# Esperanton partisiipit: -ant, -int, -ont, -at, -it, -ot

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperantossa on kuusi partisiippia: aktiiviset -ant-, -int-, -ont- ja passiiviset -at-, -it-, -ot-. Taulukot, yhdistetyt aikamuodot ja ata/ita-kiista.

Esperantossa on **kuusi partisiippipäätettä**: kolme aktiivista (*-ant-, -int-, -ont-*) ja kolme passiivista (*-at-, -it-, -ot-*). Vokaali osoittaa teon vaiheen – **a** meneillään oleva, **i** päättynyt, **o** vasta alkamaton – täsmälleen kuten verbin päätteet *-as, -is, -os*. Kirjain **n** merkitsee aktiivia. Kaikki kuusi kuuluvat teoksen *Fundamento de Esperanto* (1905) [16 säännön](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/) sääntöön 6.

Partisiippi esittää teon henkilön tai asian ominaisuutena (PMEG). Päätteillä *-a, -e* ja *-o* siitä tulee adjektiivi, adverbi tai substantiivi. Kuusi partisiippipäätettä lasketaan erikseen 31 tavallisesta [jälkiliitteestä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/).

Suomen kielessä on vastaavia muotoja: *lukeva* (≈ *leganta*), *lukenut* (≈ *leginta*) ja *luettu* (≈ *legita*). Esperantossa sama järjestelmä on kuitenkin säännöllinen, ja jokaisen partisiipin saa mistä tahansa verbistä samalla tavalla.

## Kuusi partisiippia yhdellä silmäyksellä

| | Meneillään (a) | Päättynyt (i) | Tuleva (o) |
|---|---|---|---|
| **Aktiivi** – tekee | *-ant-*: *leganta* ”lukeva” | *-int-*: *leginta* ”lukenut” | *-ont-*: *legonta* ”aikova lukea” |
| **Passiivi** – tehdään | *-at-*: *legata* ”luettava (parhaillaan)” | *-it-*: *legita* ”luettu” | *-ot-*: *legota* ”tuleva luettava” |

## Päätteillä -a, -e ja -o

| Pääte | -a (adjektiivi) | -e (adverbi) | -o (henkilö) |
|---|---|---|---|
| *-ant-* | *leganta* ”lukeva” | *legante* ”lukiessaan” | *leganto* ”lukija” |
| *-int-* | *leginta* ”joka on lukenut” | *leginte* ”luettuaan” | *leginto* ”se, joka on lukenut” |
| *-ont-* | *legonta* ”joka aikoo lukea” | *legonte* ”aikoessaan lukea” | *legonto* ”se, joka tulee lukemaan” |
| *-at-* | *legata* ”parhaillaan luettava” | *legate* ”kun sitä luetaan” | *legato* ”se, jota luetaan” |
| *-it-* | *legita* ”(jo) luettu” | *legite* ”luettuna” | *legito* ”se, joka on luettu” |
| *-ot-* | *legota* ”tuleva luettava” | *legote* ”tulossa luettavaksi” | *legoto* ”se, joka tullaan lukemaan” |

**-a-muodot** kuvaavat substantiivia ja mukautuvat siihen kuten mikä tahansa [adjektiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/): *la dormanta infano* – ”nukkuva lapsi”; *la skribitaj leteroj* – ”kirjoitetut kirjeet”.

**-e-muodot** kuvaavat sitä, mitä lauseen subjekti tekee samaan aikaan, ennen tai jälkeen päätekoa. Katso myös [adverbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/adverbit/).

- *Legante, mi lernas.* – ”Lukiessani opin.”
- *Fininte la laboron, li foriris.* – ”Tehtyään työn loppuun hän lähti.”

**-o-muodot** nimeävät henkilön: *lernanto* ”oppilas” (se, joka opiskelee), *parolanto* ”puhuja”, *mortinto* ”vainaja”, *kaptito* ”vanki” (se, joka on otettu kiinni). Kielen nimi on yksi niistä: *esper·ant·o* ”toivova”. Zamenhof julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 1887 salanimellä *Doktoro Esperanto* (ks. [Zamenhof](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/zamenhof/)).

## Vaihe, ei kellonaika

Partisiipit osoittavat, missä vaiheessa teko on **pääverbiin nähden**, ei suhteessa nykyhetkeen (PMEG). Vertaa:

- *La letero estis skribata en la paŭzo.* – ”Kirjettä kirjoitettiin välitunnilla.” (oli yhä kesken)
- *La letero estis skribita en la paŭzo.* – ”Kirje kirjoitettiin välitunnilla.” (valmistui silloin)

## Yhdistetyt aikamuodot: esti + partisiippi

Verbin *esti* ”olla” muoto ja partisiippi antavat tarkempia aikamuotoja. Vaihda *estas* muotoon *estis, estos, estus* tai *estu*, jolloin koko muoto siirtyy ajassa. Yksinkertaiset aikamuodot ovat sivulla [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

| Esperanto | Merkitys |
|---|---|
| *Mi estas manĝinta.* | ”Olen syönyt (olen valmis syömään).” |
| *Mi estis manĝinta, kiam li venis.* | ”Olin syönyt, kun hän tuli.” |
| *Mi estos manĝinta.* | ”Olen syönyt (sitten, tulevaisuudessa).” |
| *Mi estis manĝanta.* | ”Olin syömässä.” |
| *Mi estas manĝonta.* | ”Aion juuri syödä.” |
| *Mi estus manĝinta.* | ”Olisin syönyt.” |
| *La pomo estas manĝata.* | ”Omenaa syödään parhaillaan.” |
| *La pomo estas manĝita.* | ”Omena on syöty.” |
| *La pomo estos manĝita.* | ”Omena on syöty (sitten, tulevaisuudessa).” |
| *La pomo estas manĝota.* | ”Omena tullaan syömään.” |

Passiivi on *esti* ja passiivinen partisiippi. Tekijä tulee sanan *de* perään: *La letero estis skribita de Petro* – ”Kirjeen kirjoitti Petro”. Kun *de* voisi tulkita väärin, *fare de* on selvempi.

