# Esperanton oppitunti 4: verbien preesens ja harrastukset

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-4/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton verbin preesensin pääte on aina -as: mi laboras, ili laboras. Puhu työstä ja harrastuksista sanoilla ŝati, voli, povi ja devi.

Tässä oppitunnissa opit, miten esperanton verbit toimivat. Preesensin pääte on *-as* jokaisessa persoonassa, ja sanakirjamuoto eli infinitiivi päättyy *-i*:hin. Viiden hyödyllisen verbin – *ŝati* ”pitää, tykätä”, *voli* ”haluta”, *povi* ”voida”, *devi* ”täytyä” ja *preferi* ”tehdä mieluummin” – avulla osaat kertoa työstäsi, opinnoistasi ja siitä, mitä tykkäät tehdä.

## Vuoropuhelu

Ana ja Tomo viestittelevät arkipäivän iltapäivänä.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| **Tomo:** Ana, kion vi faras nun? | Ana, mitä teet nyt? |
| **Ana:** Mi studas. Mi estas en la biblioteko. | Opiskelen. Olen kirjastossa. |
| **Tomo:** Kaj kio estas via fako? | Entä mikä on pääaineesi? |
| **Ana:** Biologio. Mi volas esti biologo. Kaj vi? Ĉu vi laboras hodiaŭ? | Biologia. Haluan olla biologi. Entä sinä? Oletko tänään töissä? |
| **Tomo:** Jes, mi laboras hejme. Mi estas programisto. | Olen, teen töitä kotona. Olen ohjelmoija. |
| **Ana:** Ĉu la laboro estas interesa? | Onko työ kiinnostavaa? |
| **Tomo:** Jes, ĝi estas interesa. Sed vespere mi preferas kuiri. | On, se on kiinnostavaa. Mutta illalla laitan mieluummin ruokaa. |
| **Ana:** Vi kuiras? Bonege! Mi ne povas kuiri. | Sinä laitat ruokaa? Mahtavaa! Minä en osaa kokata. |
| **Tomo:** Kaj kion vi ŝatas fari libertempe? | Entä mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla? |
| **Ana:** Mi ŝatas kanti. Mi kantas en koruso. | Tykkään laulaa. Laulan kuorossa. |
| **Tomo:** Mi ne kantas bone, sed mi ŝatas aŭskulti. | En laula hyvin, mutta tykkään kuunnella. |
| **Ana:** Do vi kuiras, kaj mi kantas. Perfekte! | Eli sinä kokkaat ja minä laulan. Täydellistä! |
| **Tomo:** Ha ha! Nun mi devas labori. Ĝis vespere! | Hah hah! Nyt minun täytyy tehdä töitä. Nähdään illalla! |
| **Ana:** Ĝis! Kaj mi devas studi. | Moikka! Ja minun täytyy opiskella. |

Tässä esiintyy kaksi pientä sanaa ennen omaa oppituntiaan. *Ĉu* tekee lauseesta kyllä/ei-kysymyksen, samaan tapaan kuin suomen -ko/-kö (oppitunti 7). *Kion* on sana *kio* ”mikä, mitä” objektin päätteen *-n* kanssa (oppitunti 5).

