# Esperanton kielioppi lyhyesti: tiivistelmä yhdellä sivulla

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/tiivistelma/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton kielioppi yhdellä sivulla: 11 päätettä, 45 korrelatiivia, 10 etuliitettä, 31 jälkiliitettä ja 16 sääntöä taulukoina. Tulosta tai tallenna PDF:ksi.

PDF (A4, 2 pages): [Esperanton kieliopin lunttilappu](https://esperantopedia.org/downloads/esperanto-grammar-cheat-sheet-fi.pdf) – CC BY-SA 4.0

Tähän esperanton kielioppitiivistelmään koko kielioppi mahtuu yhdelle sivulle, koska kieli on säännöllinen: jokaisella sanalla on kiinteä pääte, kantasanat eivät koskaan muutu, epäsäännöllisiä verbejä ei ole, kieliopillista sukua ei ole eikä artikkeleita ole kuin yksi. Jos haluat tulostaa sivun tai tallentaa sen PDF-tiedostoksi, käytä selaimen tulostuskomentoa (Ctrl+P, Macilla Cmd+P).

## Aakkoset ja ääntäminen

Aakkosissa on 28 kirjainta, joilla jokaisella on yksi äänne, eikä mikään kirjain ole mykkä: a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z. Kirjaimet q, w, x ja y eivät kuulu aakkosiin.

| Kirjain | IPA | Kuulostaa |
|---|---|---|
| a e i o u | [a e i o u] | kuten suomen a, e, i, o, u: puhtaita vokaaleja ilman liukumaa |
| c | [ts] | ”ts” kuten sanassa ”katsoa” |
| ĉ | [tʃ] | ”tš” kuten sanassa ”tšekki” |
| g | [ɡ] | ”g” kuten sanassa ”gorilla”, aina kova, myös e:n ja i:n edellä |
| ĝ | [dʒ] | ”dž” kuten englannin sanan ”jam” alussa |
| ĥ | [x] | kuten saksan ”ch” sanassa ”Bach” |
| j | [j] | ”j” kuten sanassa ”jää” |
| ĵ | [ʒ] | ”ž” kuten ranskan ”j” sanassa ”jour” |
| ŝ | [ʃ] | ”š” kuten sanassa ”šakki” |
| ŭ | [w] | lyhyt ”u” kuten sanassa ”auto” |
| r | [r] | täryäänne kuten suomen r |

- **Paino** on aina toiseksi viimeisellä tavulla: *fa-mi-LI-o* ”perhe”, *es-pe-RAN-to*. Toisin kuin suomessa, paino ei siis ole ensimmäisellä tavulla. Kirjaimet *j* ja *ŭ* eivät ole vokaaleja, joten *aj, ej, oj, uj, aŭ, eŭ* muodostavat yhden tavun: *ho-DI-aŭ* ”tänään”. Vokaalin pituus ei erota sanoja, toisin kuin suomessa.
- **Jos näppäimistössäsi ei ole kirjaimia ĉ, ĝ, ŝ,** käytä [x-järjestelmää](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/) (*cx, gx, sx, hx, jx, ux*). Fundamenton oma h-järjestelmä on *ch, gh, sh, hh, jh, u*.

**Lisää:** [aakkoset ja ääntäminen](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/).

## Sanojen päätteet

Pääte kertoo sanaluokan tai verbin muodon; sitä edeltävä kantasana ei koskaan muutu. Kaiken työn tekee yksitoista päätettä.

