# Esperantoesimerkkitekstejä suomennoksineen

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/esimerkkitekstit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Seitsemän esperantotekstiä suomennoksineen aloittelijan dialogista Zamenhofin vuoden 1887 Isä meidän -rukoukseen ja hymniin La Espero, kukin selitettynä.

Esperanto kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, täsmälleen niin kuin se äännetään, ja suurin osa sen juurista tulee eurooppalaisista kielistä – joten sanat kuten *familio*, *harmonio* ja *karaktero* on helppo arvata. Tekstin tekevät ”esperantomaiseksi” säännölliset päätteet: *-o* substantiiveille, *-a* adjektiiveille, *-as* verbeille preesensissä, *-n* objektille. Alla on seitsemän lyhyttä tekstiä helposta vaikeampaan. Viisi on peräisin public domain -lähteistä tai virallisista lähteistä (neljä Zamenhofin kirjoista 1887–1905 ja yksi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta); kaksi on kirjoitettu tätä sivua varten.

Jokaisella tekstillä on suomennos ja lyhyt huomautus kieliopista.

## Mihin kiinnittää huomiota missä tahansa esperantotekstissä

| Mitä näet | Mitä se tarkoittaa | Esimerkki |
|---|---|---|
| *-o* | substantiivi | *patro* – ”isä” |
| *-a* | adjektiivi | *nova* – ”uusi” |
| *-e* | adverbi | *ĝentile* – ”kohteliaasti” |
| *-as, -is, -os* | verbi: preesens, imperfekti, futuuri | *venis* – ”tuli” |
| *-us, -u* | verbi: ”tekisi”, käsky tai toive | *estus* – ”olisi” |
| *-j* | monikko | *homoj* – ”ihmiset” |
| *-n* | suora objekti tai suunta | *Mi lernas Esperanton.* – ”Opiskelen esperantoa.” |
| *ĉ ĝ ĥ ĵ ŝ ŭ* | kirjaimet, joilla on omat äänteensä | *ĉielo* – ”taivas” |

Koko järjestelmä mahtuu yhdelle sivulle: katso [kieliopin yleiskatsaus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/).

## Seitsemän tekstiä yhdellä silmäyksellä

| # | Teksti | Lähde | Taso |
|---|---|---|---|
| 1 | Ensimmäinen keskustelu | Kirjoitettu tätä sivua varten (2026) | Aloittelija |
| 2 | Lauseita *Ekzercaro*sta | Zamenhof, *Fundamento de Esperanto* (1905) | Aloittelija |
| 3 | Päivä nykyelämässä | Kirjoitettu tätä sivua varten (2026) | Alkeet |
| 4 | Isä meidän, *Patro nia* | Zamenhof, *Unua Libro* (1887) | Alkeet |
| 5 | Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla | Esperantokäännös YK:n vuoden 1948 tekstistä | Keskitaso |
| 6 | Satu *La feino* | Zamenhof, *Fundamento de Esperanto* (1905) | Keskitaso |
| 7 | Hymni *La Espero* | Zamenhof, ensipainos 1890 | Edistynyt (runous) |

Tasot ovat oma karkea ohjeemme, eivät viralliset arviot.

## 1. Ensimmäinen keskustelu

Kaksi oppijaa tapaa verkossa. Kirjoitettu tätä sivua varten.

<blockquote lang="eo"><p>— Saluton! Mi estas Ana. Kiel vi nomiĝas?<br>— Saluton, Ana! Mi nomiĝas Marko. Mi loĝas en Kanado.<br>— Ĉu vi jam longe lernas Esperanton?<br>— Ne, nur tri monatojn. Kaj vi?<br>— Mi lernas ĝin jam unu jaron, kaj mi tre ŝatas ĝin. Ĝis revido, Marko!</p></blockquote>

**Suomeksi:** ”Hei! Olen Ana. Mikä sinun nimesi on?” – ”Hei, Ana! Nimeni on Marko. Asun Kanadassa.” – ”Oletko opiskellut esperantoa jo pitkään?” – ”En, vasta kolme kuukautta. Entä sinä?” – ”Olen opiskellut sitä jo vuoden, ja pidän siitä kovasti. Näkemiin, Marko!”

