# Esperanton pronominit: mi, vi, li, ŝi, si ja muut

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton pronominit noudattavat yhtä kaavaa: -n on objekti ja -a omistus (mi, min, mia). Koko taulukko, si vai li sekä vanha ci ja epävirallinen ri.

Esperanton persoonapronominit ovat *mi* – ”minä”, *vi* – ”sinä, te”, *li* – ”hän (mies)”, *ŝi* – ”hän (nainen)”, *ĝi* – ”se”, *ni* – ”me”, *ili* – ”he, ne”, *oni* – ”joku, ihmiset yleensä” ja refleksiivinen *si*. Objektin muoto saadaan päätteellä *-n* (*min* – ”minut, minua”) ja omistusmuoto päätteellä *-a* (*mia* – ”minun”). Muita muotoja ei tarvitse opetella.

Nämä yhdeksän pronominia luetellaan [16 säännön](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/) viidennessä säännössä. Kymmenes, *ci*, esiintyy vain Fundamenton sanakirjassa, eikä sitä käytännössä juuri käytetä.

## Kaikki persoonapronominit

| Pronomini | Suomeksi | Objekti (-n) | Omistus (-a) |
|---|---|---|---|
| *mi* | minä | *min* – minut | *mia* – minun |
| *vi* | sinä, te | *vin* – sinut, teidät | *via* – sinun, teidän |
| *li* | hän (mies) | *lin* – hänet | *lia* – hänen |
| *ŝi* | hän (nainen) | *ŝin* – hänet | *ŝia* – hänen |
| *ĝi* | se | *ĝin* – sen | *ĝia* – sen |
| *ni* | me | *nin* – meidät | *nia* – meidän |
| *ili* | he, ne | *ilin* – heidät, ne | *ilia* – heidän, niiden |
| *oni* | joku, ihmiset yleensä | *onin* – (harvinainen) | *onia* – (harvinainen) |
| *si* | (refleksiivinen) | *sin* – itsensä | *sia* – oma, omansa |

- **vi** on yksikössä ja monikossa, sekä kohteliaana että tuttavallisena muotona. Yksi sana kattaa ”sinä”, ”te” ja kohteliaan ”te”.
- **ĝi** tarkoittaa esineitä, eläimiä ja pieniä vauvoja.
- **ili** kattaa mitä tahansa ihmisten tai asioiden ryhmää sukupuolesta riippumatta.
- **oni** tarkoittaa ihmisiä yleensä: *Oni diras, ke…* – ”Sanotaan, että…”. Usein se vastaa suomen passiivia: *Oni parolas Esperanton tie.* – ”Siellä puhutaan esperantoa.” *Onin* ja *onia* ovat säännöllisiä muotoja, mutta niitä tarvitaan harvoin.

Objektin muoto noudattaa [akkusatiivin](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/) sääntöjä: *Ŝi amas lin.* – ”Hän rakastaa häntä.” *Ĉu vi vidis min?* – ”Näitkö minut?”

Suomalaiselle on hyvä muistaa, että suomen *hän* ei erottele sukupuolta, mutta esperantossa *li* ja *ŝi* erottelevat. Esperantossa ei myöskään ole omistusliitteitä kuten suomen *kirjani*: omistus ilmaistaan erillisellä sanalla, *mia libro*.

## Omistuspronominit taipuvat kuin adjektiivit

Omistuspronominit ovat adjektiiveja, joten ne saavat substantiivilta päätteet *-j* ja *-n*:

| | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| **Subjekti** | *mia libro* | *miaj libroj* |
| **Objekti** | *mian libron* | *miajn librojn* |

Omistuspronomini tekee substantiivin jo määrätyksi, joten sitä ei yhdistetä *la*-artikkeliin substantiivin edessä: *mia libro*, ei *la mia libro*. Yksinään *la mia* tarkoittaa ”minun omani”: *Tiu ĉambro estas la mia.* – ”Tuo huone on minun.” Lisää [artikkelista](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/artikkeli/).

## Si, sin, sia: refleksiivi

*Si* viittaa takaisin oman lauseensa subjektiin, ja vain silloin, kun subjekti on kolmatta persoonaa: *li, ŝi, ĝi, ili, oni* tai substantiivi.

| Lause | Merkitys |
|---|---|
| *Petro lavas sin.* | ”Petro pesee itsensä.” |
| *Petro lavas lin.* | ”Petro pesee hänet” (toisen miehen). |
| *Ŝi vizitis sian patrinon.* | ”Hän vieraili (oman) äitinsä luona.” |
| *Ŝi vizitis ŝian patrinon.* | ”Hän vieraili (toisen naisen) äidin luona.” |

Kaksi sääntöä estää useimmat virheet:

1. **Vain kolmas persoona.** Sanoille *mi, vi, ni* käytetään niiden omia muotoja: *Mi lavas min.* – ”Pesen itseni.” *Ni amas nian urbon.* – ”Rakastamme kaupunkiamme.”
2. **Ei koskaan subjektissa.** *Anna kaj ŝia fratino venis.* – ”Anna ja hänen sisarensa tulivat.” *Sia* on tässä väärin, koska ilmaus on itse subjekti. Sanan *kun* kanssa se muuttuu oikeaksi: *Anna kun sia fratino venis.*

## Ci: vanha ”sinä”

Fundamenton sanakirjassa on *ci*, läheinen yksikön ”sinä”, mutta 16 säännössä sitä ei mainita. PMEG toteaa, ettei *ci*:tä ole koskaan oikeasti käytetty ja että moni puhuja ei ymmärtäisi sitä. Tavallisessa esperantossa käytetään aina sanaa *vi*.