| Pääte | Tehtävä | Esimerkki | Käännös |
|---|---|---|---|
| *-o* | substantiivi | *libro* | ”kirja” |
| *-a* | adjektiivi | *nova libro* | ”uusi kirja” |
| *-e* | adverbi | *bone* | ”hyvin” |
| *-j* | monikko | *libroj* | ”kirjat” |
| *-n* | objekti, suunta, aika, mitta | *Mi legas libron.* | ”Luen kirjaa.” |
| *-i* | infinitiivi | *legi* | ”lukea” |
| *-as* | preesens | *mi legas* | ”luen” |
| *-is* | imperfekti | *mi legis* | ”luin, olen lukenut” |
| *-os* | futuuri | *mi legos* | ”luen (tulevaisuudessa)” |
| *-us* | konditionaali | *mi legus* | ”lukisin” |
| *-u* | käskymuoto, toive | *legu!* | ”lue!” |

- **Järjestys:** sanaluokan pääte, sitten *-j*, sitten *-n*. Adjektiivit toistavat substantiivinsa *-j*- ja *-n*-päätteen: *novajn librojn* ”uusia kirjoja” (objekti).
- **Vertailu:** *pli granda ol* ”suurempi kuin”, *la plej granda* ”suurin”, *malpli* ”vähemmän”, *tiel granda kiel* ”yhtä suuri kuin”.
- **Ilman päätettä:** *jam* ”jo”, *nun* ”nyt”, *tre* ”hyvin, erittäin”, *tro* ”liian”, *ankaŭ* ”myös”, *nur* ”vain”.

**Lisää:** [kieliopin yleiskatsaus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/), [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/), [adverbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/adverbit/).

## Artikkeli

Esperantossa on yksi artikkeli, määräinen *la*, kaikille suvuille, luvuille ja sijoille: *la domo, la domoj, la domojn*. Epämääräistä artikkelia ei ole: *domo* on ”talo” tai ”eräs talo”. Suomessa artikkeleita ei ole lainkaan, joten *la*:n käyttö kannattaa opetella erikseen.

- *La* merkitsee tuttua tai ainutkertaista: *la suno* ”aurinko”.
- Se jätetään pois erisnimien (*Petro, Esperanto*) sekä osoittavien ja omistavien sanojen edestä: *mia libro, tiu domo*, yleensä ei *la mia libro*.
- *-a*-päätteiset kielten nimet ottavat sen: *la angla* ”englanti”.

**Lisää:** [artikkeli *la*](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/artikkeli/).

## Persoona- ja possessiivipronominit

| Pronomini | Merkitys | Objekti (-n) | Possessiivi (-a) |
|---|---|---|---|
| *mi* | minä | *min* | *mia* ”minun” |
| *vi* | sinä, te | *vin* | *via* ”sinun, teidän” |
| *li* | hän (mies) | *lin* | *lia* ”hänen” |
| *ŝi* | hän (nainen) | *ŝin* | *ŝia* ”hänen” |
| *ĝi* | se (esine, eläin, vauva) | *ĝin* | *ĝia* ”sen” |
| *ni* | me | *nin* | *nia* ”meidän” |
| *ili* | he, ne | *ilin* | *ilia* ”heidän, niiden” |
| *oni* | ihmiset yleensä (suomessa usein passiivi) | *onin* (harvinainen) | *onia* ”jonkun, ihmisen” |
| *si* | itsensä (3. persoona) | *sin* | *sia* ”oma” |

- Possessiivit ovat adjektiiveja: *miaj libroj, mian libron*. Kun edessä on *la*, ne voivat seistä yksin: *la mia* ”minun (omani)”. Suomen omistusliitteitä ”-ni” ja ”-si” vastaavat *mia* ja *via*.
- Esperanto ei erota sinuttelua ja teitittelyä: *vi* sopii yhdelle ja usealle. Toisin kuin suomen sukupuolineutraali ”hän”, esperanto erottaa *li* ja *ŝi*.
- *Si* ja *sia* viittaavat takaisin oman lauseensa subjektiin, vain kolmannessa persoonassa: *Li lavas sin* ”Hän pesee itsensä”, *Li lavas lin* ”Hän pesee hänet (toisen miehen)”.
- Epävirallinen: *ri* ”hän” (sukupuolineutraali). Vanhaa *ci* ”sinä” ei käytetä juuri koskaan.

