# Esperanton oppitunti 1: tervehdykset ja aakkoset

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-1/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Tervehdi esperantoksi, esittäydy sanoilla Mi estas… ja lue mikä tahansa sana ääneen. Yksi kirjain, yksi äänne ja paino toiseksi viimeisellä tavulla.

Tässä ensimmäisessä oppitunnissa opit lukemaan esperantoa ääneen, tervehtimään, hyvästelemään ja esittelemään itsesi. Tutustut persoonapronomineihin *mi, vi, li, ŝi* ja verbiin *estas* (”olen, olet, on”), joka on sama kaikissa persoonissa. Jos et ole koskaan kuullut esperantoa, lue ensin Kielioppi-osion viisi ääntämissääntöä ja palaa sitten vuoropuheluun.

## Vuoropuhelu

Ana asuu São Paulossa Brasiliassa. Tomo asuu Krakovassa Puolassa. Molemmat ovat juuri liittyneet esperantonkieliseen verkkokeskusteluryhmään, jota vetää kenialainen Juma.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| **Juma:** Saluton al ĉiuj! Mi estas Juma. Mi estas el Kenjo. | Hei kaikille! Olen Juma. Olen Keniasta. |
| **Ana:** Saluton, Juma! Mi estas Ana. Mi estas el Brazilo. | Hei, Juma! Olen Ana. Olen Brasiliasta. |
| **Tomo:** Bonan tagon! Mi estas Tomo. Mi estas el Pollando. | Hyvää päivää! Olen Tomo. Olen Puolasta. |
| **Juma:** Bonvenon, Ana kaj Tomo! Kiel vi fartas? | Tervetuloa, Ana ja Tomo! Miten voitte? |
| **Ana:** Bone, dankon. Kaj vi? | Hyvin, kiitos. Entä sinä? |
| **Juma:** Tre bone, dankon! | Oikein hyvin, kiitos! |
| **Tomo:** Mi fartas bone, sed mi estas iom nervoza. Mi estas komencanto. | Voin hyvin, mutta olen vähän hermostunut. Olen aloittelija. |
| **Ana:** Ankaŭ mi estas komencanto! | Minäkin olen aloittelija! |
| **Juma:** Ne gravas. Ĉi tie ni ĉiuj estas amikoj. | Ei se haittaa. Täällä olemme kaikki ystäviä. |
| **Tomo:** Dankon, Juma. Saluton, Ana! | Kiitos, Juma. Hei, Ana! |
| **Ana:** Saluton, Tomo! Ĝis lundo? | Hei, Tomo! Nähdäänkö maanantaina? |
| **Juma:** Jes, ĝis lundo! Ĝis revido, amikoj! | Kyllä, nähdään maanantaina! Näkemiin, ystävät! |
| **Tomo:** Ĝis revido! | Näkemiin! |

Lue jokainen repliikki ääneen kahdesti. Paino tulee toiseksi viimeiselle tavulle: sa-LU-ton, bon-VE-non, ko-men-CAN-to. Suomessa paino on aina sanan alussa, joten tässä kannattaa olla tarkkana: ei ”SA-lu-ton”.

Nimet säilyttävät usein oman kirjoitusasunsa ja ääntämyksensä: *Juma* on swahilinkielinen nimi, joka äännetään suunnilleen ”DŽU-ma”, vaikka esperanton kirjain *j* on sama kuin suomen j sanassa ”jo”.

## Uudet sanat

| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| *saluton* | hei, terve | tervehdys mihin aikaan päivästä tahansa |
| *bonan tagon* | hyvää päivää | muodollisempi kuin *saluton* |
| *bonvenon* | tervetuloa | |
| *ĝis revido* | näkemiin | sanatarkasti ”jälleennäkemiseen asti”; lyhyesti *ĝis!* |
| *mi* | minä | pronomini |
| *vi* | sinä, te | yksi tai useampi henkilö |
| *li* | hän (mies) | pronomini |
| *ŝi* | hän (nainen) | pronomini; suomen ”hän” on esperantoksi joko *li* tai *ŝi* |
| *ni* | me | pronomini |
| *estas* | olen, olet, on… | verbin *esti* ”olla” preesens, sama kaikissa persoonissa |
| *farti* | voida (hyvin tai huonosti) | *Kiel vi fartas?* ”Miten voit?” |
| *el* | -sta, -stä; jostakin | *el Brazilo* ”Brasiliasta” |
| *al* | -lle; jollekin | *Saluton al ĉiuj!* ”Hei kaikille!” |
| *ĉiuj* | kaikki | *ni ĉiuj* ”me kaikki” |
| *nervoza* | hermostunut | |
| *kaj* | ja | äännetään kuin suomen ”kai” |
| *sed* | mutta | |
| *kiel* | miten, kuinka | kysymyssana (oppitunti 7) |
| *bone* | hyvin | adverbi |
| *tre* | erittäin, oikein | *tre bone* ”oikein hyvin” |
| *iom* | vähän, hieman | |
| *dankon* | kiitos | |
| *ankaŭ* | myös, -kin | *ankaŭ mi* ”minäkin” |
| *jes* | kyllä | |
| *komencanto* | aloittelija | sanasta *komenci* ”aloittaa” |
| *amiko* | ystävä | monikko *amikoj* (oppitunti 2) |
| *ĉi tie* | täällä | |
| *ne gravas* | ei se haittaa | sanatarkasti ”(se) ei ole tärkeää” |

