# Esperanton korrelatiivit: kaikki 45 sanaa taulukossa

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/korrelatiivit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton 45 korrelatiivia (tabelvortoj) muodostuu 5 alusta ja 9 päätteestä: kiu, tio, ĉiam, nenie. Tulostettava taulukko suomenkielisin merkityksin.

Korrelatiivit ovat 45 peruskysymys- ja vastaussanaa, kuten *kiu* – ”kuka”, *tie* – ”siellä” ja *neniam* – ”ei koskaan”. Jokainen niistä yhdistää yhden viidestä alusta yhteen yhdeksästä päätteestä, joten 14 osaa antaa kaikki 45 sanaa. Esperantistit kutsuvat niitä nimellä *tabelvortoj* – ”taulukkosanat”, ja ne kaikki ovat vuoden 1905 Fundamentossa.

## Korrelatiivien taulukko

Sarakkeet ovat alkuja, rivit päätteitä.

| Pääte | **ki-** (kysyvä) | **ti-** (osoittava) | **i-** (määrittelemätön) | **ĉi-** (yleistävä) | **neni-** (kieltävä) |
|---|---|---|---|---|---|
| **-o** asia | *kio* – mikä, mitä | *tio* – tuo, se | *io* – jokin | *ĉio* – kaikki | *nenio* – ei mitään |
| **-u** henkilö, yksilö | *kiu* – kuka, mikä, kumpi | *tiu* – tuo | *iu* – joku | *ĉiu* – jokainen | *neniu* – ei kukaan |
| **-a** laatu | *kia* – millainen | *tia* – sellainen | *ia* – jonkinlainen | *ĉia* – kaikenlainen | *nenia* – ei minkäänlainen |
| **-e** paikka | *kie* – missä | *tie* – siellä, tuolla | *ie* – jossakin | *ĉie* – kaikkialla | *nenie* – ei missään |
| **-el** tapa, aste | *kiel* – miten, kuten | *tiel* – niin, siten | *iel* – jotenkin | *ĉiel* – kaikin tavoin | *neniel* – ei millään tavoin |
| **-am** aika | *kiam* – milloin | *tiam* – silloin | *iam* – joskus | *ĉiam* – aina | *neniam* – ei koskaan |
| **-om** määrä | *kiom* – kuinka paljon, kuinka monta | *tiom* – niin paljon, niin monta | *iom* – jonkin verran | *ĉiom* – koko määrä | *neniom* – ei lainkaan |
| **-al** syy | *kial* – miksi | *tial* – siksi | *ial* – jostakin syystä | *ĉial* – kaikista syistä | *nenial* – ei mistään syystä |
| **-es** omistaja | *kies* – kenen | *ties* – tuon | *ies* – jonkun | *ĉies* – kaikkien | *nenies* – ei kenenkään |

## Näin ne muistaa

Opettele 14 osaa, älä 45 sanaa. Sen jälkeen jokaisen korrelatiivin voi lukea muodossa ”alku + pääte”: *neni-* ”ei” + *-am* ”aika” = *neniam* – ”ei koskaan”.

**Alut** muistuttavat suomen sanaryhmiä:

- **ki-** kysyy tai liittää, kuten suomen mi- ja ku-alkuiset sanat: *kio* – ”mikä”, *kie* – ”missä”, *kiam* – ”milloin”.
- **ti-** osoittaa, kuten suomen *tuo* ja *tuolla*: *tio* – ”tuo”, *tie* – ”siellä”, *tiam* – ”silloin”.
- **i-** on epämääräinen kuten *jo-*alkuiset *joku* ja *jokin*, **ĉi-** kattaa kaiken kuten *jokainen*, ja **neni-** kieltää kuten *ei kukaan*, *ei mikään*.

**Päätteet** ovat vaikeampi osa. Näistä muistisäännöistä on apua (ne ovat muistikeinoja, ei etymologiaa):

- **-es** kertoo omistajasta, kuten suomen genetiivi: *kies* – ”kenen”, *ties* – ”tuon”.
- **-al** kertoo syystä, kuten sanassa ”kausaalinen”.
- **-u** tarkoittaa henkilöä tai yksittäistä kappaletta, **-o** asiaa yleisesti.