**Lisää:** [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/).

## Akkusatiivi -n

Pääte *-n* osoittaa, mihin verbin toiminta kohdistuu, ja se ilmaisee myös suuntaa, aikaa ja mittaa.

| Käyttö | Esimerkki | Käännös |
|---|---|---|
| Suora objekti | *Mi vidas la katon.* | ”Näen kissan.” |
| Suunta (mihin) | *Ŝi iras en la ĉambron.* | ”Hän menee huoneeseen.” |
| Ajankohta | *Ni venos lundon.* | ”Tulemme maanantaina.” |
| Mitta | *Ĝi kostas dek eŭrojn.* | ”Se maksaa kymmenen euroa.” |

- Adjektiivit, possessiivit sekä *-u*- ja *-a*-päätteiset korrelatiivit toistavat sen: *tiujn belajn katojn* ”nuo kauniit kissat” (objekti).
- *-n*:ää ei ole verbien *esti* ”olla”, *iĝi* ”tulla joksikin” ja *ŝajni* ”vaikuttaa” jälkeen: *Mi estas instruisto.* ”Olen opettaja.”
- Preposition jälkeen ei tule *-n*:ää, paitsi kun paikkaprepositio ilmaisee suuntaa: *en la domo* ”talossa”, *en la domon* ”taloon”. Prepositiot *al, el, de* ja *ĝis* eivät koskaan ota sitä.
- Koska objekti on merkitty, sanajärjestys on vapaa.
- Suomen objekti voi olla nominatiivissa, genetiivin näköisessä n-loppuisessa muodossa tai partitiivissa, mutta esperantossa objekti saa aina päätteen *-n*, eikä kokonais- ja osaobjektia eroteta.

**Lisää:** [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/).

## Verbit

Verbillä on yksi muoto kaikille persoonille ja luvuille: *mi, vi, li, ni, ili parolas*. Kuusi päätettä antaa kaikki muodot, eikä yksikään verbi ole epäsäännöllinen.

| Muoto | Pääte | *paroli* ”puhua” | *esti* ”olla” |
|---|---|---|---|
| Infinitiivi | *-i* | *paroli* | *esti* |
| Preesens | *-as* | *mi parolas* ”puhun” | *estas* ”olen, olet, on…” |
| Imperfekti | *-is* | *mi parolis* ”puhuin, olen puhunut” | *estis* ”oli, olivat” |
| Futuuri | *-os* | *mi parolos* ”puhun (tulevaisuudessa)” | *estos* ”on (tulevaisuudessa)” |
| Konditionaali | *-us* | *mi parolus* ”puhuisin” | *estus* ”olisi” |
| Käskymuoto, toive | *-u* | *parolu!* ”puhu!” | *estu* ”ole!” |

- Epätodellisessa ”jos”-lauseessa *-us* on kummassakin osassa: *Se mi havus tempon, mi venus.* ”Jos minulla olisi aikaa, tulisin.”
- Tahtomista ja pyytämistä ilmaisevien verbien jälkeen *ke*-lauseen verbi on *-u*-muodossa: *Mi volas, ke vi venu.* ”Haluan sinun tulevan.”
- Passiivi muodostetaan verbistä *esti* ja passiivisesta partisiipista; tekijä ilmaistaan prepositiolla *de*: *La letero estas skribita de Anna.* ”Kirje on Annan kirjoittama.”
- *-ig-* tekee verbin, jolla on objekti, *-iĝ-* verbin, jolla ei ole: *sidi* ”istua”, *sidigi* ”panna joku istumaan”, *sidiĝi* ”istuutua”.

