# Esperanton substantiivit ja adjektiivit: -o, -a ja -j

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton substantiivit päättyvät -o:hon ja adjektiivit -a:han, monikko -j ja objekti -n: bonajn katojn. Mukautuminen, vertailu sanoilla pli ja plej.

Jokainen esperanton substantiivi päättyy *-o*:hon ja jokainen adjektiivi *-a*:han. Molemmat saavat monikossa päätteen *-j* ja objektina päätteen *-n*, ja adjektiivi mukautuu aina substantiiviinsa: *bona kato*, *bonaj katoj*, *bonan katon*, *bonajn katojn* – ”hyvä kissa / hyvät kissat”. Kieliopillista sukua ei ole eikä epäsäännöllisiä monikkoja.

## Substantiivit: pääte -o

Substantiivi on mikä tahansa sana, joka päättyy *-o*:hon: *domo* – ”talo”, *amiko* – ”ystävä”, *kuro* – ”juoksu”. Pääte kertoo sanaluokan, joten yhdestä kantasanasta syntyy useita sanoja: *bela* – ”kaunis”, *bele* – ”kauniisti”, *belo* – ”kauneus”. Tämä on esperanton [sananmuodostuksen](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/) perusta.

Substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Useimmat henkilöitä tarkoittavat sanat, kuten *amiko* – ”ystävä” tai *instruisto* – ”opettaja”, eivät kerro sukupuolesta mitään. Muutama kantasana on merkitykseltään miespuolinen, ja jälkiliite *-in-* tekee naispuolisen muodon: *patro* – ”isä”, *patrino* – ”äiti”. Katso [jälkiliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/).

Suomalaiselle tämä on tuttua: suomessa ei ole kieliopillista sukua eikä artikkeleita, ja *hän* kattaa sekä miehen että naisen. Esperanto erottaa pronomineissa *li* ja *ŝi*, mutta substantiiveissa ja adjektiiveissa sukua ei ole.

## Monikko: -j

Lisää *-j* päätteen jälkeen: *domo* → *domoj* – ”talot”, *bela* → *belaj*. Pääte *-oj* äännetään kuin suomen *oi* sanassa *koira*, ja *-aj* kuin *ai* sanassa *kaikki*.

Minkä tahansa yhtä suuremman luvun jälkeen substantiivi on monikossa: *du katoj* – ”kaksi kissaa”, *tri grandaj domoj* – ”kolme isoa taloa”. Sanan *unu* – ”yksi” kanssa se pysyy yksikössä: *unu tago* – ”yksi päivä”. Suomessa lukusanan jälkeen substantiivi on yksikön partitiivissa (*kaksi kissaa*), mutta esperantossa käytetään monikkoa, joten *du kato* on virhe.

## Mukautuminen: adjektiivi kopioi substantiivinsa

Adjektiivi saa samat päätteet *-j* ja *-n* kuin substantiivi, jota se kuvaa. Tässä koko kaava:

| | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| **Subjekti** | *bona kato* | *bonaj katoj* |
| **Objekti (-n)** | *bonan katon* | *bonajn katojn* |

- *La bonaj katoj dormas.* – ”Hyvät kissat nukkuvat.”
- *Mi vidas bonajn katojn.* – ”Näen hyviä kissoja.”

Järjestys ei koskaan muutu: pääte, sitten *-j*, sitten *-n*. Siis *katojn*, ei koskaan *katonj*. Monikon objektin pääte *-ojn* äännetään kuten *oi* + *n*. Siitä, milloin *-n* lisätään, kerrotaan sivulla [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/).

Suomessakin adjektiivi mukautuu substantiiviin luvussa ja sijassa (*hyvät kissat*, *hyviä kissoja*), mutta esperantossa sijoja on vain kaksi: perusmuoto ja *-n*. *Mi vidas bonan katon* vastaa suomen yksikön akkusatiivia (*näen hyvän kissan*), ja *Mi vidas bonajn katojn* vastaa suomen partitiivia (*näen hyviä kissoja*).

