# Esperanton -ig- ja -iĝ-: transitiiviset verbit

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/transitiivisuus/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton verbi on transitiivinen tai ei: fermi vs. fermiĝi. Jälkiliite -ig- lisää objektin, -iĝ- poistaa sen. Yli 30 verbiparia tarkistettu ReVosta.

Jokainen esperanton verbi joko ottaa suoran objektin (transitiivinen) tai ei ota (intransitiivinen), ja jälkiliitteet *-ig-* ja *-iĝ-* vaihtavat verbin toiseen tyyppiin. *-Ig-* lisää tekijän ja objektin: *sidi* – ”istua” → *sidigi* – ”istuttaa (jotakuta)”. *-Iĝ-* poistaa objektin: *fermi* – ”sulkea (jotakin)” → *fermiĝi* – ”sulkeutua, mennä kiinni”. Molemmat ovat virallisia jälkiliitteitä jo vuoden 1905 Fundamentosta.

Suomalaiselle ero on tuttu: *avata* – *avautua*, *kiehua* – *keittää*, *kuolla* – *tappaa*. Suomi tekee sen johtimilla ja osin eri verbeillä, esperanto säännöllisesti kahdella päätteellä. Englannissa erosta ei näe mitään, koska ”open”, ”start”, ”change” ja ”break” toimivat molemmin tavoin. Esperanto tarvitsee kaksi muotoa: *Mi malfermis la pordon.* ja *La pordo malfermiĝis.* Pelkkä *La pordo malfermis* on virhe.

*-iĝ-*-verbissä objektista tulee subjekti, *-ig-*-verbissä subjektista tulee objekti:

Mi malfermis la pordon. | Avasin oven.
La pordo malfermiĝis. | Ovi avautui.

La infano dormas. | Lapsi nukkuu.
Ŝi dormigas la infanon. | Hän nukuttaa lasta.

## Transitiivinen vai intransitiivinen?

Transitiivisella verbillä voi olla suora objekti, joka saa päätteen *-n* (ks. [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/)). Kysy verbin jälkeen ”ketä?” tai ”mitä?”. *Mi fermas la pordon* – ”Suljen oven”: vastaus on *la pordon*, joten *fermi* on transitiivinen. *Mi dormas* – ”Nukun” ei anna vastausta, joten *dormi* on intransitiivinen.

Pelkästä verbin kannasta ei näe, kumpaa tyyppiä verbi on; se riippuu merkityksestä, ja sanakirjat kertovat sen. ReVo, ilmainen esperanton sanakirja, merkitsee useimmat verbit lyhenteellä *tr* (transitiivinen), *ntr* (intransitiivinen) tai *x* (molemmat). Kaikki alla olevien taulukoiden kantaverbit on tarkistettu sieltä, ja merkintä näkyy taulukossa.

Jotkin verbit toimivat molemmin tavoin. ReVo merkitsee *paroli* -verbin merkinnällä *x*: *Ŝi parolas.* – ”Hän puhuu.” ja *Ŝi parolas Esperanton.* – ”Hän puhuu esperantoa.” Muutama intransitiivinen verbi sallii objektin, joka vain toistaa tekemisen: *Mi dancis valson.* – ”Tanssin valssin.”

## Transitiiviset kannat: -iĝ- poistaa objektin

Lisää *-iĝ-*, kun objektista tulee subjekti ja tapahtuma käy itsestään tai tekijällä ei ole väliä. Vertaa:

- *La infano rompis la glason.* – ”Lapsi rikkoi lasin.”
- *La glaso rompiĝis.* – ”Lasi meni rikki.”

| Verbi | ReVo | Merkitys | -iĝ-muoto | Merkitys |
|---|---|---|---|---|
| *komenci* | tr | aloittaa (jokin) | *komenciĝi* | alkaa |
| *fini* | tr | lopettaa, saada valmiiksi | *finiĝi* | loppua, päättyä |
| *fermi* | tr | sulkea | *fermiĝi* | sulkeutua, mennä kiinni |
| *malfermi* | tr | avata | *malfermiĝi* | avautua |
| *veki* | tr | herättää (joku) | *vekiĝi* | herätä |
| *movi* | tr | liikuttaa (jotakin) | *moviĝi* | liikkua, liikahtaa |
| *turni* | tr | kääntää (jotakin) | *turniĝi* | kääntyä, pyöriä |
| *ŝanĝi* | tr | muuttaa (jotakin) | *ŝanĝiĝi* | muuttua |
| *rompi* | tr | rikkoa | *rompiĝi* | rikkoutua, mennä rikki |
| *levi* | tr | nostaa | *leviĝi* | nousta |
| *trovi* | tr | löytää | *troviĝi* | sijaita, löytyä |
| *detrui* | tr | tuhota | *detruiĝi* | hajota, tuhoutua |
| *naski* | tr | synnyttää | *naskiĝi* | syntyä |

