# Esperanton oppitunti 3: adjektiivit, värit ja kielto

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-3/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton adjektiivit päättyvät -a:han ja saavat monikossa -j:n, bela tago, belaj tagoj. Opi 12 väriä, sääsanoja sekä tre ”hyvin” ja ne ”ei”.

Tässä oppitunnissa opit kuvailemaan asioita. Esperanton adjektiivit päättyvät *-a*:han, ja ne saavat *-j*:n, kun niiden substantiivi on monikossa: *bela tago* ”kaunis päivä”, *belaj tagoj* ”kauniit päivät”. Opit myös kaksitoista väriä, muutaman sääsanan, sanat *tre* ”hyvin” ja *ne* ”ei” – sekä ensimmäisen kerran etuliitteen *mal-*, joka tekee sanasta sen vastakohdan.

## Vuoropuhelu

On lokakuu. Krakovassa syksy on alkanut, São Paulossa on kevät.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| **Ana:** Saluton, Tomo! Kia estas la vetero en Krakovo? | Hei, Tomo! Millainen sää Krakovassa on? |
| **Tomo:** Ne bona. La ĉielo estas griza, kaj la vento estas forta. | Ei hyvä. Taivas on harmaa, ja tuuli on kova. |
| **Ana:** Ho ne! Ĉi tie la ĉielo estas tute blua. | Voi ei! Täällä taivas on aivan sininen. |
| **Tomo:** Vere? | Ihanko totta? |
| **Ana:** Jes! En Brazilo nun estas printempo. La tagoj estas longaj kaj varmaj. | Kyllä! Brasiliassa on nyt kevät. Päivät ovat pitkiä ja lämpimiä. |
| **Tomo:** Kaj ĉi tie estas aŭtuno. La tagoj estas mallongaj kaj malvarmaj. | Ja täällä on syksy. Päivät ovat lyhyitä ja kylmiä. |
| **Ana:** Ho, kompatinda Tomo! | Voi Tomo-parkaa! |
| **Tomo:** Sed la aŭtuno ankaŭ estas bela. La folioj estas flavaj, oranĝaj kaj ruĝaj. | Mutta syksykin on kaunis. Lehdet ovat keltaisia, oransseja ja punaisia. |
| **Ana:** Kiel bele! En San-Paŭlo la folioj ĉiam estas verdaj. | Kuinka kaunista! São Paulossa lehdet ovat aina vihreitä. |
| **Tomo:** Verdaj folioj kaj blua ĉielo… Mi tre envias vin! | Vihreitä lehtiä ja sininen taivas… Olen tosi kateellinen! |
| **Ana:** Ha ha! Sed San-Paŭlo ne estas trankvila urbo. Ĝi estas tre granda kaj tre brua. | Hah hah! Mutta São Paulo ei ole rauhallinen kaupunki. Se on hyvin suuri ja hyvin meluisa. |
| **Tomo:** Krakovo ne estas tiel granda, sed ĝi estas malnova kaj tre bela. | Krakova ei ole niin suuri, mutta se on vanha ja hyvin kaunis. |
| **Ana:** Malnovaj urboj estas tre belaj! | Vanhat kaupungit ovat hyvin kauniita! |

*Kia…?* tarkoittaa ”millainen…?”. Tapaat sen uudelleen kysymyssanojen taulukossa oppitunnissa 11.

## Uudet sanat

| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| *bela* | kaunis | adjektiivi |
| *bona* | hyvä | *bone* ”hyvin” |
| *granda* | suuri, iso | |
| *longa* | pitkä | *mallonga* ”lyhyt” |
| *varma* | lämmin | *malvarma* ”kylmä” |
| *nova* | uusi | *malnova* ”vanha” (asioista) |
| *forta* | voimakas, kova | |
| *trankvila* | rauhallinen | |
| *brua* | meluisa | sanasta *bruo* ”melu” |
| *kompatinda* | säälittävä, raukka, parka | *kompatinda Tomo!* ”Tomo-parka!” |
| *envii* | kadehtia | *Mi envias vin.* ”Kadehdin sinua.” (*vin*: oppitunti 5) |
| *vetero* | sää | substantiivi |
| *ĉielo* | taivas | |
| *vento* | tuuli | |
| *folio* | lehti; paperiarkki | |
| *urbo* | kaupunki | |
| *printempo* | kevät | |
| *aŭtuno* | syksy | |
| *tre* | hyvin, erittäin | |
| *tute* | aivan, täysin | |
| *ne* | ei; en, et… | |
| *tiel* | niin | *ne tiel granda* ”ei niin suuri” |
| *ĉiam* | aina | |
| *nun* | nyt | |
| *en* | -ssa, -ssä; jossakin | *en Brazilo* ”Brasiliassa” (oppitunti 9) |
| *feliĉa* | onnellinen | |
| *vere* | todella, totta | |

*-ind-* tarkoittaa ”jonkin arvoinen”: *kompatinda* on ”säälin arvoinen”, siis raukka.
vid·ind·a = näkemisen arvoinen
leg·ind·a = lukemisen arvoinen

## Kielioppi

### Adjektiivit päättyvät *-a*:han

Jokainen esperanton adjektiivi päättyy *-a*:han: *bela, granda, varma*. Adjektiivi voi olla substantiivinsa edellä tai jäljessä – *bela tago* ja *tago bela* tarkoittavat molemmat ”kaunis päivä” –, mutta edellä se on tavallisempi, eli sama järjestys kuin suomessa on myös esperantossa yleisin. Yksityiskohdat ovat sivulla [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/).