*-ant-* tarkoittaa jotakuta, joka parhaillaan tekee jotakin: *komencanto* on ”se, joka aloittaa”, siis aloittelija. Suomessa samaa tehtävää hoitaa usein johdin -ja/-jä (matkustaja, puhuja). Kielen nimikin on rakennettu näin: *Esperanto* tarkoittaa ”toivova, se joka toivoo”.
vojaĝ·ant·o = matkustaja
parol·ant·o = puhuja

## Kielioppi

### Ääntäminen viidessä säännössä

Esperanto kirjoitetaan niin kuin se äännetään, aivan kuten suomi: kun osaat nämä viisi sääntöä, voit lukea minkä tahansa sanan ääneen. Kaikki kirjaimet taulukkona löydät sivulta [aakkoset ja ääntäminen](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/).

1. **Yksi kirjain, yksi äänne.** Jokainen kirjain äännetään, eikä äänettömiä kirjaimia ole.
2. **Viisi puhdasta vokaalia.** *a, e, i, o, u* äännetään suunnilleen kuten suomessa: *a* kuin sanassa ”kala”, *e* kuin sanassa ”kello”, *i* kuin sanassa ”kisa”, *o* kuin sanassa ”koti” ja *u* kuin sanassa ”kuva”. Ä:tä, ö:tä ja y:tä ei ole.
3. **Muutama kirjain äännetään toisin kuin suomessa.** Opettele alla oleva taulukko.
4. **Paino on toiseksi viimeisellä vokaalilla.** *SA-lu-ton* on väärin; sano *sa-LU-ton*. Sama sääntö pätee jokaiseen sanaan: *BO-ne, es-pe-RAN-to, KI-el*. Kaksitavuisissa sanoissa, kuten *bone* ja *kiel*, paino osuu siis samaan kohtaan kuin suomessa.
5. **aj, ej, oj, uj, aŭ, eŭ ovat kukin yksi tavu.** *Kaj* kuulostaa samalta kuin suomen ”kai”, ja *ankaŭ* on *AN-kaŭ*, jossa *aŭ* on kuin ”au” sanassa ”auto”.

Sanoja vuoropuhelusta: painollinen tavu on merkitty

| Kirjain | Kuulostaa | Esimerkki |
|---|---|---|
| *c* | ”ts” kuin sanassa ”katsoa”, ei koskaan ”k” tai ”s” | *komencanto* – ”aloittelija” |
| *ĉ* | ”tš” kuin sanassa ”tšekki” | *ĉi tie* – ”täällä” |
| *g* | ”g” kuin sanassa ”golf” (aina kova) | *gravas* – ”on tärkeää” |
| *ĝ* | soinnillinen ”dž”, kuin englannin ”j” sanassa ”jam” | *ĝis* – ”asti, kunnes” |
| *ĥ* | karhea ”h”, kuin saksan ”ch” sanassa ”Bach” | *ĥoro* – ”kuoro” (harvinainen kirjain) |
| *j* | ”j” kuin sanassa ”jo”, sama kuin suomessa | *jes* – ”kyllä” |
| *ĵ* | soinnillinen ”š”, kuin ranskan ”j” sanassa ”journal” | *ĵurnalo* – ”sanomalehti” |
| *r* | väristävä ”r” kuten suomessa | *revido* – ”jälleennäkeminen” |
| *s* | ”s” kuin sanassa ”sana”, ei koskaan ”z” | *estas* – ”on” |
| *ŝ* | ”š” kuin sanassa ”šakki” | *ŝi* – ”hän (nainen)” |
| *ŭ* | lyhyt ”u” *a*:n tai *e*:n jälkeen, kuin sanassa ”auto” | *ankaŭ* – ”myös” |

