |
| *-j-*, *-pj-* | sukupuoleton lempinimi; muunsukupuolisen lempinimi | *Alejo*, *Alepjo* (sanasta *Alekso*) | Kokeellisia. Toimivat kuten viralliset *-ĉj-* ja *-nj-*. *-J-* on vuodelta 1932 ja otettiin uudelleen käyttöön noin vuonna 2010; *-pj-* on vuodelta 2019. |
| *-nomial-* | lauseke, jossa on n termiä | *dunomialo* ”binomi” | Vältä. Sano *dutermo*. |
| *-ofon-* | kielen puhuja | *esperantofono* ”esperantonpuhuja” | Tarpeeton. Sana on *esperantisto*. |
| *-oid-*, *-ojd-* | kaltainen | *asteroido* ”asteroidi”, *elipsoido* ”ellipsoidi” | Tiede. Useimmat tällaiset sanat ovat yksittäisiä kantasanoja. |
| *-ol-* | musiikillinen rytmiryhmä | *triolo* ”kolmiolli” | Vain musiikissa. |
| *-olog-* | asiantuntija | *psikologo* ”psykologi” | Vain jos vastaava kansainvälinen sana on olemassa. Muuten *-ist-*. |
| *-ologi-* | tiede, tutkimusala | *psikologio* ”psykologia”, *kancerologio* ”syöpätutkimus, onkologia” | Sama sääntö kuin liitteellä *-olog-*. |
| *-ometr-* | mittauslaite | *barometro* ”ilmapuntari” | Usein yksittäisiä kantasanoja. Uudet sanat voivat sotkeutua sanaan *metro*, joten PMEG suosii sanaa *mezurilo*: *pluvomezurilo* ”sademittari”. |
| *-ometri-* | tieteellinen mittaus | *fotometrio* ”fotometria” | Uusissa sanoissa PMEG suosii sanaa *mezurado*: *altomezurado* ”korkeuden mittaus”. |
| *-otek-* | kokoelma, kokoelman paikka | *biblioteko* ”kirjasto” | Todelliset tällaiset sanat ovat yksittäisiä kantasanoja, eikä *biblioteko* liity sanaan *Biblio*. Uusiin sanoihin sano *kolekto*: *librokolekto*. |
| *-oz-* | sairaus, häiriö; ”täynnä” | *sklerozo* ”skleroosi”, *mikozo* ”sienitauti” | Lääketiede ja kasvitiede. ”Täynnä”-merkitys on vähemmän vakiintunut. PMEG suosii *malsano*-yhdyssanoja, kuten *virusmalsano*. |
| *-t-* | musiikillinen intervalli | *kvinto* ”kvintti”, *okto* ”oktaavi” | Musiikki. Seuraa lukusanaa. |
| *-tet-* | n soittajan kappale | *kvarteto* ”kvartetti” | Monet tällaiset sanat ovat yksittäisiä kantasanoja. PMEG suosii ryhmälle liitettä *-op-* (*kvaropo*) ja kappaleelle liitettä *-aĵ-* (*kvaropaĵo*). |
| *-uk-* | kastroitu uroseläin | *bovuko* ”härkä (kastroitu)” | Vähän käytetty. Tavallisesti *eks-*: *eksvirkato* ”kastroitu kolli”. |

## Esimerkkilauseita

- *La lernejo troviĝas apud la preĝejo.* – ”Koulu on kirkon vieressä.”
- *Mia fratino estas instruistino.* – ”Sisareni on opettaja.”
- *Tio estis vera domego!* – ”Se oli todellinen kartano!”
- *Ni loĝas en dometo apud la lago.* – ”Asumme mökissä järven rannalla.”
- *Ĉi tiu akvo ne estas trinkebla.* – ”Tämä vesi ei ole juomakelpoista.”
- *Mi ne manĝas dolĉaĵojn.* – ”En syö makeisia.”
- *La pluvo malsekigis niajn vestojn.* – ”Sade kasteli vaatteemme.”
- *La akvo varmiĝas.* – ”Vesi lämpenee.”
- *Ŝia beleco surprizis ĉiujn.* – ”Hänen kauneutensa yllätti kaikki.”
- *La kantado de la birdoj vekis min.* – ”Lintujen laulu herätti minut.”