Harjoittele yksi rivi kerrallaan kaikkien viiden sarakkeen läpi: *kiam? – tiam – iam – ĉiam – neniam*. Kysymys ja vastaus tulevat usein pareina: *Kie?* – *Tie.* (”Missä?” – ”Siellä.”) *Kiam?* – *Tiam.* (”Milloin?” – ”Silloin.”)

## Kiu vai kio, ĉiu vai ĉiuj

*Kiu* kysyy henkilöstä tai yhdestä ryhmän jäsenestä, ja se voi olla substantiivin edessä: *kiu libro* – ”mikä kirja”, *tiu domo* – ”tuo talo”. *Kio* kysyy asiasta yleisesti ja seisoo yksin:

- *Kio estas tio?* – ”Mikä tuo on?”
- *Kiu estas tiu?* – ”Kuka tuo on?”

Suomessa kysytään henkilöä sanalla *kuka* ja asiaa sanalla *mikä*; esperantossa sama jako on *kiu* ja *kio*, mutta *kiu* kattaa myös ”mikä/kumpi” silloin, kun valitaan yksi joukosta.

*Ĉiu* tarkoittaa ”jokainen” ja on yksikössä; *ĉiuj* tarkoittaa ”kaikki” ja on monikossa:

- *Ĉiu infano ludas.* – ”Jokainen lapsi leikkii.”
- *Ĉiuj infanoj ludas.* – ”Kaikki lapset leikkivät.”

## Päätteet -n ja -j

Vain osa korrelatiiveista saa päätteitä. Ne, jotka päättyvät *-u* ja *-a*, mukautuvat substantiiviinsa aivan kuten [adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/). Muodot *-e, -el, -am, -om* ja *-al* toimivat [adverbeina](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/adverbit/) eivätkä muutu, paitsi *-e*-sanat, jotka saavat suunnan osoittamiseksi päätteen *-n*.

| Ryhmä | -j (monikko) | -n | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| -u | kyllä | kyllä | *kiuj, kiun, tiujn, ĉiujn* |
| -a | kyllä | kyllä | *kiaj, tian, tiajn* |
| -o | yleensä ei | kyllä | *kion, tion, nenion* |
| -e | ei | vain suunta | *kien, tien, ĉien, nenien* |
| -el, -am, -om, -al, -es | ei | ei | *kiel, kiam, kiom, kial, kies* |

- *Kiun vi vidis?* – ”Ketä näit?”
- *Mi aĉetis tiujn librojn.* – ”Ostin nuo kirjat.”
- *Kion vi diris?* – ”Mitä sanoit?”
- *Kien vi iras?* – ”Minne olet menossa?” Vertaa *Kie vi estas?* – ”Missä olet?”
- *Mi vidis neniun.* – ”En nähnyt ketään.”

Päätteen *-n* säännöt ovat samat kuin muuallakin: katso [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/). Huomaa, että suomessa kieltolauseeseen kuuluu kielto ja sanat kuten *ketään* tai *mitään*, mutta esperantossa kielto on vain yksi: *Mi vidis neniun*, ei *Mi ne vidis neniun*.

## Ĉi tiu ja tiu ĉi: ”tämä”

*Ti*-sanat eivät kerro etäisyydestä, joten *tiu* voi tarkoittaa sekä ”tämä” että ”tuo”. Sana *ĉi* osoittaa läheisyyttä: *ĉi tiu* tai *tiu ĉi* – ”tämä (tässä)”, *ĉi tie* tai *tie ĉi* – ”täällä”. Molemmat järjestykset tarkoittavat samaa.

Kirjoita ne kahtena sanana ilman yhdysmerkkiä. Yhdysmerkki esiintyy vain niistä rakennetuissa sanoissa: *ĉi-jare* – ”tänä vuonna”, *ĉi-nokte* – ”tänä yönä”.

## Ajn: ”-tahansa”

Korrelatiivin jäljessä *ajn* tarkoittaa ”-tahansa” tai ”ihan mikä hyvänsä”: *kiu ajn* – ”kuka tahansa”, *kio ajn* – ”mikä tahansa”, *kie ajn* – ”missä tahansa”, *iam ajn* – ”milloin tahansa”. Se tulee aina heti korrelatiivin perään. *Nenion ajn* tarkoittaa ”ei mitään lainkaan”.