**Lisää:** [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

## Partisiipit

Kuusi partisiippijälkiliitettä osoittaa teon vaiheen. Vokaali kertoo vaiheen (*a* kesken, *i* päättynyt, *o* tulossa) ja *n* aktiivin.

| | Kesken (a) | Päättynyt (i) | Tulossa (o) |
|---|---|---|---|
| **Aktiivi** | *-ant-*: *leganta* ”lukeva” | *-int-*: *leginta* ”lukenut” | *-ont-*: *legonta* ”lukemaisillaan oleva” |
| **Passiivi** | *-at-*: *legata* ”luettavana oleva” | *-it-*: *legita* ”luettu” | *-ot-*: *legota* ”luettavaksi tuleva” |

- **Päätteet:** *-a* adjektiivi (*la dormanta infano* ”nukkuva lapsi”), *-e* adverbi (*Legante, mi lernas.* ”Lukiessani opin.”), *-o* henkilö (*lernanto* ”oppilas”, *Esperanto* ”hän, joka toivoo”).
- **Yhdistetyt aikamuodot:** *esti* ja partisiippi: *Mi estis manĝanta* ”Olin syömässä”, *Mi estas manĝinta* ”Olen syönyt”, *La pordo estas fermita* ”Ovi on kiinni”.

**Lisää:** [partisiipit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/).

## Korrelatiivit: 45 taulukkosanaa

Viisi alkua ja yhdeksän loppua tekevät 45 sanaa. Lue jokainen alun ja lopun yhdistelmänä: *neni-* + *-am* = *neniam* ”ei koskaan”.

| Loppu | **ki-** (kysyvät) | **ti-** (osoittavat) | **i-** (määrittelemättömät) | **ĉi-** (yleistävät) | **neni-** (kieltävät) |
|---|---|---|---|---|---|
| **-o** asia | *kio* mikä, mitä | *tio* tuo | *io* jokin | *ĉio* kaikki | *nenio* ei mitään |
| **-u** henkilö, yksi monesta | *kiu* kuka, mikä (joukosta) | *tiu* tuo (henkilö) | *iu* joku | *ĉiu* jokainen | *neniu* ei kukaan |
| **-a** laatu | *kia* millainen | *tia* sellainen | *ia* jonkinlainen | *ĉia* kaikenlainen | *nenia* ei minkäänlainen |
| **-e** paikka | *kie* missä | *tie* siellä | *ie* jossakin | *ĉie* kaikkialla | *nenie* ei missään |
| **-el** tapa | *kiel* miten | *tiel* niin | *iel* jollakin tavalla | *ĉiel* kaikin tavoin | *neniel* ei millään tavalla |
| **-am** aika | *kiam* milloin | *tiam* silloin | *iam* joskus | *ĉiam* aina | *neniam* ei koskaan |
| **-om** määrä | *kiom* kuinka paljon | *tiom* niin paljon | *iom* jonkin verran | *ĉiom* kaikki (koko määrä) | *neniom* ei lainkaan |
| **-al** syy | *kial* miksi | *tial* siksi | *ial* jostakin syystä | *ĉial* kaikista syistä | *nenial* ei mistään syystä |
| **-es** omistaja | *kies* kenen | *ties* tuon | *ies* jonkun | *ĉies* kaikkien | *nenies* ei kenenkään |

- **-j ja -n:** *-u*- ja *-a*-sanat ottavat molemmat (*kiujn, tian*), *-o*-sanat ottavat *-n*:n (*kion*), *-e*-sanat ottavat *-n*:n vain suunnassa (*kien*), muut eivät muutu koskaan.
- **ki-sanat** aloittavat myös relatiivilauseet ja epäsuorat kysymykset: *la viro, kiu venis* ”mies, joka tuli”.
- **ĉi** lisää merkityksen ”tämä”: *tiu ĉi* tai *ĉi tiu*, *ĉi tie* ”täällä”. **ajn** vastaa suomen sanaa ”tahansa”: *kiu ajn* ”kuka tahansa”. **da** seuraa määrää: *kiom da mono* ”kuinka paljon rahaa”.