## Intransitiiviset kannat: -ig- lisää objektin

Lisää *-ig-*, kun joku tai jokin saa tapahtuman aikaan. Entisestä subjektista tulee objekti: *La infano dormas.* → *Ŝi dormigas la infanon.* – ”Hän nukuttaa lasta.” Jokainen *-ig-*-verbi ottaa objektin (PMEG).

| Verbi | ReVo | Merkitys | -ig-muoto | Merkitys |
|---|---|---|---|---|
| *sidi* | ntr | istua | *sidigi* | istuttaa (joku) |
| *stari* | ntr | seistä | *starigi* | pystyttää, nostaa pystyyn |
| *morti* | ntr | kuolla | *mortigi* | tappaa |
| *bruli* | ntr | palaa, olla tulessa | *bruligi* | polttaa (jotakin) |
| *daŭri* | ntr | kestää | *daŭrigi* | jatkaa (jotakin) |
| *resti* | ntr | jäädä | *restigi* | jättää (jäämään) |
| *vivi* | ntr | elää | *vivigi* | elvyttää, herättää henkiin |
| *fali* | ntr | kaatua, pudota | *faligi* | kaataa, pudottaa |
| *dormi* | ntr | nukkua | *dormigi* | nukuttaa |
| *kreski* | ntr | kasvaa | *kreskigi* | kasvattaa |
| *boli* | ntr | kiehua | *boligi* | keittää (nestettä) |
| *okazi* | ntr | tapahtua | *okazigi* | järjestää (tapahtuma) |
| *ĉesi* | ntr | lakata, loppua | *ĉesigi* | lopettaa |

Kannat, jotka jo ottavat objektin, voivat saada myös *-ig-*-päätteen merkityksessä ”saada joku tekemään jotakin”: *kompreni* – ”ymmärtää” → *komprenigi* – ”saada ymmärtämään”; *manĝi* – ”syödä” → *manĝigi* – ”syöttää”; *scii* – ”tietää” → *sciigi* – ”ilmoittaa, kertoa”. Objektina on joko henkilö tai asia, ei koskaan molemmat: *Mi sciigis lin pri la afero.* – ”Kerroin hänelle asiasta.”

## Sidi, sidiĝi, sidigi: kolme verbiä samasta kannasta

Intransitiivisen kannan perään voi tulla kumpi tahansa pääte.

| Verbi | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|
| *sidi* | istua | *La infano sidas.* – ”Lapsi istuu.” |
| *sidiĝi* | istuutua | *La infano sidiĝis.* – ”Lapsi istuutui.” |
| *sidigi* | istuttaa joku | *Ŝi sidigis la infanon.* – ”Hän istutti lapsen.” |

Intransitiivisen kannan jälkeen *-iĝ-* merkitsee teon alkua, lähes kuten etuliite *ek-* (ks. [etuliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/)): *sidiĝi* ≈ *eksidi*. *Sidiĝi* nimeää liikkeen istuimelle, *sidi* asennon: *Bonvolu sidiĝi.* – ”Istuutukaa, olkaa hyvä.”

## Adjektiivi- ja substantiivikannat: molemmat jälkiliitteet

Adjektiivista *-ig-* tarkoittaa ”tehdä sellaiseksi” ja *-iĝ-* ”tulla sellaiseksi”: *pura* – ”puhdas” → *purigi* – ”puhdistaa”, *puriĝi* – ”puhdistua”. Substantiivit toimivat samoin; logiikan löydät sivulta [sananmuodostus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/).

| Kanta | -ig- | -iĝ- |
|---|---|---|
| *pura* – puhdas | *purigi* – puhdistaa | *puriĝi* – puhdistua |
| *ruĝa* – punainen | *ruĝigi* – punata | *ruĝiĝi* – punastua |
| *granda* – iso | *grandigi* – suurentaa | *grandiĝi* – kasvaa suuremmaksi |
| *seka* – kuiva | *sekigi* – kuivata | *sekiĝi* – kuivua |
| *laca* – väsynyt | *lacigi* – väsyttää | *laciĝi* – väsyä |
| *kolero* – viha | *kolerigi* – suututtaa | *koleriĝi* – suuttua |
| *paco* – rauha | *pacigi* – rauhoittaa | *paciĝi* – tehdä rauha |
| *edzo* – aviomies | *edzigi* – naittaa (miehelle) | *edziĝi* – mennä naimisiin (miehestä) |
| *edzino* – vaimo | *edzinigi* – naittaa (vaimoksi) | *edziniĝi* – mennä naimisiin (naisesta) |