Samoin mukautuvat sanat, jotka toimivat adjektiivin tavoin. Näitä ovat possessiivit, kuten *mia* – ”minun”, ja korrelatiivit, kuten *tiu* – ”tuo”: *miajn amikojn* – ”ystäviäni” (objekti), *tiujn librojn* – ”noita kirjoja” (objekti). Katso [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/) ja [korrelatiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/korrelatiivit/).

### Adjektiivin paikka

Adjektiivi on yleensä substantiivin edellä, mutta substantiivin jäljessäkin se on oikein: *bela domo* tai *domo bela* – ”kaunis talo”. Päätteet osoittavat, mihin substantiiviin adjektiivi kuuluu, vaikka sanajärjestys muuttuu.

### Adjektiivit sanojen esti, iĝi ja ŝajni jälkeen

Sanojen *esti* – ”olla”, *iĝi* – ”tulla joksikin” ja *ŝajni* – ”vaikuttaa” jälkeen adjektiivi mukautuu lukuun mutta ei koskaan saa päätettä *-n*:

- *La katoj estas bonaj.* – ”Kissat ovat hyviä.”
- *La domo ŝajnas malnova.* – ”Talo vaikuttaa vanhalta.”

Yksi adjektiivi, joka kuvaa kahta sanalla *kaj* – ”ja” yhdistettyä yksikön substantiivia, on monikossa: *La tablo kaj la seĝo estas novaj.* – ”Pöytä ja tuoli ovat uusia.”

## Vertailu: pli, plej, ol

Esperantossa ei ole vertailupäätteitä eikä epäsäännöllisiä muotoja kuten ”hyvä – parempi – paras”. Lyhyet sanat hoitavat asian:

| Merkitys | Kaava | Esimerkki | Käännös |
|---|---|---|---|
| enemmän … kuin | *pli … ol* | *Paŭlo estas pli alta ol Petro.* | ”Paavo on pitempi kuin Pekka.” |
| vähemmän … kuin | *malpli … ol* | *Teo estas malpli forta ol kafo.* | ”Tee on miedompaa kuin kahvi.” |
| kaikkein … | *la plej … el* | *la plej bona el ĉiuj* | ”paras kaikista” |
| vähiten … | *la malplej* | *la malplej multekosta* | ”vähiten kallis” |
| yhtä … kuin | *tiel … kiel* | *tiel granda kiel vi* | ”yhtä iso kuin sinä” |
| aivan yhtä … | *same … kiel* | *same alta kiel mi* | ”yhtä pitkä kuin minä” |

*Bona* pysyy säännöllisenä: *pli bona* – ”parempi”, *la plej bona* – ”paras”. Samat sanat vertaavat myös adverbeja: *pli rapide* – ”nopeammin”.

Sanojen *ol* ja *kiel* jälkeen sana säilyttää roolin, jonka se olisi täydessä lauseessa:

- *Mi amas vin pli ol li.* – ”Rakastan sinua enemmän kuin hän (rakastaa sinua).”
- *Mi amas vin pli ol lin.* – ”Rakastan sinua enemmän kuin häntä.”

Suomessa ero näkyy sijassa (*hän* / *häntä*), esperantossa päätteessä *-n*. Suomen partitiivivertailua (*Paavo on Pekkaa pitempi*) ei esperantossa ole; käytetään aina sanaa *ol*.

”Hyvin” ja ”liian” ilmaistaan sanoilla *tre* ja *tro*: *tre granda* – ”hyvin iso”, *tro granda* – ”liian iso”. Jälkiliitteet *-eg-* ja *-et-* muuttavat voimakkuutta sanan sisällä: *granda* → *grandega* – ”valtava”, *domo* → *dometo* – ”mökki”.