## Usein kysyttyä

### Kuinka monta jälkiliitettä esperantossa on?
31 virallista jälkiliitettä sekä kuusi partisiittijälkiliitettä (*-ant-, -int-, -ont-, -at-, -it-, -ot-*). PMEG kuvaa lisäksi 36 epävirallista.

### Mitä -ej- tarkoittaa esperantossa?
*-Ej-* tarkoittaa ”paikkaa jotakin varten”: *lernejo* ”koulu”, *kuirejo* ”keittiö”, *preĝejo* ”kirkko” (rukouspaikka).

### Mitä eroa on liitteillä -ig- ja -iĝ-?
*-Ig-* tarkoittaa ”saada jokin tapahtumaan jollekin”: *purigi la ĉambron* ”siivota huone”. *-Iĝ-* tarkoittaa ”tulla joksikin”: *la ĉambro puriĝis* ”huone tuli puhtaaksi”.

### Mitkä jälkiliitteet lisättiin vuoden 1905 jälkeen?
Kolme: *-aĉ-* (ensimmäinen virallinen lisäys, 1909), *-ism-* (toinen virallinen lisäys, 1919) ja *-end-* (Akatemian päätös, 1953).

### Onko sanan Francio pääte -i- virallinen jälkiliite?
Ei. Sitä käytetään laajalti maiden nimissä, mutta Akatemia ei ole tehnyt siitä virallista ja toisti tämän vuonna 2023.

### Onko -iv- virallinen esperanton jälkiliite?
Ei. *-iv-* ”kykenevä” (*produktiva* ”tuottava”, *kreiva* ”luova”) on epävirallinen mutta melko yleinen. PMEG ehdottaa liitteitä *-em-*, *-pov-* tai *-kapabl-*, kun selvyys on tärkeää.

### Mitä -oz- ja -it- tarkoittavat lääketieteellisissä sanoissa?
*-oz-* merkitsee sairautta tai häiriötä (*sklerozo* ”skleroosi”) ja *-it-* tulehdusta (*bronkito* ”keuhkoputkentulehdus”). Molemmat ovat epävirallisia ja käytössä lähinnä erikoiskielessä. Lääketieteellinen *-it-* ei ole partisiitin *-it-*.

## Lähteet

- [PMEG – Jälkiliitteet (31 jälkiliitteen luettelo)](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/index.html)
- [PMEG – AĈ (virallinen vuodesta 1909)](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/ach.html)
- [PMEG – ISM (virallinen vuodesta 1919)](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/ism.html)
- [PMEG – END](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/end.html)
- [PMEG – IG](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/ig.html) ja [IĜ](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/igh.html)
- [PMEG – Epäviralliset liitteet](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/neoficialaj_afiksoj/index.html)
- [PMEG – Epäviralliset jälkiliitteet (36 jälkiliitteen luettelo)](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/neoficialaj_afiksoj/sufiksoj/index.html)
- [PMEG – IV](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/neoficialaj_afiksoj/sufiksoj/iv.html), [OZ](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/neoficialaj_afiksoj/sufiksoj/oz.html), [IT](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/neoficialaj_afiksoj/sufiksoj/it.html) ja [IĈ](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/neoficialaj_afiksoj/sufiksoj/ich.html)
- [ReVo – -iv-](https://reta-vortaro.de/revo/art/iv.html)
- [ReVo-ryhmä – Viralliset ja epäviralliset liitteet](https://revuloj.github.io/temoj/afiksoj.html)
- [Akademio de Esperanto – Akademia Vortaro, selitykset (END 1953)](https://www.akademio-de-esperanto.org/akademia_vortaro/klarigoj.html)
- [Akademio de Esperanto – 10. virallinen lisäys (-io ja -ujo)](https://www.akademio-de-esperanto.org/decidoj/10oa.html)
- [Universala Vortaro (Fundamento)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/universala_vortaro.html)
- [lernu – Sufiksoj](https://lernu.net/gramatiko/sufiksoj)