**Mitä huomata.** Alussa oleva *ĉu* muuttaa väitteen kyllä/ei-kysymykseksi. *Esperanton* päättyy *-n*:ään, koska se on objekti, ja *tri monatojn* ja *unu jaron* saavat *-n*:n, koska ne mittaavat aikaa ([akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/#4-mitta-kuinka-kauan-kuinka-pitk%C3%A4lle-kuinka-paljon)). Siinä, missä suomi sanoo ”olen opiskellut”, esperanto käyttää yksinkertaisesti preesensiä *lernas*.

## 2. Lauseita Ekzercarosta (1905)

*Ekzercaro* on *Fundamento de Esperanto*n (1905), kielen sitovan perustan, harjoitusosa. Nämä viisi lausetta ovat valikoima sen §:stä 20; ne ovat erillisiä esimerkkejä, eivät tarina.

<blockquote lang="eo"><p>Hieraŭ mi renkontis vian filon, kaj li ĝentile salutis min. ― Hodiaŭ estas sabato, kaj morgaŭ estos dimanĉo. ― Se mi estus sana, mi estus feliĉa. ― Karaj infanoj, estu ĉiam honestaj! ― Ni estu gajaj, ni uzu bone la vivon, ĉar la vivo ne estas longa.</p></blockquote>

**Suomeksi:** Eilen tapasin poikasi, ja hän tervehti minua kohteliaasti. – Tänään on lauantai, ja huomenna on sunnuntai. – Jos olisin terve, olisin onnellinen. – Rakkaat lapset, olkaa aina rehellisiä! – Olkaamme iloisia, käyttäkäämme elämä hyvin, sillä elämä ei ole pitkä.

**Mitä huomata.** Viisi lausetta, viisi verbipäätettä: *renkontis* (imperfekti *-is*), *estas* (preesens *-as*), *estos* (futuuri *-os*), *estus* (konditionaali *-us*) ja *estu* (käskymuoto *-u*, käskyille ja ”tehdään”-muodolle). Myös *esti* ”olla” noudattaa kaavaa, koska esperantossa ei ole epäsäännöllisiä verbejä ([verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/)). *Ĝentile* ”kohteliaasti” on adverbi sanasta *ĝentila* ”kohtelias”.

## 3. Päivä nykyelämässä

Tavallinen työpäivä, kirjoitettu tätä sivua varten.

<blockquote lang="eo"><p>Ĉiun matenon mi veturas al la laborejo per biciklo. Survoje mi aŭskultas podkaston en Esperanto. En la oficejo mi respondas al retmesaĝoj kaj partoprenas en retaj kunsidoj kun kolegoj el tri landoj. Vespere mi kuiras kun mia edzino, kaj poste ni spektas filmon. Antaŭ ol enlitiĝi, mi lernas dek novajn vortojn per aplikaĵo en mia poŝtelefono.</p></blockquote>

**Suomeksi:** Joka aamu pyöräilen töihin. Matkalla kuuntelen esperantonkielistä podcastia. Toimistossa vastaan sähköposteihin ja osallistun verkkokokouksiin kolmen maan kollegoiden kanssa. Illalla laitan ruokaa vaimoni kanssa, ja sen jälkeen katsomme elokuvan. Ennen nukkumaanmenoa opettelen kymmenen uutta sanaa puhelimeni sovelluksella.

**Mitä huomata.** Esperanto nimeää nykyaikaisia asioita yhdistämällä vanhoja juuria: *ret·mesaĝ·o* ”verkkoviesti” (sähköposti), *poŝ·telefon·o* ”taskupuhelin” (matkapuhelin), *labor·ej·o* ”työn paikka” ja *en·lit·iĝ·i* ”mennä sänkyyn” ([sananmuodostus](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/)). *Ĉiun matenon* ”joka aamu” saa *-n*:n, koska se kertoo, milloin jotain tapahtuu. *Per* tarkoittaa ”jonkin avulla”: *per biciklo*, *per aplikaĵo*.