### Yhtäpitävyys: monikollinen substantiivi, monikollinen adjektiivi

Kun substantiivi on monikossa, sen adjektiivikin saa *-j*:n. Suomalaiselle ajatus on tuttu, sillä suomessakin adjektiivi taipuu substantiivin mukana: ”kaunis päivä – kauniit päivät”. Esperantossa riittää kuitenkin pelkkä *-j*, eikä sanan vartalo muutu. Sääntö pätee myös *estas*-sanan jälkeen: lauseessa *La tagoj estas longaj* adjektiivi kuvaa sanaa *la tagoj*, joten se saa *-j*:n. Suomen ”Päivät ovat pitkiä” vaatii partitiivin, esperanto vain *-j*:n.

| Yksikkö | Monikko |
|---|---|
| *bela tago* – kaunis päivä | *belaj tagoj* – kauniit päivät |
| *la granda urbo* – (se) suuri kaupunki | *la grandaj urboj* – (ne) suuret kaupungit |
| *La folio estas flava.* – Lehti on keltainen. | *La folioj estas flavaj.* – Lehdet ovat keltaisia. |
| *mia malnova foto* – vanha valokuvani | *miaj malnovaj fotoj* – vanhat valokuvani |

Pronominitkin lasketaan: *Ni estas feliĉaj* – ”Me olemme onnellisia” –, koska *ni* on monikko. Sanan *vi* kanssa mieti, kuinka monesta ihmisestä puhut: *Vi estas feliĉa* (sinä, yksi ihminen), *Vi estas feliĉaj* (te, useampi).

:::ending Tee yhtäpitäviksi
- o oj a aj
? kauniit päivät
= bel[aj] tag[oj]
? Lehdet ovat keltaisia.
= La foli[oj] estas flav[aj].
? minun vanha valokuvani (yksi valokuva)
= mia malnov[a] fot[o]
? Me olemme onnellisia.
= Ni estas feliĉ[aj].
? Kaupunki on hyvin meluisa.
= La urb[o] estas tre bru[a].
:::

### Värit

Värit ovat tavallisia adjektiiveja, joten nekin taipuvat: *ruĝa folio*, *ruĝaj folioj*. Sivulla [värit](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/varit/) on lisää sävyjä.

| Esperanto | Suomi | Esperanto | Suomi |
|---|---|---|---|
| *ruĝa* | punainen | *bruna* | ruskea |
| *oranĝa* | oranssi | *griza* | harmaa |
| *flava* | keltainen | *nigra* | musta |
| *verda* | vihreä | *blanka* | valkoinen |
| *blua* | sininen | *roza* | vaaleanpunainen |
| *viola* | violetti | *ora* | kultainen |

:::match Värit
ruĝa = punainen
flava = keltainen
verda = vihreä
blua = sininen
nigra = musta
blanka = valkoinen
:::

### *Tre* ”hyvin” ja *ne* ”ei”

*Tre* tulee adjektiivin tai adverbin eteen: *tre bela* ”hyvin kaunis”, *tre bone* ”oikein hyvin”. *Ne* tulee heti kielletyn sanan eteen, yleensä verbin: *La ĉielo ne estas blua* – ”Taivas ei ole sininen”. Suomen kieltoverbi taipuu (en, et, ei, emme…), mutta *ne* ei muutu koskaan: *mi ne estas* ”en ole”, *ili ne estas* ”he eivät ole”. *Ne* tarkoittaa myös ”ei” vastauksena: *Ne, la vetero ne estas bona*. Katso [kysymykset ja kielto](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/kysymykset-ja-kieltolauseet/).