**Lisää:** [kaikki 45 korrelatiivia](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/korrelatiivit/).

## Numeraalit

Perussanoja on kolmetoista, eivätkä ne ota *-j*- tai *-n*-päätettä (paitsi *unu* merkityksessä ”jotkut”: *unuj … aliaj*): *nul* 0, *unu* 1, *du* 2, *tri* 3, *kvar* 4, *kvin* 5, *ses* 6, *sep* 7, *ok* 8, *naŭ* 9, *dek* 10, *cent* 100, *mil* 1000. Yhteen kirjoitetut luvut kerrotaan, erikseen kirjoitetut lasketaan yhteen.

| Luku | Esperanto | Logiikka |
|---|---|---|
| 12 | *dek du* | 10 + 2 |
| 20 | *dudek* | 2 × 10 |
| 23 | *dudek tri* | 2 × 10 + 3 |
| 1987 | *mil naŭcent okdek sep* | 1000 + 9 × 100 + 8 × 10 + 7 |
| 2000 | *du mil* | tuhannet pysyvät erillään |
| 1 000 000 | *unu miliono* | substantiivi; *miliardo* on 10⁹ |

| Muoto | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|
| *-a* | järjestysluku | *unua* ”ensimmäinen”, *tria* ”kolmas”, *dudek-unua* ”kahdeskymmenesensimmäinen” |
| *-e* | adverbi | *unue* ”ensiksi” |
| *-obl-* | moninkertainen | *duobla* ”kaksinkertainen” |
| *-on-* | murtoluku | *duono* ”puolikas”, *kvarono* ”neljännes” |
| *-op-* | ryhmä | *duope* ”kaksittain” |
| *po* | kullekin | *po tri* ”kolme kullekin” |
| *fojo* | kertaa | *dufoje* ”kahdesti” |

Desimaalierotin on pilkku kuten suomessa: 3,5 on *tri komo kvin*.

**Lisää:** [numeraalit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/numeraalit/), [lukujen muunnin](https://esperantopedia.org/fi/tyokalut/numerot/).

## Prepositiot ja konjunktiot

Esperantossa on 33 prepositiota. Ne eivät koskaan muutu, ja niiden jälkeinen substantiivi pysyy perusmuodossa: *kun mi* ”minun kanssani”. Suomi ilmaisee suhteita pääosin sijapäätteillä ja postpositioilla, esperanto prepositioilla.

| Ryhmä | Prepositiot |
|---|---|
| Paikka | *en* sisällä, *sur* päällä, *sub* alla, *super* yläpuolella, *antaŭ* edessä, *apud* vieressä, *inter* välissä, *ekster* ulkopuolella, *ĉe* luona, *ĉirkaŭ* ympärillä, *tra* läpi, *trans* toisella puolella, *preter* ohi, *kontraŭ* vastaan |
| Suunta, lähtökohta | *al* luo, *el* -sta, sisältä ulos, *de* -lta, *ĝis* asti |
| Aika | *antaŭ* ennen, *post* jälkeen, *dum* aikana, *ĝis* saakka |
| Suhde | *kun* kanssa, *per* avulla, *sen* ilman, *por* varten, *pro* takia, *pri* aiheesta, *laŭ* mukaan, *krom* paitsi, *malgraŭ* huolimatta, *anstataŭ* sijasta, *de* -n, tekijä (passiivissa) |
| Määrä | *da* määrän jälkeen: *glaso da akvo* ”lasillinen vettä”; *po* kullekin |
| Ei kiinteää merkitystä | *je*, vain kun mikään muu ei sovi: *je la tria* ”kello kolme” |

Konjunktiotkaan eivät muutu:

| Tyyppi | Sanat |
|---|---|
| Rinnastus | *kaj* ja, *aŭ* tai, *sed* mutta, *nek* eikä |
| Lauseen aloittajat | *ke* että, *ĉu* -ko/-kö, *se* jos, *ĉar* koska, *kvankam* vaikka, *dum* kun, sillä aikaa kun, *ĝis* kunnes, *kvazaŭ* ikään kuin, *apenaŭ* heti kun, *ol* kuin |

**Lisää:** [prepositiot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/prepositiot/), [konjunktiot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/konjunktiot/).