## Uudet sanat

| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| *fari* | tehdä | *kion vi faras?* ”mitä teet?” |
| *studi* | opiskella | *studento* ”opiskelija” |
| *labori* | tehdä työtä, työskennellä | *laboro* ”työ” |
| *kuiri* | laittaa ruokaa, kokata | |
| *kanti* | laulaa | *kanto* ”laulu” |
| *aŭskulti* | kuunnella | |
| *ŝati* | pitää, tykätä | *Mi ŝatas kanti.* |
| *voli* | haluta | *Mi volas esti biologo.* |
| *povi* | voida, pystyä | myös ”osata”: *Mi ne povas kuiri.* |
| *devi* | täytyä, pitää | *Mi devas labori.* ”Minun täytyy tehdä töitä.” |
| *preferi* | pitää parempana | *preferi kuiri* ”kokata mieluummin” |
| *biblioteko* | kirjasto | |
| *fako* | ala, oppiaine, osasto | |
| *biologio* | biologia | *biologo* ”biologi” |
| *programisto* | ohjelmoija | *-ist-* = ammatti (oppitunti 10) |
| *koruso* | kuoro | myös *ĥoro* (oppitunti 1) |
| *interesa* | kiinnostava | |
| *perfekte* | täydellisesti; täydellistä! | |
| *bonege* | mahtavaa!, erinomaisesti | *bone* + *-eg-* ”todella” (oppitunti 10) |
| *hejme* | kotona | sanasta *hejmo* ”koti” |
| *vespere* | illalla | sanasta *vespero* ”ilta” |
| *libertempe* | vapaa-ajalla | sanoista *libera tempo* ”vapaa aika” |
| *hodiaŭ* | tänään | |
| *do* | siis, eli | |
| *ĉu* | (tekee kyllä/ei-kysymyksen) | oppitunti 7 |

:::match Verbit
kuiri = laittaa ruokaa
kanti = laulaa
labori = tehdä työtä
aŭskulti = kuunnella
studi = opiskella
voli = haluta
:::

*-ist-* tarkoittaa ammattia tai toimea: *programisto* on ihminen, joka ohjelmoi työkseen.
instru·ist·o = opettaja
kuir·ist·o = kokki

## Kielioppi

### Preesens: *-as* kaikille

Preesensissä jokaisen verbin pääte on *-as* persoonasta riippumatta. Suomessa verbi taipuu kuudessa persoonassa (teen, teet, tekee…), esperantossa ei lainkaan. Epäsäännöllisiä verbejä ei ole – ei edes *esti* ”olla”. Koko järjestelmä on sivulla [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *mi laboras* | minä teen työtä |
| *vi laboras* | sinä teet työtä, te teette työtä |
| *li / ŝi laboras* | hän tekee työtä |
| *ni laboras* | me teemme työtä |
| *ili laboras* | he tekevät työtä |

*Mi laboras* tarkoittaa sekä ”teen työtä” että ”olen parhaillaan töissä”. Esperanto ei tarvitse erillistä kestomuotoa, aivan kuten ei suomikaan.

### Infinitiivi: *-i*

Infinitiivi päättyy *-i*:hin: *labori* ”tehdä työtä”, *kuiri* ”kokata”, *esti* ”olla”. Sanakirjoissa verbit ovat tässä muodossa, samoin kuin suomen sanakirjoissa ”tehdä” tai ”laulaa”. Preesens saadaan vaihtamalla *-i* päätteeseen *-as*: *kanti* → *kantas*.

### Verbi + infinitiivi

Verbien *ŝati, voli, povi, devi* ja *preferi* jälkeen toinen verbi on infinitiivissä, aivan kuten suomessa: ”haluan oppia”.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Mi ŝatas kanti.* | Tykkään laulaa. |
| *Mi volas esti biologo.* | Haluan olla biologi. |
| *Mi ne povas kuiri.* | En osaa kokata. |
| *Mi devas labori.* | Minun täytyy tehdä töitä. |
| *Vespere mi preferas kuiri.* | Illalla kokkaan mieluummin. |

Kaksi eroa suomeen kannattaa huomata. *Povi* kattaa sekä ”voida” että usein myös ”osata”. *Devi* on tavallinen verbi, jonka subjekti on perusmuodossa: suomen ”minun täytyy” on esperantoksi yksinkertaisesti *mi devas*. Kielto tehdään laittamalla *ne* kielletyn verbin eteen: *Mi ne povas kuiri*.