Parista käytetään verbiä *geedziĝi*: *Ili geedziĝis en Majo.* – ”He menivät naimisiin toukokuussa.” Sanasta *amiko* – ”ystävä” hyödyllinen verbi on *amikiĝi*: *Mi amikiĝis kun ŝi.* – ”Ystävystyin hänen kanssaan.”

## Tyypilliset virheet

Yleisin virhe on käyttää transitiivista verbiä ilman objektia. Jos objektia ei ole ja asia vain tapahtuu, tarvitset todennäköisesti päätteen *-iĝ-*. Englannin vaikutuksen lisäksi sama sudenkuoppa on kaikilla, joiden kielessä yksi verbi palvelee molempia tehtäviä.

| Väärin | Oikein | Syy |
|---|---|---|
| *La filmo komencas je la oka.* | *La filmo komenciĝas je la oka.* | Ei objektia: elokuva alkaa itsestään. |
| *La leciono finis.* | *La leciono finiĝis.* | *Fini* tarvitsee objektin: *Ŝi finis la lecionon.* |
| *La pordo malfermas.* | *La pordo malfermiĝas.* | Ei objektia, joten *-iĝ-*. |
| *La vetero ŝanĝis.* | *La vetero ŝanĝiĝis.* | *Ŝanĝi* tarvitsee objektin: *Mi ŝanĝis mian opinion.* |
| *Mi vekis je la sesa.* | *Mi vekiĝis je la sesa.* | *Veki* tarkoittaa jonkun toisen herättämistä. |
| *Li mortis la serpenton.* | *Li mortigis la serpenton.* | *Morti* ei ota koskaan objektia. |
| *La libro vendas bone.* | *La libro vendiĝas bone.* | Kirja ei ole myyjä. |

*Komenci* + infinitiivi on oikein, koska infinitiivi on objekti: *Komencis pluvi.* – ”Alkoi sataa.”

## Esti fermita vai fermiĝi?

Molemmilla voi kuvata suljettua ovea, mutta ne sanovat eri asian.

| Muoto | Painotus | Esimerkki |
|---|---|---|
| Aktiivi | tekijä | *La gardisto fermis la pordon.* – ”Vartija sulki oven.” |
| Passiivi: *esti* + *-ita* | asia; tekijä on olemassa, nimetty tai ei | *La pordo estas fermita.* – ”Ovi on suljettu.” |
| *-iĝ-* | asian oma muutos | *La pordo fermiĝis.* – ”Ovi meni kiinni.” |

Passiivin takana on aina tekijä, jonka voi lisätä sanalla *de*: *La pordo estis fermita de la gardisto.* *-iĝ-*-verbi sanoo tapahtuman käyvän enemmän tai vähemmän itsestään, joten tekijää ei yleensä mainita. PMEG vertaa muotoja *Li estis naskita en Januaro*, joka painottaa syntymän tapahtumaa, ja *Li naskiĝis en Januaro*, joka painottaa vastasyntynyttä. Samoin *Li estas nomata Petro* tarkoittaa, että ihmiset kutsuvat häntä niin, kun taas *Li nomiĝas Petro* kertoo vain hänen nimensä. Lisää passiivista: [partisiitit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/).

## Milloin päätettä ei tarvita

- Verbi, joka jo tarkoittaa muutosta, ei yleensä tarvitse päätettä *-iĝ-*. *Morti* tarkoittaa jo ”siirtyä elämästä kuolemaan”; *mortiĝi* on harvinainen ja viittaa onnettomuuteen (PMEG).
- PMEG pitää parempana muotoja *ĉesi* tai *ekĉesi* kuin *ĉesiĝi* ja *ektimi* kuin *timiĝi*; merkityksessä ”saada selville” se huomauttaa, että *ekscii* on nykyään tavallisempi kuin *sciiĝi*.
- Kun joku saa aikaan jotakin, mikä on jo *-iĝ-*-verbi, käytä verbiä *igi* ja infinitiiviä äläkä kasaa jälkiliitteitä: *La bruo igis ŝin vekiĝi.* – ”Melu sai hänet heräämään.” *Igi* – ”saada aikaan” ja *iĝi* – ”tulla joksikin” ovat myös itsenäisiä verbejä.

