# Esperanton yleisimmät virheet: 40 virhettä ja korjaukset

Source: https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/yleiset-virheet/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton yleisimmät alkeisvirheet: puuttuva -n, -ig- vai -iĝ-, sia vai lia, ol pli-sanan jäljessä, paino. Väärät ja oikeat esimerkit sääntöineen.

Esperanton yleisimmät virheet ovat puuttuva akkusatiivin *-n*, substantiiviaan mukailematon adjektiivi, sekaisin menneet *-ig-* ja *-iĝ-*, *lia* sanan *sia* paikalla ja *kiel* sanan *ol* paikalla. Alla olevat rivit on kirjoitettu suomea puhuvia ajatellen. Jokaisella rivillä on väärä muoto, oikea muoto ja syy. Muutama ”väärä” lause on kieliopillisesti kelvollinen mutta sanoo jotain muuta kuin oli tarkoitus; Miksi-sarake kertoo tämän.

## Päätteet

Täydet säännöt: [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/) ja [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/).

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *Mi vidas la hundo.* | *Mi vidas la hundon.* – ”Näen koiran.” | Suora objekti saa *-n*:n; sanajärjestys ei merkitse sitä. Suomessa objektin sija vaihtelee (nominatiivi, genetiivin näköinen *-n*, partitiivi), mutta esperantossa pääte on aina *-n*. |
| *Mi estas instruiston.* | *Mi estas instruisto.* – ”Olen opettaja.” | Verbin *esti* jälkeen sana kuvaa subjektia eikä ole objekti, joten *-n*:ää ei ole. |
| *belaj domo*, *grandan domoj* | *bela domo*, *grandajn domojn* – ”kaunis talo”, ”isot talot” | Adjektiivi toistaa substantiivinsa luvun (*-j*) ja *-n*:n. |
| *katonj* | *katojn* – ”kissat” (objekti) | *-j* tulee aina ennen *-n*:ää. |
| *Mi havas du kato.* | *Mi havas du katojn.* – ”Minulla on kaksi kissaa.” | Useampi kuin yksi tarkoittaa monikollista substantiivia. Suomen yksikkö lukusanan jäljessä (*kaksi kissaa*) ei päde. |
| *Mi iras al la urbon.* | *Mi iras al la urbo.* – ”Menen kaupunkiin.” | *Al* ilmaisee jo suuntaa; suuntaa osoittava *-n* kuuluu sanojen *en*, *sur*, *sub* kanssa (PMEG). |
| *La birdo flugis en la ĉambro.* | *La birdo flugis en la ĉambron.* – ”Lintu lensi huoneeseen.” | Molemmat ovat oikein, mutta ilman *-n*:ää lintu oli jo huoneessa. Suomi erottaa nämä sijoilla (*huoneessa* ja *huoneeseen*), esperanto päätteellä *-n*. |

## Verbit

Katso [-ig- ja -iĝ-](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/transitiivisuus/), [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/) ja [partisiipit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/).

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *La filmo komencas.* | *La filmo komenciĝas.* – ”Elokuva alkaa.” | *Komenci* tarvitsee objektin (*Mi komencas la filmon*). Itsestään alkava asia saa *-iĝ-*:n. |
| *Mi dormas la bebon.* | *Mi dormigas la bebon.* – ”Nukutan vauvan.” | Intransitiivinen verbi saa objektin vain jälkiliitteellä *-ig-*. Suomen *nukuttaa* vastaa tässä *dormigi*. |
| *Mi volas lernas.* | *Mi volas lerni.* – ”Haluan oppia.” | Verbien *voli*, *povi* ja *devi* jälkeen toinen verbi pysyy infinitiivissä *-i*. |
| *Li diris, ke li venus.* | *Li diris, ke li venos.* – ”Hän sanoi tulevansa.” | Säilytä alkuperäisten sanojen aikamuoto (”tulen”); aikamuodon siirtäminen kuten monissa kielissä on virhe (PMEG). |
| *Estas varma hodiaŭ.* | *Estas varme hodiaŭ.* – ”Tänään on lämmin.” | Subjektittoman lauseen predikatiivi on adverbi. |
| *La ĉambro estas varme.* | *La ĉambro estas varma.* – ”Huone on lämmin.” | Todellisen subjektin kanssa *esti* ottaa adjektiivin. |
| *La pordo estas fermata.* | *La pordo estas fermita.* – ”Ovi on kiinni.” | *-at-* tarkoittaa, että teko on vielä käynnissä (”suljetaan”); *-it-* tarkoittaa, että se on tehty. |
| *Mi ĵetadis la pilkon unu fojon.* | *Mi ĵetis la pilkon unu fojon.* – ”Heitin pallon kerran.” | *-ad-* ilmaisee jatkuvaa tai toistuvaa tekoa (PMEG); yksittäinen teko saa tavallisen verbin. Katso [jälkiliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/jalkiliitteet/). |