## 4. Patro nia – Isä meidän (1887)

*Patro nia* on ensimmäinen esimerkkiteksti Zamenhofin ensimmäisessä oppikirjassa, *Unua Libro* (1887). Alkuperäisessä jokainen sana oli painettu pilkuin jaettuna osiinsa – *Patr,o ni,a* – jotta kieltä lukematon lukija voisi hakea jokaisen osan kirjan sanalistasta. Alla oleva teksti on Zamenhofin vuoden 1887 sanamuoto nykyaikaisella oikeinkirjoituksella.

<blockquote lang="eo"><p>Patro nia, kiu estas en la ĉielo, sankta estu Via nomo, venu reĝeco Via, estu volo Via, kiel en la ĉielo, tiel ankaŭ sur la tero. Panon nian ĉiutagan donu al ni hodiaŭ kaj pardonu al ni ŝuldojn niajn kiel ni ankaŭ pardonas al niaj ŝuldantoj; ne konduku nin en tenton, sed liberigu nin de la malvera, ĉar Via estas la regado, la forto kaj la gloro eterne. Amen!</p></blockquote>

**Suomeksi (tarkka käännös):** Isämme, joka olet taivaassa, pyhitetty olkoon Sinun nimesi, tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi, niin kuin taivaassa, niin myös maan päällä. Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme ja anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme; älä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät väärästä (sananmukaisesti ”valheellisesta”), sillä Sinun on hallinto, voima ja kunnia ikuisesti. Aamen!

**Mitä huomata.** Omistuspronomini voi seurata substantiivia – *Patro nia*, *volo Via* – koska kieliopin kantavat päätteet, ei sijainti ([sanajärjestys](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sanajarjestys/)). Sanoissa *Panon nian ĉiutagan* kaikki kolme sanaa saavat *-n*:n: adjektiivit ja omistuspronominit mukautuvat substantiiviinsa. *Ŝuld·ant·oj* ”velalliset” on partisiippi, joka tarkoittaa ”niitä, jotka ovat velkaa”. Myöhemmissä versioissa, kuten Kansainvälisen katolisen esperantoliiton (IKUE) käyttämässä, *malvera* on korvattu sanalla *malbono* ”paha”.

## 5. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla

Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1948. Tässä sen ensimmäinen artikla esperantoksi.

<blockquote lang="eo"><p>Ĉiuj homoj estas denaske liberaj kaj egalaj laŭ digno kaj rajtoj. Ili posedas racion kaj konsciencon, kaj devus konduti unu al alia en spirito de frateco.</p></blockquote>

**Suomeksi (lähellä YK:n tekstiä):** Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

**Mitä huomata.** Esperantossa on 26 sanaa englannin 30:tä vastaan, koska yksi sana voi tehdä lauseen työn: *de·nask·e* ”syntymästä asti” yhdistää prepositiota, juurta ja adverbipäätettä. *Frat·ec·o* ”veljeys” lisää jälkiliitteen *-ec-* (ominaisuus) sanaan *frato* ”veli”. *Devus* on verbin *devi* ”täytyä” konditionaali – kirjaimellisesti ”joutuisi”, tässä ”pitäisi” ([konditionaali](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/#konditionaali-us)).

## 6. Satu La feino (1905)

*La feino* ”Keijukainen” on *Ekzercaro*n ensimmäinen tarina (§ 11). Se on Zamenhofin versio sadusta, joka tunnetaan englanniksi nimellä ”Diamonds and Toads”, jossa ystävällinen tyttö palkitaan ruusuilla, helmillä ja timanteilla, jotka putoavat hänen suustaan. Tässä sen alku.

<blockquote lang="eo"><p>Unu vidvino havis du filinojn. La pli maljuna estis tiel simila al la patrino per sia karaktero kaj vizaĝo, ke ĉiu, kiu ŝin vidis, povis pensi, ke li vidas la patrinon; ili ambaŭ estis tiel malagrablaj kaj tiel fieraj, ke oni ne povis vivi kun ili. La pli juna filino, kiu estis la plena portreto de sia patro laŭ sia boneco kaj honesteco, estis krom tio unu el la plej belaj knabinoj, kiujn oni povis trovi.</p></blockquote>

**Suomeksi:** Eräällä lesellä oli kaksi tytärtä. Vanhempi oli luonteeltaan ja kasvoiltaan niin samanlainen kuin äitinsä, että jokainen, joka hänet näki, saattoi ajatella näkevänsä äidin; he olivat molemmat niin epämiellyttäviä ja niin ylpeitä, ettei heidän kanssaan voinut elää. Nuorempi tytär, joka oli hyvyydessään ja rehellisyydessään isänsä täydellinen kuva, oli sen lisäksi yksi kauneimmista tytöistä, joita oli löydettävissä.