PMEG pitää yksinkertaisia päätteitä *-as, -is, -os, -us, -u* yleensä parempina: *Mi manĝis* ”söin” toimii usein yhtä hyvin kuin *Mi estis manĝinta*. Zamenhof ei koskaan käyttänyt yhteensulautuneita muotoja kuten *manĝintas* muodon *estas manĝinta* sijasta. PMEG pitää niitä loogisina mutta vaikeasti ymmärrettävinä; vain muutamat, kuten *sciintus* ”olisi tiennyt”, ovat saaneet jonkin verran käyttöä.

## Ata/ita-kiista

1950-luvulla ja 1960-luvun alussa esperantokirjoittajat kiistelivät passiivisista partisiipeista. Yksi ryhmä, *atistoj*, luki vokaalit pääasiassa ajan merkkeinä. Kauan sitten rakennetusta talosta he kirjoittivat *La domo estis konstruata* – ”Talo rakennettiin”.

Toinen ryhmä, *itistoj*, luki ne aspektina: *-it-* päättyneelle teolle, siis *La domo estis konstruita*. Esperantoakatemia päätti 25. marraskuuta 1967 äänin 26 (äänestäjiä oli 31), että partisiipit ilmaisevat aspektia. Se lisäsi, että vain tämä tulkinta vastaa Zamenhofin käyttöä.

Vuonna 1989 akatemia vahvisti päätöksen. Se kutsui aspektitulkintaa vanhemmaksi, kirjallisemmaksi ja perustavammaksi. Nykyiset kielioppioppaat, kuten PMEG, kuvaavat partisiippeja näin: meneillään, päättynyt, vasta alkamaton.

## Esimerkkejä lauseissa

- *La dormanta bebo ne aŭdis la bruon.* – ”Nukkuva vauva ei kuullut melua.”
- *Ŝi rigardis la falantan neĝon.* – ”Hän katseli putoavaa lunta.”
- *Mi trovis la perditan ŝlosilon sub la lito.* – ”Löysin kadonneen avaimen sängyn alta.”
- *Ni renkontiĝos la venontan semajnon.* – ”Tapaamme ensi viikolla.”
- *Promenante en la parko, mi renkontis malnovan amikon.* – ”Kävellessäni puistossa tapasin vanhan ystävän.”
- *Manĝinte, ni iris promeni.* – ”Syötyämme lähdimme kävelylle.”
- *La parolanto dankis la aŭskultantojn.* – ”Puhuja kiitti kuulijoita.”
- *La domo estis konstruita antaŭ cent jaroj.* – ”Talo rakennettiin sata vuotta sitten.”
- *La ponto estas ankoraŭ konstruata.* – ”Siltaa rakennetaan vielä.”

## Usein kysyttyä

### Mitä eroa on muodoilla -ata ja -ita?
*-Ata* kuvaa meneillään olevaa tekoa, *-ita* päättynyttä. *La pordo estas fermata* tarkoittaa ”ovea suljetaan”; *la pordo estas fermita* tarkoittaa ”ovi on kiinni”.

### Miten passiivi muodostetaan esperantossa?
Käytä verbiä *esti* ja passiivista partisiippia: *La libro estas legata* – ”Kirjaa luetaan”. Tekijä tulee sanan *de* (tai *fare de*) perään.

### Mitä sana ”Esperanto” tarkoittaa?
Se on verbin *esperi* ”toivoa” aktiivisen preesenspartisiipin substantiivimuoto: *esper·ant·o*, ”toivova”. Nimi tulee Zamenhofin salanimestä *Doktoro Esperanto* (1887).

### Tarvitsenko yhdistettyjä aikamuotoja kuten estas manĝinta?
Harvoin. Yksinkertaiset muodot *-as, -is, -os* riittävät useimpiin tarpeisiin; yhdistetyistä on apua, kun teon tarkalla vaiheella on merkitystä.

### Mitä -e-päätteinen partisiippi tarkoittaa?
Se kuvaa subjektin tekoa, joka liittyy pääverbiin: *Fininte, li foriris* – ”Lopetettuaan hän lähti”.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 6)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html)
- [Akademio de Esperanto – Partisiippeja koskevat päätökset (1967, 1989)](https://www.akademio-de-esperanto.org/decidoj/participoj.html)
- [PMEG – Partisiipit](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/participoj/index.html)
- [PMEG – Partisiipit A-sanoina](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/participoj/a-vortoj.html)
- [PMEG – Yhdistetyt verbimuodot](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/participoj/kunmetitaj_verboformoj/index.html)
- [PMEG – Epätavalliset yhdistetyt verbit](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/participoj/kunmetitaj_verboformoj/nekutimaj.html)
- [David K. Jordan – The ata/ita problem (UC San Diego)](https://pages.ucsd.edu/~dkjordan/eo/colloq/colloq200.html)
- [Wikipedia – Unua Libro (englanniksi)](https://en.wikipedia.org/wiki/Unua_Libro)
- [Wikipedia – Esperanto grammar (englanniksi)](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_grammar)