## Pronominit ja korrelatiivit

Katso [pronominit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/), [relatiivilauseet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/relatiivilauseet/) ja [kysymykset ja kieltolauseet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/kysymykset-ja-kieltolauseet/).

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *Petro amas lian edzinon.* | *Petro amas sian edzinon.* – ”Petro rakastaa omaa vaimoaan.” | *Sia* viittaa takaisin subjektiin. *Lian* tarkoittaa toisen miehen vaimoa. Suomessa *hänen* ja *oma* erotetaan samaan tapaan. |
| *Petro kaj sia edzino venis.* | *Petro kaj lia edzino venis.* tai *Petro kun sia edzino venis.* – ”Petro ja hänen vaimonsa tulivat.” | *Sia* ei voi kuulua subjektiin, ja se on vain kolmatta persoonaa: *Mi venis kun mia frato*, ei *kun sia frato*. |
| *La libro, ke mi legis* | *La libro, kiun mi legis* – ”kirja, jonka luin” | Substantiivin kuvaamiseen käytetään sanaa *kiu*, objektina *-n*:n kanssa. *Ke* vain aloittaa väitteen. |
| *Mi pensas, kiu vi pravas.* | *Mi pensas, ke vi pravas.* – ”Luulen, että olet oikeassa.” | Ajattelemista tai sanomista ilmaisevan verbin jälkeinen väite tarvitsee sanan *ke* (suomen *että*). |
| *Mi estas dudek jaroj.* | *Mi havas dudek jarojn.* tai *Mi estas dudekjara.* – ”Olen kaksikymmentä vuotta vanha.” | Ikä on jotain, mitä sinulla on (*havi … jarojn*), tai adjektiivi päätteellä *-jara*; et ole ”vuosia”. Katso [aika ja päivämäärät](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/aika/). |
| *Mi ne vidis neniun.* | *Mi vidis neniun.* – ”En nähnyt ketään.” | Yksi kielto lausetta kohden. Kaksi kieltoa kumoaa toisensa, joten väärä lause tarkoittaa ”Näin kyllä jonkun”. Suomen kaksoiskielto (*en nähnyt ketään*) ei siis siirry sellaisenaan. |
| *Mi ne scias, se li venos.* | *Mi ne scias, ĉu li venos.* – ”En tiedä, tuleeko hän.” | Lauseen sisällä kyllä/ei-kysymys alkaa sanalla *ĉu* (suomen *-ko/-kö*); *se* tarkoittaa ”jos”. Esperantossa ei ole apuverbiä ”do”, ja sanajärjestys on kuten väitteessä. |

## Sanavalinta

Katso [vertailu](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/vertailu/), [prepositiot](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/prepositiot/) ja [artikkeli](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/artikkeli/).

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *Li estas pli alta kiel mi.* | *Li estas pli alta ol mi.* – ”Hän on minua pidempi.” | Vertailussa ”kuin” on *ol*. *Kiel* tarkoittaa ”kuten, yhtä … kuin”. Suomessa molempiin riittää *kuin*, joten tähän on helppo erehtyä. |
| *Mi volas glason de akvo.* | *Mi volas glason da akvo.* – ”Haluan lasillisen vettä.” | *Da* ilmaisee määrää. *Glaso de akvo* on veteen jotenkin liittyvä lasi, esimerkiksi sellainen, jossa vesi oli (PMEG). |
| *multe de homoj* | *multe da homoj* – ”paljon ihmisiä” | Määrää ilmaisevat sanat liittyvät laskettavaan sanalla *da*, eikä sen jälkeen tule *-n*:ää: *Mi vidis multe da homoj.* |
| *Mi venos en la oka.* | *Mi venos je la oka.* – ”Tulen kahdeksalta.” | Kellonajat ottavat sanan *je*. Päivät ottavat *-n*:n: *lundon* – ”maanantaina”. |
| *Tiu ŝtofo kostas dek eŭrojn po metro.* | *Tiu ŝtofo kostas po dek eŭrojn por metro.* – ”Tuo kangas maksaa kymmenen euroa metriltä.” | *Po* tulee toistuvan määrän eteen, ja ”per” on *por* (PMEG). |
| *Mi parolas anglan.* | *Mi parolas la anglan.* – ”Puhun englantia.” | Adjektiivilla nimetty kieli ottaa sanan *la*: *la angla*. Koska suomessa ei ole artikkeleita, *la* unohtuu helposti. |
| *Mi lernas la Esperanton.* | *Mi lernas Esperanton.* – ”Opiskelen esperantoa.” | *-o*-päätteiset kielten nimet (*Esperanto*, *Ido*, *Volapuko*) ovat erisnimiä, eivätkä ne ota sanaa *la*. |