**Mitä huomata.** Pitkiä lauseita pitävät koossa *ke* ”että” ja relatiivisanat: *ĉiu, kiu* ”jokainen, joka” ja *kiujn* ”joita”, joka saa *-j*:n ja *-n*:n, koska se on monikollinen objekti ([korrelatiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/korrelatiivit/#lauseita-yhdist%C3%A4v%C3%A4t-korrelatiivit)). *La pli maljuna* ”vanhempi” ja *la plej belaj* ”kauneimmat” näyttävät vertailun sanoilla *pli* ja *plej*. Rakenteessa *povis pensi, ke li vidas* toinen verbi pysyy preesensissä: esperanto säilyttää alkuperäisen ajatuksen aikamuodon, kun suomi siirtyy imperfektiin ”näki”.

## 7. La Espero, esperanton hymni

*La Espero* ”Toivo” on Zamenhofin runo, joka painettiin ensi kerran ilman otsikkoa vuonna 1890 venäjänkielisille tarkoitetussa oppikirjassa. Félicien Menu de Ménilin vuoden 1909 marssiin laulettuna se toimii esperanton epävirallisena hymninä ([lippu ja symbolit](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/lippu-ja-symbolit/)). Tässä sen kahdeksan ensimmäistä riviä.

<blockquote lang="eo"><p>En la mondon venis nova sento,<br>tra la mondo iras forta voko;<br>per flugiloj de facila vento<br>nun de loko flugu ĝi al loko.<br>Ne al glavo sangon soifanta<br>ĝi la homan tiras familion:<br>al la mond’ eterne militanta<br>ĝi promesas sanktan harmonion.</p></blockquote>

**Suomeksi:** Maailmaan on tullut uusi tunne, / halki maailman kulkee voimakas kutsu; / kevyen tuulen siivillä / lentäköön se nyt paikasta paikkaan. / Ei verta janoavaan miekkaan / se vedä ihmisperhettä: / ikuisesti sotivalle maailmalle / se lupaa pyhää sopusointua.

**Mitä huomata.** *En la mondon* saa *-n*:n, koska se tarkoittaa liikettä maailmaan, kun taas *tra la mondo* ”halki maailman” ei tarvitse sitä ([suunta](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/#2-suunta-minne)). Runous taivuttaa tavallista järjestystä: rakenteessa *glavo sangon soifanta* objekti *sangon* on ennen partisiippia *soifanta* ”janoava”, ja *ĝi la homan tiras familion* erottaa adjektiivin substantiivistaan. *Mond’* pudottaa loppu-*o*:nsa runomitan vuoksi, minkä *Fundamento*n sääntö 16 sallii. Myöhemmin runo kutsuu puhujia sanoilla *la esperantoj*, ”ne, jotka toivovat” – sana on Zamenhofin salanimen *Doktoro Esperanto* takana, ja siitä tuli kielen nimi.

## Mistä löytää lisää esperantotekstejä

- **Fundamento de Esperanto.** Akademio de Esperanto julkaisee koko tekstin ilmaiseksi verkossa, mukaan lukien kaikki *Ekzercaro*n 42 kohtaa.
- **Vikifontaro** (esperanton Wikisource) kokoaa public domain -tekstejä, muun muassa *La Esperon*.
- **Project Gutenberg** tarjoaa ilmaisia esperantokirjoja, mukaan lukien Zamenhofin antologian *Fundamenta Krestomatio* (1903).
- **Vikipedio**, esperanton Wikipedia, antaa lukuharjoitusta mistä tahansa aiheesta.
- **Kurssimme.** [12 oppitunnin kurssi](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/) rakentuu dialogien ympärille, ja [ilmaiset materiaalit](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/ilmaiset-materiaalit/) listaa helppolukuisia kirjoja ja podcasteja.