### Vinkkejä suomalaiselle

- **Paino ei ole aina sanan alussa.** Pitkissä sanoissa paino siirtyy loppua kohti: *komencanto* on ko-men-CAN-to, ei ”KO-men-can-to”.
- **Pituudella ei ole merkitystä.** Suomessa ”tuli” ja ”tuuli” ovat eri sanoja, mutta esperantossa vokaalin pituus ei muuta merkitystä. Painollinen vokaali kuulostaa usein hieman pidemmältä, ja se on täysin luontevaa.
- ***b*, *d* ja *g* ovat omia äänteitään.** Ne erottavat sanoja, joten pidä ne erillään *p*:stä, *t*:stä ja *k*:sta: *bano* ”kylpy” ja *pano* ”leipä”, *glaso* ”juomalasi” ja *klaso* ”luokka”.
- ***z* on soinnillinen s**, kuin englannin ”zoo”. Suomessa sitä ei ole, mutta *nervoza* ”hermostunut” äännetään ner-VO-za, surisevalla z-äänteellä.
- **Opettele pronominit tarkasti.** *Mi* on ”minä” (ei ”me”), *ni* on ”me” ja *vi* ”sinä” tai ”te”. Suomen ”he” on esperantoksi *ili* – ja englannin ”he” on *li*.

### Persoonapronominit

Esperantossa on seitsemän peruspersoonapronominia (*oni* ”ihmiset, joku”, joka vastaa usein suomen passiivia, tulee oppitunnissa 10). Ne eivät muutu kohteliaisuuden mukaan: *vi* on sekä ”sinä” että ”te”, sama sana ystävälle, tuntemattomalle ja koko ryhmälle. Toisin kuin suomen ”hän”, esperanto erottaa miehen ja naisen: *li* tarkoittaa miestä, *ŝi* naista. Katso koko luku [pronomineista](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/pronominit/).

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *mi* | minä |
| *vi* | sinä, te (yksi tai useampi henkilö) |
| *li* | hän (mies) |
| *ŝi* | hän (nainen) |
| *ĝi* | se (eläin tai esine) |
| *ni* | me |
| *ili* | he, ne |

:::match Persoonapronominit
mi = minä
vi = sinä, te
li = hän (mies)
ŝi = hän (nainen)
ni = me
ili = he
:::

### Yksi verbimuoto kaikille: *estas*

Verbi ”olla” on esperantoksi *esti*. Preesensissä se on *estas* jokaisessa persoonassa – ei taivutusta olen, olet, on, olemme, olette, ovat. Näin toimii jokainen esperanton verbi, kuten näet oppitunnissa 4 ja sivulla [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Mi estas Ana.* | Minä olen Ana. |
| *Vi estas komencanto.* | Sinä olet aloittelija. |
| *Li estas el Pollando.* | Hän (mies) on Puolasta. |
| *Ŝi estas el Brazilo.* | Hän (nainen) on Brasiliasta. |
| *Ni estas amikoj.* | Me olemme ystäviä. |
| *Ili estas el Kenjo.* | He ovat Keniasta. |

Koska verbin pääte ei kerro persoonaa, pronomini on aina mukana: suomen ”Olen Ana” on esperantoksi *Mi estas Ana*. Kuten suomessa, esperantossa ei ole epämääräistä artikkelia: *Mi estas komencanto* on ”Olen aloittelija”. Esperantossa on vain määräinen artikkeli *la*, joka tulee oppitunnissa 2.

:::order Rakenna lause
? Minä olen aloittelija.
= Mi estas komencanto.
- vi
? Hän (nainen) on Brasiliasta.
= Ŝi estas el Brazilo.
- li
? Me olemme ystäviä.
= Ni estas amikoj.
- vi
? Miten voit?
= Kiel vi fartas?
= Kiel fartas vi?
- bone
:::

### Tervehdyksiä joka tilanteeseen

| Esperanto | Suomi | Milloin |
|---|---|---|
| *Saluton!* | Hei! Terve! | milloin tahansa |
| *Bonan matenon!* | Hyvää huomenta! | aamulla |
| *Bonan tagon!* | Hyvää päivää! | päivällä, hieman muodollinen |
| *Bonan vesperon!* | Hyvää iltaa! | illalla |
| *Bonan nokton!* | Hyvää yötä! | nukkumaan mennessä |
| *Ĝis revido!* / *Ĝis!* | Näkemiin! / Hei hei! | lähtiessä |
| *Ĝis lundo!* | Nähdään maanantaina! | *ĝis* + ajankohta |

Sanojen *saluton* ja *bonan tagon* lopussa oleva *-n* ei ole koriste: molemmat ovat kokonaisten lauseiden lyhennelmiä – *bonan tagon* lauseesta ”toivotan sinulle hyvää päivää”, *saluton* lauseesta ”lähetän sinulle tervehdyksen”. Suomessakin tervehdys on taivutettu sana: ”hyvää päivää” on partitiivissa, koska se on lauseen ”toivotan hyvää päivää” objekti. Esperantossa objektin merkki on pääte *-n*, jonka opit [oppitunnissa 5](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-5/). Lisää tervehdyksiä on sivulla [esperanton tervehdykset](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/tervehdykset/).