### Petolliset sanat

Sanoja, jotka näyttävät tutuilta mutta tarkoittavat jotain muuta (tarkistettu ReVosta):

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *La aktuala kaŭzo estis la neĝo.* | *La reala kaŭzo estis la neĝo.* – ”Todellinen syy oli lumi.” | *Aktuala* tarkoittaa ”ajankohtainen, nykyinen”. ”Todellinen” on *reala*, *vera* tai *fakta*. |
| *Eventuale mi komprenis.* | *Finfine mi komprenis.* – ”Lopulta ymmärsin.” | *Eventuale* tarkoittaa ”mahdollisesti, tarvittaessa”: *Eventuale mi venos morgaŭ* – ”Saatan tulla huomenna.” |
| *Ŝi estis tre simpatia, kiam mi malsanis.* | *Ŝi estis tre kompatema, kiam mi malsanis.* – ”Hän oli hyvin myötätuntoinen, kun olin sairas.” | *Simpatia* tarkoittaa ”miellyttävä, sympaattinen”. Myötätuntoa ilmaisee *kompatema*. |
| *Eraroj estas humanaj.* | *Eraroj estas homaj.* – ”Erehtyminen on inhimillistä.” | *Humana* tarkoittaa ”humaani, ihmisystävällinen”. ”Ihmisen, ihmis-” on *homa*. |

## Ääntäminen ja kirjoitusasu

Nämä lipsahdukset johtuvat äidinkielen ääntämistottumuksista. Suomea puhuvalle erityisen tuttu virhe on paino ensimmäisellä tavulla. Katso [aakkoset](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/).

| Väärin | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| *FA-mi-li-o*, *TE-le-fo-no* | *fa-mi-LI-o*, *te-le-FO-no* | Paino on toiseksi viimeisellä vokaalilla, kuten sanassa *es-pe-RAN-to*; suomen ensitavun paino ei päde. *i* ennen *o*:ta on vokaali. |
| *aŭto* ääntäen a-U-to; *kaj* ääntäen ”ka-j” kahtena tavuna | *AŬ-to* kuten suomen *auto*; *kaj* kuten suomen *kai* | Vokaali ja *j* tai *ŭ* muodostavat yhden tavun: *aj*, *ej*, *oj*, *uj*, *aŭ*, *eŭ*. |
| *akwo*, *kwin* | *akvo* – ”vesi”, *kvin* – ”viisi” | *w*:tä ei ole. Konsonantin jäljessä esperanto kirjoittaa *v*:n, kuten suomen *kv*-yhdistelmässä (*kvartetti*). |
| *centro* ääntäen ”SEN-tro” | *centro* ääntäen ”TSEN-tro” | *c* on aina *ts* (PMEG), ei *s* eikä *k*. |
| *ĉiam* ääntäen ”tsiam” | *ĉiam* ääntäen ”tšiam” | *c* on *ts* kuten sanassa *katsoa*, *ĉ* on *tš* kuten sanassa *tšekki*; ne ovat eri kirjaimia. |
| *Mi scias, ke si venos.* | *Mi scias, ke ŝi venos.* – ”Tiedän, että hän tulee.” | Ilman hattua *si* on refleksiivipronomini, aivan toinen sana. Etkö voi kirjoittaa *ŝ*:ää? Käytä [x-järjestelmää](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/). |
| *Ŝi parolas la Francan.* | *Ŝi parolas la francan.* – ”Hän puhuu ranskaa.” | Kielten ja kansallisuuksien adjektiivimuodot kirjoitetaan yleensä pienellä, kuten suomessakin. Vain *-o*-päätteiset nimet, kuten *Esperanto*, saavat suuren alkukirjaimen (PMEG). |