## Lauseita yhdistävät korrelatiivit

*Ki*-sanat aloittavat myös relatiivilauseita ja epäsuoria kysymyslauseita, kuten suomen *joka*, *mikä* ja *missä*:

- *La viro, kiu venis, estas mia patro.* – ”Mies, joka tuli, on isäni.”
- *La libro, kiun mi legas, estas bona.* – ”Kirja, jota luen, on hyvä.”
- *Mi faris tion, kion vi petis.* – ”Tein sen, mitä pyysit.”
- *Mi ne scias, kie li loĝas.* – ”En tiedä, missä hän asuu.”

Jos kysytään jonkin määrää, lisätään *da*: *Kiom da mono vi havas?* – ”Kuinka paljon sinulla on rahaa?” Ki-sanoilla muodostetut kysymykset on käsitelty sivulla [kysymykset ja kieltolauseet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/kysymykset-ja-kieltolauseet/).

## Esimerkkilauseita

- *Kiu estas tiu viro?* – ”Kuka tuo mies on?”
- *Kio estas en la skatolo?* – ”Mitä rasiassa on?”
- *Kian veteron vi havas tie?* – ”Millainen sää teillä on?”
- *Ĉiu infano ricevis donacon.* – ”Jokainen lapsi sai lahjan.”
- *Ĉiuj ĝojis pri la neĝo.* – ”Kaikki ilahtuivat lumesta.”
- *Iu frapas ĉe la pordo.* – ”Joku koputtaa ovelle.”
- *Mi serĉis la ŝlosilon ĉie, sed trovis ĝin nenie.* – ”Etsin avainta joka paikasta mutta en löytänyt sitä mistään.”
- *Kiam vi alvenos, telefonu al mi.* – ”Soita minulle, kun saavut.”
- *Ĉi tiu domo estas pli granda ol tiu.* – ”Tämä talo on isompi kuin tuo.”
- *Prenu kiun ajn libron vi volas.* – ”Ota mikä tahansa kirja, jonka haluat.”

## Usein kysyttyä

### Kuinka monta korrelatiivia esperantossa on?
Niitä on 45: viisi alkua (*ki-, ti-, i-, ĉi-, neni-*) kerrottuna yhdeksällä päätteellä (*-o, -u, -a, -e, -el, -am, -om, -al, -es*). Muodot kuten *aliu*, joissa on *ali-* ”toinen”, ovat epävirallisia, eikä PMEG suosittele niitä.

### Mitä eroa on sanoilla kiu ja kio?
*Kiu* tarkoittaa henkilöitä ja yhtä kappaletta useista (”kuka”, ”mikä”, ”kumpi”), ja se voi olla substantiivin edessä. *Kio* tarkoittaa asioita yleisesti (”mikä”, ”mitä”) ja seisoo yksin.

### Onko oikein ĉi tiu vai tiu ĉi?
Kumpikin on oikein ja merkitsee samaa: ”tämä”. Sana *ĉi* voi olla korrelatiivin edessä tai takana.

### Saavatko korrelatiivit päätteen -n?
Päätteisiin *-u*, *-a* ja *-o* päättyvät saavat objektina päätteen *-n*: *kiun, tian, tion*. Päätteeseen *-e* päättyvät saavat sen vain suunnan osoittamiseen: *tien*. Muut eivät muutu koskaan.

### Miksi niitä kutsutaan korrelatiiveiksi?
Koska ne muodostavat vastinsarjoja: jokaisella kysyvällä sanalla on osoittava, epämääräinen, yleistävä ja kieltävä vastineensa. Esperantossa niitä kutsutaan nimellä *tabelvortoj*, koska ne opitaan yleensä taulukon avulla.

## Lähteet

- PMEG: [Tabelvortoj – bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/tabelvortoj/bazaj_reguloj.html), [Postpartoj kaj finaĵoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/tabelvortoj/postpartoj_finajhoj.html), [ALI-vortoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/tabelvortoj/ali-vortoj.html)
- PMEG: [Ĉi](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortecaj_vortetoj/lokaj/chi.html), [Ajn](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortecaj_vortetoj/ceteraj/ajn.html), [N por direkto](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/direkto.html)
- [Fundamento de Esperanto](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/) – Akademio de Esperanto
- [Esperanto vocabulary](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_vocabulary) – Wikipedia (englanniksi)