## Ri ja sukupuolineutraalit pronominit

Esperantossa ei ole virallista pronominia henkilölle, jonka sukupuoli on tuntematon tai jota ei haluta määritellä. Perinteisesti käytettiin sanaa *li*, mitä nykyään kritisoidaan yhä useammin seksistisenä. Zamenhof sallii myös *ĝi*:n henkilölle, jonka sukupuoli on tuntematon, mutta PMEG varoittaa, että aikuisista käytettynä se voi kuulostaa esineellistävältä.

Epävirallinen pronomini *ri* (*rin*, *ria*) tarkoittaa yhtä henkilöä sukupuolesta riippumatta, aivan kuten suomen *hän*. PMEG pitää sitä epävirallisena ja toteaa, että se on levinnyt melko laajalle, erityisesti nuorten puhujien keskuudessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan se oli suosituin sukupuolineutraali ehdotus vuonna 2019; Esperantoakatemia ei ole hyväksynyt sitä.

- *Mia amiko diris, ke ri venos.* – ”Ystäväni sanoi, että hän tulee.”

## Pronominit prepositioiden jälkeen

Prepositioiden jälkeen pronominit pysyvät perusmuodossaan: *kun mi* – ”minun kanssani”, *por vi* – ”sinun puolestasi, sinulle”, *al ŝi* – ”hänelle”. Toiminnan vastaanottaja otetaan sanalla *al*: *Donu al mi la libron.* – ”Anna minulle kirja.” Lisää [prepositioista](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/prepositiot/).

## Esimerkkilauseita

- *Mi amas vin.* – ”Rakastan sinua.”
- *Ni parolis pri vi hieraŭ.* – ”Puhuimme sinusta eilen.”
- *Ŝi donis al li sian libron.* – ”Hän antoi hänelle oman kirjansa.”
- *Ŝi donis al li lian libron.* – ”Hän antoi hänelle hänen kirjansa.”
- *Ili vizitis siajn gepatrojn.* – ”He vierailivat vanhempiensa luona.”
- *Li lavas sin ĉiumatene.* – ”Hän peseytyy joka aamu.”
- *La hundo ludas kun sia pilko.* – ”Koira leikkii omalla pallollaan.”
- *Ĉu tiu ombrelo estas via aŭ mia?* – ”Onko tuo sateenvarjo sinun vai minun?”
- *Oni diras, ke la vintro estos malvarma.* – ”Sanotaan, että talvesta tulee kylmä.”

## Usein kysyttyä

### Miten esperantossa sanotaan ”sinä” kohteliaasti?
Käytä sanaa *vi*, yhdelle tai usealle henkilölle, kohteliaasti tai tuttavallisesti. Lisäkohteliaisuutta saa nimityksellä, kuten *sinjoro* – ”herra” tai *sinjorino* – ”rouva”.

### Mitä eroa on sanoilla sia ja lia?
*Sia* viittaa takaisin lauseen subjektiin: *Li legas sian libron* – ”Hän lukee omaa kirjaansa”. *Lia* tarkoittaa jonkun toisen omaa: *Li legas lian libron* – ”Hän lukee hänen (toisen miehen) kirjaansa”.

### Onko esperantossa sukupuolineutraalia pronominia?
Ei virallisesti. Epävirallinen *ri* on käytetyin vaihtoehto; *li* ja *ĝi* olivat perinteiset vaihtoehdot henkilölle, jonka sukupuoli on tuntematon.

### Käytetäänkö ci-sanaa esperantossa vielä?
Lähes ei koskaan. Se esiintyy vain Fundamenton sanakirjassa, ja PMEG suosittelee käyttämään aina sanaa *vi*.

### Miten sanotaan ”minun” tai ”sinun” ilman substantiivia?
Käytä omistuspronominia sanan *la* kanssa: *la mia* – ”minun”, *la via* – ”sinun”. Se taipuu kuin adjektiivi: *Viaj ŝuoj estas novaj, la miaj estas malnovaj.* – ”Sinun kenkäsi ovat uudet, minun vanhat.”

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto, sääntö 5 (englanniksi)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html) – Esperantoakatemia
- PMEG: [Personaj pronomoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/personaj.html), [Posedaj pronomoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/posedaj.html), [Dua persono (vi, ci)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/dua.html), [Tria persono (li, ŝi, ĝi, ri)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/tria.html), [Si en simplaj frazoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/si/simplaj_frazoj.html)
- [Esperanto grammar](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_grammar) ja [Gender reform in Esperanto](https://en.wikipedia.org/wiki/Gender_reform_in_Esperanto) – Wikipedia