:::write Tervehdykset
? Hyvää huomenta!
= Bonan matenon
! bona mateno | bonan mateno | bona matenon → Molempien sanojen lopussa on -n: *bonan matenon*, lyhennelmä lauseesta ”toivotan sinulle hyvää huomenta”.
? Hyvää iltaa!
= Bonan vesperon
! bona vespero | bonan vespero | bona vesperon → Molempien sanojen lopussa on -n: *bonan vesperon*.
? Hyvää yötä! (kun menet nukkumaan)
= Bonan nokton
! bona nokto | bonan nokto | bona nokton → Molempien sanojen lopussa on -n: *bonan nokton*.
? Näkemiin!
= Ĝis revido | Ĝis la revido | Ĝis | Ĝis baldaŭ | Adiaŭ
:::

## Harjoitukset

:::quiz Oppitunnin 1 harjoitukset
? Miten *c* äännetään sanassa *komencanto*?
- kuin ”k” sanassa ”kissa”
- kuin ”s” sanassa ”sana”
- kuin ”ts” sanassa ”katsoa” *
? Mikä tavu on painollinen sanassa *saluton*?
- SA
- LU *
- TON
? Mikä sana tarkoittaa ”hän”, kun puhutaan naisesta?
- li
- ŝi *
- ĝi
? Käännä: ”Minä olen Ana.”
= Mi estas Ana
? Käännä: ”Me olemme Brasiliasta.”
= Ni estas el Brazilo
? Mikä on hyvä vastaus kysymykseen *Kiel vi fartas?*
- *Bone, dankon.* *
- *Bonan nokton.*
- *Mi estas el Kenjo.*
? Käännä: ”Miten voit?”
= Kiel {vi} {fartas}
? Täydennä verbi: *Ili ___ el Pollando.* (”He ovat Puolasta.”)
= estas
? Käännä: ”Minä myös!”
= Ankaŭ mi | Mi ankaŭ
:::

:::guess Arvaa, mitä sana tarkoittaa
? Mitä *reveni* tarkoittaa?
= tulla takaisin
- tulla
- mennä
:::

## Kulttuurinurkka

Esperantolla on syntymäpäivä: **26. heinäkuuta 1887**. Sinä päivänä silmälääkäri Ludwik Zamenhof julkaisi Varsovassa kielen ensimmäisen oppikirjan. Se oli kirjoitettu venäjäksi ja allekirjoitettu salanimellä *Doktoro Esperanto* – ”Tohtori Toivova”. Pian ihmiset alkoivat kutsua salanimen mukaan esperantoksi itse kieltäkin. Lue [esperanton historiasta](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/historia/), mitä sen jälkeen tapahtui.

## Usein kysyttyä

### Voinko kirjoittaa kirjaimet ĉ, ĝ ja ŝ tavallisella näppäimistöllä?

Kyllä. Yleisin keino on [x-järjestelmä](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/aakkoset/): kirjoita *cx* kirjaimen *ĉ* tilalle, *gx* kirjaimen *ĝ*, *sx* kirjaimen *ŝ* ja *ux* kirjaimen *ŭ* tilalle. Tämän kurssin harjoitukset muuntavat ne kirjoittaessasi.

### Onko *vi* muodollinen vai tuttavallinen?

Kumpaakin. *Vi* tarkoittaa ”sinä” tai ”te”, puhuitpa ystävälle tai tuntemattomalle, joten teitittelyä ei tarvitse miettiä. Erillinen tuttavallinen yksikkö *ci* on teoriassa olemassa, mutta sitä ei juuri käytetä.

### Miten sanotaan esperantoksi ”Nimeni on…”?

Yksinkertaisimmin *Mi estas Ana* – ”Olen Ana”. Kuulet myös muodot *Mi nomiĝas Ana* – ”Olen nimeltäni Ana” – ja *Mia nomo estas Ana* – ”Nimeni on Ana”.

## Lähteet

- [PMEG: Bazaj elparolaj reguloj (ääntäminen ja paino)](https://bertilow.com/pmeg/skribo_elparolo/elparolo/bazaj_reguloj.html)
- [PMEG: Literoj (aakkoset)](https://bertilow.com/pmeg/skribo_elparolo/skribo/literoj.html)
- [PMEG: Personaj pronomoj (persoonapronominit, vi ja ci)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pronomoj/personaj.html)
- [PMEG: Mallongigitaj frazoj (Saluton!, Bonan tagon!)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/frazospecoj/mallongigitaj_frazoj.html)
- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (1905)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html)
- [Wikipedia: Esperanto (suomeksi)](https://fi.wikipedia.org/wiki/Esperanto)
- [Wikipedia: Unua Libro](https://en.wikipedia.org/wiki/Unua_Libro)
- [Wikipedia: L. L. Zamenhof](https://en.wikipedia.org/wiki/L._L._Zamenhof)