## Usein kysyttyä

### Mitkä esperanton virheet muuttavat lauseen merkitystä?
Useat: *lian* sanan *sian* sijaan (toisen miehen vaimo, ei oma), *-ata* sanan *-ita* sijaan (”suljetaan” eikä ”suljettu”), puuttuva suunnan *-n* (huoneen sisällä eikä huoneeseen) ja kaksoiskielto (lause muuttuu myönteiseksi).

### Miksi -ig- ja -iĝ- menevät suomalaisella sekaisin?
Suomessakin on vastaavia pareja (*avata* ja *avautua*, *nukuttaa* ja *nukkua*), mutta niiden muodostus vaihtelee sanasta toiseen, eikä sääntöä voi soveltaa suoraan. Esperantossa pari muodostetaan aina samoin: *Mi malfermis la pordon* ”Avasin oven” ja *La pordo malfermiĝis* ”Ovi aukeni”. Parit on lueteltu sivulla [-ig- ja -iĝ-](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/transitiivisuus/).

### Kirjoitetaanko kielten nimet esperantossa isolla?
Vain *-o*-päätteiset nimet, kuten *Esperanto*, *Ido* ja *Latino*. Adjektiivimuodot, kuten *angla* ja *franca*, ja useimmat kansallisuussanat (*anglo*, *usonano*) kirjoitetaan yleensä pienellä.

### Miten voin tarkistaa oman esperantoni?
Tarkista jokaisesta lauseesta, että jokaisella objektilla on *-n*, jokaisella adjektiivilla *-j* ja *-n* tarpeen mukaan, että *-ig-/-iĝ-*-muoto on oikea, että *sia* viittaa vain subjektiin ja että *ol*, *ke* ja *ĉu* ovat oikeissa paikoissa. Lue lause sitten ääneen ja tarkista paino.

## Lähteet

- PMEG: [N – perussäännöt](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/bazaj_reguloj.html), [N objektin merkkinä](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/objekto.html), [N suunnan ilmaisijana](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/direkto.html), [A-sanat](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/a-vortoj/bazaj_reguloj.html), [Yksikkö ja monikko](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/unu-nombro_multe-nombro/bazaj_reguloj.html)
- PMEG: [Verbit, joissa on -iĝ-](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/igh.html), [Neutraali muoto (infinitiivi)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj/neutrala.html), [Aikamuodot epäsuorassa esityksessä](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/subfrazoj/nerekta_parolo/verboformoj.html), [E-sanat](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortoj/uzo.html), [Partisiipit A-sanoina](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/participoj/a-vortoj.html), [Jälkiliite -ad-](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/sufiksoj/ad.html)
- PMEG: [Si yksinkertaisissa lauseissa](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/si/simplaj_frazoj.html), [Kiu](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/subfrazoj/rilataj/kiu_kio_kies/kiu.html), [Kysymykset sivulauseina](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/subfrazoj/demandaj.html), [Kieltäminen](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/neado.html), [Huudahdukset](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/frazospecoj/fraztipoj_frazfunkcioj.html)
- PMEG: [Kiel ja ol](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/komparoj/kiel_ol/index.html), [Da](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/rolvortetoj/da/detalaj_reguloj.html), [Je](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/rolvortetoj/je.html), [Po](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/rolvortetoj/aliaj_rolvortetoj/po.html), [La kielten nimien edessä](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/difiniloj/la/specialaj_uzoj.html), [Isot kirjaimet](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/propraj_nomoj/majuskloj.html), [Ääntäminen](https://bertilow.com/pmeg/skribo_elparolo/elparolo/bazaj_reguloj.html)
- Reta Vortaro (ReVo): [aktuala](https://reta-vortaro.de/revo/art/aktual.html), [eventuala](https://reta-vortaro.de/revo/art/eventu.html), [simpatio](https://reta-vortaro.de/revo/art/simpat.html), [humana](https://reta-vortaro.de/revo/art/human.html), [kompati](https://reta-vortaro.de/revo/art/kompat.html), [fino](https://reta-vortaro.de/revo/art/fin.html)