## Yleiset virheet

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *bona katoj* | *bonaj katoj* | Adjektiivi kopioi monikon. |
| *Mi havas du kato.* | *Mi havas du katojn.* | Monikko lukusanan jälkeen, kun luku on yli yksi, sekä *-n* objektille. |
| *katonj* | *katojn* | *-j* tulee aina ennen *-n*:ää. |
| *La katoj estas bonajn.* | *La katoj estas bonaj.* | Sanan *esti* jälkeen ei *-n*:ää. |
| *pli bona ke vi* | *pli bona ol vi* | ”Kuin” on *ol*. |

## Esimerkkilauseita

- *Ŝi loĝas en malgranda blanka domo.* – ”Hän asuu pienessä valkoisessa talossa.”
- *Ni ne timas la malvarmon.* – ”Emme pelkää kylmää.”
- *Miaj geavoj havas grandan ĝardenon.* – ”Isovanhemmillani on iso puutarha.”
- *La novaj najbaroj estas tre afablaj.* – ”Uudet naapurit ovat hyvin ystävällisiä.”
- *Mi legis tri interesajn librojn.* – ”Luin kolme kiinnostavaa kirjaa.”
- *Ĉu vi vidis miajn novajn ŝuojn?* – ”Oletko nähnyt uudet kenkäni?”
- *Ni tagmanĝis en restoracio plena de turistoj.* – ”Söimme lounaan turisteja täynnä olevassa ravintolassa.”
- *La supo ŝajnas tro varma.* – ”Keitto vaikuttaa liian kuumalta.”
- *La pano kaj la fromaĝo estas freŝaj.* – ”Leipä ja juusto ovat tuoreita.”
- *Mia fratino estas pli alta ol mi.* – ”Siskoni on pitempi kuin minä.”
- *Ĉi tiu estas la plej malnova ponto en nia urbo.* – ”Tämä on kaupunkimme vanhin silta.”
- *La hundo de mia onklo estas grandega.* – ”Setäni koira on valtava.”

## Usein kysyttyä

### Mukautuvatko esperanton adjektiivit substantiiveihin?
Kyllä, luvussa ja sijassa. Jos substantiivilla on *-j* tai *-n*, sama pääte on jokaisella sitä kuvaavalla adjektiivilla: *grandajn domojn* – ”isoja taloja” (objekti). Sukuun mukautumista ei ole, koska kieliopillista sukua ei ole.

### Miten monikko muodostetaan esperantossa?
Lisää *-j* substantiiviin ja sen adjektiiveihin: *nova libro* → *novaj libroj* – ”uusi kirja → uudet kirjat”. Poikkeuksia ei ole.

### Miten sanotaan ”parempi” ja ”paras” esperantossa?
*Pli bona* on ”parempi” ja *la plej bona* ”paras”. Adverbeille: *pli bone* – ”paremmin”, *plej bone* – ”parhaiten”.

### Voiko adjektiivi olla substantiivin jäljessä?
Kyllä. *Domo bela* ja *bela domo* ovat molemmat oikein; päätteet osoittavat, mitkä sanat kuuluvat yhteen.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto, säännöt 2 ja 3 (englanniksi)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html) – Akademio de Esperanto
- [Seksa signifo de O-vortoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/o-vortoj/seksa_signifo.html) – PMEG
- [A-vortoj: bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/a-vortoj/bazaj_reguloj.html) – PMEG
- [Nombro: bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/unu-nombro_multe-nombro/bazaj_reguloj.html) ja [Nombro ĉe A-vortoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/unu-nombro_multe-nombro/uzado/a-vortoj.html) – PMEG
- [N-finaĵo: bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/bazaj_reguloj.html) – PMEG
- [Kiel kaj ol: uzado](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/komparoj/kiel_ol/uzado.html) ja [kun rolmontriloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/komparoj/kiel_ol/kun_rolmontriloj.html) – PMEG
- [Esperanto](https://fi.wikipedia.org/wiki/Esperanto) – Wikipedia
- [Esperanto grammar](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_grammar) – Wikipedia (englanniksi)