:::order Rakenna lause
? Päivät eivät ole pitkiä.
= La tagoj ne estas longaj.
- longa
? Vanhat kaupungit ovat hyvin kauniita.
= Malnovaj urboj estas tre belaj.
- bela
? Taivas ei ole harmaa.
= La ĉielo ne estas griza.
- grizaj
:::

### Ensimmäinen tutustuminen etuliitteeseen *mal-*

Etuliite *mal-* antaa täsmälleen vastakkaisen merkityksen. Yksi juuri ja *mal-* säästävät sinut opettelemasta toista sanaa. Suomen etuliite ”epä-” (”selvä → epäselvä”) muistuttaa sitä, mutta *mal-* toimii lähes kaikkien sanojen kanssa ja tuottaa aina vastakohdan. Lisää sananmuodostuksen keinoja opit [oppitunnissa 10](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-10/).

| Sana | Vastakohta etuliitteellä *mal-* |
|---|---|
| *varma* – lämmin | *malvarma* – kylmä |
| *longa* – pitkä | *mallonga* – lyhyt |
| *nova* – uusi | *malnova* – vanha |
| *bona* – hyvä | *malbona* – huono |
| *granda* – suuri | *malgranda* – pieni |

:::write Vastakohdat etuliitteellä mal-
? sanan *granda* ”suuri” vastakohta
= malgranda
? sanan *bona* ”hyvä” vastakohta
= malbona
? sanan *longa* ”pitkä” vastakohta
= mallonga
! malonga → Säilytä molemmat l:t: *mal* + *longa* = *mallonga*.
? sanan *varma* ”lämmin” vastakohta
= malvarma
:::

## Harjoitukset

:::quiz Oppitunnin 3 harjoitukset
? Valitse oikea muoto: *La folioj estas ___.*
- *flava*
- *flavaj* *
- *flavoj*
? Käännä: ”kaunis päivä”
= bela tago | tago bela
? Mikä sana tarkoittaa ”kylmä”?
- *varma*
- *malvarma* *
- *malnova*
? Käännä artikkelin *la* kanssa: ”Taivas ei ole sininen.”
= La ĉielo ne estas blua
? Mikä pääte merkitsee adjektiivia?
- -o
- -a *
- -j
? Käännä ilman artikkelia: ”vihreät lehdet”
= {verdaj} {folioj}
? Mitä *tre bela* tarkoittaa?
- ”hyvin kaunis” *
- ”kolme kaunista”
- ”ei kaunis”
? Muuta monikoksi: *granda urbo*
= grandaj urboj
? Käännä artikkelin *la* kanssa: ”Päivät ovat pitkiä ja lämpimiä.”
= La tagoj estas longaj kaj varmaj
:::

:::guess Arvaa, mitä sana tarkoittaa
? Mitä *malamiko* tarkoittaa?
= vihollinen
- ystävä
- naispuolinen ystävä
? Mitä *malbone* tarkoittaa?
= huonosti
- hyvin
- paljon
:::

## Kulttuurinurkka

Vihreä on esperanton väri. Esperanton lippu – vihreä, ja sen kulmassa valkoinen neliö, jossa on vihreä viisisakarainen tähti – hyväksyttiin ensimmäisessä Esperanton maailmankongressissa Boulogne-sur-Merissä Ranskassa vuonna 1905. Vihreä on perinteisesti toivon väri, ja tähden viisi sakaraa kuvaavat viittä maanosaa. Innokkaita puhujia kutsutaan leikillisesti jopa nimellä *verduloj* – ”vihreät”; lue lisää [lipusta ja tunnuksista](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/lippu-ja-symbolit/).

## Usein kysyttyä

### Tuleeko adjektiivi substantiivin edelle vai jälkeen?

Kumpi tahansa käy. *Bela tago* ja *tago bela* tarkoittavat samaa, mutta edellä se on tavallisempi. Päätteet näyttävät, mikä sana on mikin, joten sanajärjestys on vapaa.

### Ovatko adjektiivi ja substantiivi aina yhtäpitäviä?

Ovat. Adjektiivi saa *-j*:n monikollisen substantiivin kanssa ja, kuten [oppitunnissa 5](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-5/) näet, *-n*:n, kun substantiivi saa *-n*:n. Omistussanat kuten *mia* noudattavat samaa sääntöä.

### Miten sanotaan ”vanha” ihmisestä?

Suomen ”vanha” on esperantossa kaksi eri sanaa. *Malnova* on asioista: *malnova urbo* ”vanha kaupunki”. Ihmisistä ja eläimistä käytetään sanaa *maljuna* ”vanha”, joka on sanan *juna* ”nuori” vastakohta. *Malnova amiko* on ”vanha ystävä” siinä mielessä, että ystävyys on kestänyt monta vuotta.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 3, adjektiivit)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html)
- [PMEG: A-vortoj – bazaj reguloj (adjektiivit)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/a-vortoj/bazaj_reguloj.html)
- [PMEG: Nombro ĉe A-vortoj (luvun yhtäpitävyys)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/unu-nombro_multe-nombro/uzado/a-vortoj.html)
- [PMEG: Neado (kielto)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/neado.html)
- [PMEG: MAL](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/prefiksoj/mal.html)
- [Wikipedia: Esperanto symbols](https://en.wikipedia.org/wiki/Esperanto_symbols)
- [Vikipedio: Esperanto-flago](https://eo.wikipedia.org/wiki/Esperanto-flago)