## Sananmuodostus

Sana on (etuliite) + kantasana + (jälkiliite) + pääte: *mal·san·ul·ej·o* ”sairaala” (vastakohta + terve + henkilö + paikka + substantiivi). Yhdyssanoissa pääsana on viimeisenä: *vapor·ŝip·o* ”höyrylaiva” on eräänlainen laiva. Jokainen affiksi on myös kantasana: *ejo* ”paikka”, *ilo* ”väline”.

### Viralliset etuliitteet

| Etuliite | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|
| *bo-* | avioliiton kautta tullut sukulainen | *bopatro* ”appi” |
| *ĉef-* | pää-, tärkein | *ĉefurbo* ”pääkaupunki” |
| *dis-* | erilleen | *disdoni* ”jakaa” |
| *ek-* | alku, äkillinen teko | *ekdormi* ”nukahtaa” |
| *eks-* | entinen | *eksedzo* ”entinen aviomies” |
| *ge-* | molemmat sukupuolet | *gepatroj* ”vanhemmat” |
| *mal-* | täysi vastakohta | *malbona* ”huono” |
| *mis-* | väärin | *miskompreni* ”ymmärtää väärin” |
| *pra-* | ikivanha; sukupolvea kauempana | *praavo* ”isoisoisä” |
| *re-* | uudelleen; takaisin | *relegi* ”lukea uudelleen” |

PMEG laskee viralliseksi kymmenen etuliitettä; joissakin luetteloissa mukana on myös *fi-*.

### Viralliset jälkiliitteet

| Jälkiliite | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|
| *-aĉ-* | halveksunta | *domaĉo* ”hökkeli” |
| *-ad-* | kestävä tai toistuva teko | *legadi* ”lukea jatkuvasti” |
| *-aĵ-* | konkreettinen asia | *trinkaĵo* ”juoma” |
| *-an-* | jäsen, asukas | *klubano* ”kerhon jäsen” |
| *-ar-* | kokoelma | *vortaro* ”sanakirja” |
| *-ĉj-* | miehen hellittelynimi | *Joĉjo* ”Jussi” |
| *-ebl-* | mahdollinen tehdä | *manĝebla* ”syötävä” |
| *-ec-* | ominaisuus | *beleco* ”kauneus” |
| *-eg-* | suurempi, voimakkaampi | *domego* ”kartano” |
| *-ej-* | paikka jotakin varten | *lernejo* ”koulu” |
| *-em-* | taipumus | *timema* ”arka” |
| *-end-* | täytyy tehdä | *pagenda* ”maksettava” |
| *-er-* | yksi osa massasta | *monero* ”kolikko” |
| *-estr-* | johtaja | *urbestro* ”pormestari” |
| *-et-* | pienempi, heikompi | *dometo* ”mökki” |
| *-id-* | jälkeläinen | *katido* ”kissanpentu” |
| *-ig-* | tehdä joksikin, saada aikaan | *purigi* ”puhdistaa” |
| *-iĝ-* | tulla joksikin | *ruĝiĝi* ”punastua” |
| *-il-* | väline | *tranĉilo* ”veitsi” |
| *-in-* | naispuolinen | *patrino* ”äiti” |
| *-ind-* | jonkin arvoinen | *leginda* ”lukemisen arvoinen” |
| *-ing-* | pidike | *kandelingo* ”kynttilänjalka” |
| *-ism-* | oppi, järjestelmä | *komunismo* ”kommunismi” |
| *-ist-* | ammatti, kannattaja | *instruisto* ”opettaja” |
| *-nj-* | naisen hellittelynimi | *panjo* ”äiti (hellittelevästi)” |
| *-obl-* | moninkertainen | *duobla* ”kaksinkertainen” |
| *-on-* | murtoluku | *duono* ”puolikas” |
| *-op-* | ryhmä | *duope* ”kaksittain” |
| *-uj-* | säiliö, astia | *sukerujo* ”sokerikko” |
| *-ul-* | henkilö, jolla on ominaisuus | *riĉulo* ”rikas ihminen” |
| *-um-* | ei kiinteää merkitystä | *plenumi* ”täyttää (velvollisuus)” |