## Esimerkkilauseita

- *Mi fermis la pordon.* – ”Suljin oven.”
- *La pordo fermiĝis pro la vento.* – ”Ovi meni kiinni tuulen takia.”
- *La orkestro komencis la koncerton akurate.* – ”Orkesteri aloitti konsertin täsmällisesti.”
- *La koncerto komenciĝis je la oka.* – ”Konsertti alkoi kahdeksalta.”
- *La infano sidiĝis apud la fenestro.* – ”Lapsi istuutui ikkunan viereen.”
- *La patro sidigis la bebon sur la seĝon.* – ”Isä istutti vauvan tuolille.”
- *La akvo jam bolas.* – ”Vesi kiehuu jo.”
- *Mi boligas akvon por teo.* – ”Keitän vettä teetä varten.”
- *Liaj vortoj ĝojigis ĉiujn.* – ”Hänen sanansa ilahduttivat kaikkia.”
- *La prezoj altiĝis dum la jaro.* – ”Hinnat nousivat vuoden aikana.”

## Usein kysyttyä

### Mitä eroa on päätteillä -ig- ja -iĝ-?
*-Ig-* tarkoittaa ”saada aikaan”: se lisää tekijän ja objektin (*bruli* → *bruligi*). *-Iĝ-* tarkoittaa ”tulla joksikin” tai ”tapahtua itsestään”: se ei koskaan ota objektia (*fermi* → *fermiĝi*). Kaikki jälkiliitteet on koottu sivulle [jälkiliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/).

### Onko komenci transitiivinen esperantossa?
Kyllä, ReVo merkitsee sen *tr*. Se ottaa objektikseen aloitetun asian (*Mi komencis la laboron*) tai infinitiivin (*Li komencis paroli*). Kun tapahtuma alkaa itsestään, käytä muotoa *komenciĝi*: *La koncerto komenciĝis.*

### Miten sanotaan ”kauppa aukeaa yhdeksältä”?
*La butiko malfermiĝas je la naŭa.* Jos henkilö avaa kaupan, käytä perusverbiä: *La vendisto malfermas la butikon je la naŭa.*

### Mistä tiedän, onko esperanton verbi transitiivinen?
Katso ReVosta, joka merkitsee verbit *tr*, *ntr* tai *x* (molemmat), tai kysy verbin jälkeen ”ketä?” tai ”mitä?”. Päätteeseen *-ig-* päättyvät verbit ovat aina transitiivisia ja päätteeseen *-iĝ-* päättyvät eivät koskaan.

### Miten kirjoitan -iĝ- ilman hattukirjainta?
X-järjestelmässä kirjoita *igx*: *komencigxi* muuttuu muotoon *komenciĝi*.

### Sidi vai sidiĝi, kun tarkoitetaan istuutumista?
*Sidiĝi* nimeää istuutumisen: *Ŝi sidiĝis apud mi.* – ”Hän istuutui viereeni.” *Sidi* on istumisen tila: *Mi sidas.* – ”Istun.” *Sidigi* tarkoittaa jonkun toisen istuttamista.

## Lähteet

- PMEG: [IG-verboj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/ig.html), [IĜ-verboj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/igh.html), [Objektaj verboj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/objektaj.html), [Senobjektaj verboj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/senobjektaj.html)
- PMEG: [IG](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/ig.html) ja [IĜ](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/igh.html) (mukaan lukien IĜ-verbien vertailu passiiviverbeihin)
- PMEG: [Pasivo – bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pasivo/bazaj_reguloj.html), [Pasivigeblaj frazoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pasivo/pasivigeblaj_frazoj.html)
- [Reta Vortaro](https://reta-vortaro.de/) (ReVo): [lyhenteet *tr*, *ntr*, *x*](https://reta-vortaro.de/revo/dok/mallongigoj.html); artikkelit, esimerkiksi [komenci](https://reta-vortaro.de/revo/art/komenc.html), [fini](https://reta-vortaro.de/revo/art/fin.html), [fermi](https://reta-vortaro.de/revo/art/ferm.html), [sidi](https://reta-vortaro.de/revo/art/sid.html), [morti](https://reta-vortaro.de/revo/art/mort.html), [veki](https://reta-vortaro.de/revo/art/vek.html), [bruli](https://reta-vortaro.de/revo/art/brul.html)
- [Fundamento de Esperanto](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/) – Esperantoakatemia (Akademio de Esperanto)