## Usein kysyttyä

### Miltä esperanto näyttää?

Esperanto käyttää latinalaisia aakkosia sekä kuutta aksenttikirjainta (ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ), ja se kirjoitetaan täsmälleen niin kuin se äännetään. Monet juuret näyttävät tutuilta eurooppalaisten kielten puhujille, ja säännölliset päätteet merkitsevät sanaluokan: *-o* substantiiveille, *-a* adjektiiveille, *-as* verbeille preesensissä.

### Mikä oli ensimmäinen esperantoksi julkaistu teksti?

Isä meidän, *Patro nia*, oli ensimmäinen esimerkkiteksti Zamenhofin vuoden 1887 *Unua Librossa* (teksti 4 yllä). Samassa kirjassa oli myös säkeitä Genesiksestä, esimerkkikirje ja kolme runoa.

### Voinko ymmärtää esperantoa opettelematta sitä?

Osittain. Eurooppalaisten kielten lukijat tunnistavat monia juuria, kuten *familio*, *portreto* ja *harmonio*, mutta päätteet, korrelatiivit ja pienet sanat kuten *ĉu* ja *ke* vaativat jonkin verran opiskelua. [Sanakirja](https://esperantopedia.org/fi/sanakirja/) näyttää jokaisen sanan osan merkityksen.

### Saako näitä tekstejä käyttää vapaasti?

Zamenhofin tekstit ovat public domainissa: hän kuoli 1917. Tätä sivua varten kirjoitetut tekstit julkaistaan CC BY-SA 4.0 -lisenssillä kuten muukin sivusto.

### Miten nämä tekstit luetaan ääneen?

Jokaisella kirjaimella on yksi äänne, ja paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla: *Es·pe·RAN·to*, *fa·mi·LI·o*. Suomen puhujan kannattaa muistaa, ettei paino ole ensimmäisellä tavulla. Katso [aakkoset ja ääntäminen](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/).

## Lähteet

- Akademio de Esperanto: [Fundamento de Esperanto – Ekzercaro](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/ekzercaro.html) (§ 11 *La feino*, § 20)
- Zamenhof, *Unua Libro* (1887), sivu 19: [skannaus Wikimedia Commonsissa](https://commons.wikimedia.org/wiki/File:UnuaLibro_pa%C4%9Do19_PatroNia.png)
- Vikipedio: [Patro nia](https://eo.wikipedia.org/wiki/Patro_nia) (vuoden 1887 teksti ja IKUE-versio)
- F. V. Lorenc, *Úplná učebnice mezinárodní řeči dra. Esperanta* (1890), sama vuoden 1887 teksti: [Project Gutenberg](https://www.gutenberg.org/ebooks/24575)
- Wikipedia: [Unua Libro](https://en.wikipedia.org/wiki/Unua_Libro) (kirjan sisältö)
- Vikifontaro: [La Espero](https://eo.wikisource.org/wiki/La_Espero_(Zamenhof))
- Vikipedio: [La Espero](https://eo.wikipedia.org/wiki/La_Espero) (ensipainos 1890); Wikipedia: [La Espero](https://en.wikipedia.org/wiki/La_Espero) (Menu de Ménilin marssi, 1909)
- Vikipedio: [Universala Deklaracio de Homaj Rajtoj](https://eo.wikipedia.org/wiki/Universala_Deklaracio_de_Homaj_Rajtoj) ja Omniglot: [Esperanto](https://www.omniglot.com/writing/esperanto.htm) (1. artikla esperantoksi ja englanniksi)
- PMEG: [Verbimuodot epäsuorassa esityksessä](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/subfrazoj/nerekta_parolo/verboformoj.html) ja [-n mitan ilmaisijana](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/mezuro.html)
- Reta Vortaro (ReVo): hakusanat *retmesaĝo*, *aplikaĵo*, *podkasto*
- Project Gutenberg: [Fundamenta Krestomatio](https://www.gutenberg.org/ebooks/8224)