Kuuden partisiippijälkiliitteen kanssa viralliset affiksit ovat yhteensä 47. Muut, kuten *kilo-*, *tele-* ja *-i-* sanassa *Francio*, ovat epävirallisia.

**Lisää:** [sananmuodostus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/), [etuliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/), [jälkiliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/).

## Kysymykset ja kieltolauseet

| Tyyppi | Kaava | Esimerkki |
|---|---|---|
| Kyllä/ei-kysymys | *ĉu* + väite | *Ĉu vi parolas Esperanton?* ”Puhutko esperantoa?” |
| Tarkentava kysymys | ki-sana ensin | *Kie vi loĝas?* ”Missä asut?” |
| Kieltäminen | *ne* kielletyn sanan edessä | *Mi ne komprenas.* ”En ymmärrä.” |
| Kieltosana | neni-sana | *Neniu venis.* ”Kukaan ei tullut.” |
| Ei … eikä | *nek … nek* | *Mi volas nek kafon, nek teon.* ”En halua kahvia enkä teetä.” |

- Vastaukset ovat *jes* ”kyllä” ja *ne* ”ei”. Verbi ei koskaan siirry, eikä englannin ”do”-apuverbin kaltaista ole. Suomen kysymysliitettä ”-ko/-kö” vastaa *ĉu*, joka on erillinen sana lauseen alussa.
- Yksi kielto lausetta kohden: *Mi vidis nenion.* ”En nähnyt mitään.” Kaksi kieltoa kumoaa toisensa: *Mi ne vidis nenion* tarkoittaa ”Näin jotakin”.

**Lisää:** [kysymykset ja kieltolauseet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/kysymykset-ja-kieltolauseet/).

## Sanajärjestys

Perusjärjestys on subjekti, verbi, objekti. Koska objektilla on pääte *-n*, järjestys voi vaihtua: *La hundo mordis la katon* ja *La katon mordis la hundo* tarkoittavat kumpikin ”Koira puri kissaa”.

| Aines | Sääntö | Esimerkki |
|---|---|---|
| Prepositio | substantiivinsa edessä | *sur la tablo* ”pöydällä” |
| Adjektiivi | substantiivinsa edessä tai perässä | *bela domo* tai *domo bela* |
| *ne, nur, eĉ, ankaŭ* | sen sanan edessä, johon ne viittaavat | *Nur mi vidis lin.* ”Vain minä näin hänet.” |
| *ĉu*, ki-sanat | kysymyksen alussa | *Ĉu vi venos?* ”Tuletko?” |
| *ajn* | heti korrelatiivin perässä | *kiu ajn* ”kuka tahansa” |

**Lisää:** [sanajärjestys](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sanajarjestys/).

## 16 sääntöä yhdellä lauseella

*Fundamento*n (1905) 16 sääntöä ovat kieliopin virallinen ydin.

1. **Artikkeli.** Olemassa on vain määräinen *la*; epämääräistä artikkelia ei ole.
2. **Substantiivit.** Ne päättyvät *-o*:hon, ottavat monikossa *-j*:n ja objektina *-n*:n; muiden sijojen tehtävän hoitavat prepositiot.
3. **Adjektiivit.** Ne päättyvät *-a*:han ja mukautuvat substantiiviinsa, ja niitä verrataan sanoilla *pli, plej, ol*.
4. **Numeraalit.** Perusluvut eivät muutu; muut muodostetaan yhdistämällä, päätteillä *-a, -obl-, -on-, -op-* ja sanalla *po*.
5. **Pronominit.** *Mi, vi, li, ŝi, ĝi, si, ni, ili, oni*; *-a* tekee possessiivit, *-n* objektin.
6. **Verbit.** Ne eivät muutu persoonan tai luvun mukaan: *-as, -is, -os, -us, -u, -i*, kuusi partisiippia, passiivi verbillä *esti*.
7. **Adverbit.** Ne päättyvät *-e*:hen, ja niitä verrataan kuten adjektiiveja.
8. **Prepositiot.** Ne vaativat substantiivin perusmuodon.
9. **Lukeminen.** Jokainen sana luetaan kirjoitetulla tavalla.
10. **Paino.** Se on toiseksi viimeisellä tavulla.
11. **Yhdyssanat.** Yhdistetään kantasanat; pääsana tulee viimeiseksi.
12. **Kieltäminen.** Yksi kieltosana lausetta kohden riittää.
13. **Suunta.** *-n* osoittaa liikettä kohti paikkaa: *kie* – *kien*.
14. **Je.** Kun mikään prepositio ei sovi, käytä sanaa *je*, jolla ei ole omaa merkitystä.
15. **Vierassanat.** Kansainväliset sanat säilyvät yhdessä muodossa esperanton oikeinkirjoituksella, ja niiden sukulaissanat muodostetaan esperanton päätteillä.
16. **Heittomerkki.** Substantiivin *-o* ja artikkelin *la* loppuvokaali (*-a*) voidaan jättää pois: *de l' mondo*.

**Lisää:** [16 sääntöä selitettyinä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/).

## Usein kysyttyä

### Miten tulostan tämän tiivistelmän tai tallennan sen PDF-tiedostona?
Paina Ctrl+P (Windows, Linux) tai Cmd+P (Mac) ja valitse tulostin tai ”Tallenna PDF-tiedostona”. Valikko ja alatunniste piilotetaan tulosteesta.

### Montako päätettä, korrelatiivia ja affiksia esperantossa on?
Kieliopillisia päätteitä on 11, korrelatiiveja 45, prepositioita 33, virallisia etuliitteitä 10, virallisia jälkiliitteitä 31 ja partisiippijälkiliitteitä 6.

### Onko esperanton kielioppi todella säännöllinen?
On. Epäsäännöllisiä verbejä ei ole (edes *esti* noudattaa taulukkoa), epäsäännöllisiä monikoita ei ole, kieliopillista sukua ei ole, ja sijoja on vain kaksi: perusmuoto ja akkusatiivi.

### Mitä tämä tiivistelmä jättää pois?
Interjektiot, epäviralliset affiksit, päivämäärät, kellonajat ja yhdistettyjen aikamuotojen hienoudet. Katso [interjektiot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/interjektiot/), [etuliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/), [jälkiliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/) ja [numeraalit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/numeraalit/).

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (16 sääntöä)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html) – Akademio de Esperanto (Esperantoakatemia)
- [Akademia Vortaro: selitykset ja tilastot](https://www.akademio-de-esperanto.org/akademia_vortaro/klarigoj.html) – Akademio de Esperanto (11 päätettä)
- PMEG: [Tabelvortoj – bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/tabelvortoj/bazaj_reguloj.html), [Personaj pronomoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/personaj.html), [Participoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/participoj/index.html), [Nombroj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/nombroj/index.html), [N-finaĵo](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/index.html), [Vortordo](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/vortordo/index.html), [Neado](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/neado.html)
- PMEG: [Etuliitteet](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/prefiksoj/index.html), [Jälkiliitteet](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/index.html), [Rolvortetoj (prepositiot)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/rolvortetoj/index.html)
- [Esperanto grammar](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_grammar) – Wikipedia (englanniksi)
- [Esperanto](https://fi.wikipedia.org/wiki/Esperanto) – Wikipedia