:::ending -i vai -as?
- i as
? Tykkään laulaa.
= Mi ŝat[as] kant[i].
? Ana haluaa olla biologi.
= Ana vol[as] est[i] biologo.
? En osaa kokata.
= Mi ne pov[as] kuir[i].
? Meidän täytyy tehdä töitä.
= Ni dev[as] labor[i].
? Illalla Tomo kokkaa mieluummin.
= Vespere Tomo prefer[as] kuir[i].
:::

### Ajan ja paikan adverbit: *-e*

Pääte *-e* tekee sanasta adverbin, joka kertoo miten, milloin tai missä. Siinä missä suomi käyttää sijapäätettä (illalla, aamulla, kotona), esperanto käyttää aina samaa päätettä: sanasta *vespero* ”ilta” tulee *vespere* ”illalla”, sanasta *hejmo* ”koti” *hejme* ”kotona”. Sivulla [adverbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/adverbit/) on paljon lisää.

| Substantiivi | Adverbi |
|---|---|
| *mateno* – aamu | *matene* – aamulla |
| *vespero* – ilta | *vespere* – illalla |
| *hejmo* – koti | *hejme* – kotona |
| *libera tempo* – vapaa aika | *libertempe* – vapaa-ajalla |

:::write Substantiivista adverbiksi
? *vespero* ”ilta” → ”illalla”
= vespere
? *mateno* ”aamu” → ”aamulla”
= matene
? *hejmo* ”koti” → ”kotona”
= hejme
? *tago* ”päivä” → ”päivällä”
= tage
:::

## Harjoitukset

:::quiz Oppitunnin 4 harjoitukset
? Mikä pääte merkitsee preesensiä?
- -is
- -as *
- -i
? Käännä: ”Minä teen töitä.”
= Mi laboras
? Täydennä verbillä *kanti*: *Ŝi ___ en koruso.*
= kantas
? Käännä: ”Minä haluan laulaa.”
= Mi volas kanti
? Mitä *Mi devas studi* tarkoittaa?
- ”Minun täytyy opiskella.” *
- ”Opiskelin.”
- ”Haluan opiskella.”
? Mikä sanoista on infinitiivi (sanakirjamuoto)?
- *kuiras*
- *kuiri* *
- *kuiro*
? Käännä: ”Me tykkäämme kokata.”
= Ni ŝatas kuiri
? Täydennä: *Ili ne ___ kanti.* (”He eivät voi laulaa.”)
= povas
? Käännä: ”Tomo tekee töitä kotona.”
= {Tomo} {laboras} {hejme}
:::

:::guess Arvaa, mitä sana tarkoittaa
? Mitä *bonega* tarkoittaa?
= erinomainen
- hyvä
- huono
? Mitä *ŝategi* tarkoittaa?
= tykätä kovasti
- tykätä
- olla tykkäämättä
? Mitä *grandega* tarkoittaa?
= valtava
- iso
- pieni
:::

## Kulttuurinurkka

Esperantolla on oma musiikkielämänsä. Floréal Martorellin vuonna 1990 Toulousen lähelle Ranskaan perustama levy-yhtiö **Vinilkosmo** julkaisee esperantonkielistä rockia, folkia, poppia, metallia ja hiphopia. Tunnettuja nimiä ovat ruotsalainen rockyhtye Persone (perustettu 1986), friisiläinen folkyhtye Kajto ja ranskalainen laulaja JoMo. Lisää yhtyeitä, elokuvia ja radiota löydät sivulta [musiikki ja elokuvat](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/musiikki-ja-elokuva/).

## Usein kysyttyä

### Miten sanotaan esperantoksi ”olen tekemässä työtä”?

Yksinkertaisesti *Mi laboras*. *-as*-muoto tarkoittaa sekä ”teen työtä” että ”olen parhaillaan tekemässä työtä”. Asiayhteys kertoo, kumpaa tarkoitat.

### Onko esperantossa epäsäännöllisiä verbejä?

Ei ole. Jokainen verbi saa samat päätteet, myös *esti* ”olla”: *estas, estis, estos*. Mennyt ja tuleva aika tulevat [oppitunnissa 6](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-6/).

### Mitä eroa on sanoilla *ŝati* ja *ami*?

*Ŝati* tarkoittaa ”pitää, tykätä”: *Mi ŝatas kafon* – ”Pidän kahvista”. *Ami* tarkoittaa ”rakastaa”: *Mi amas vin* – ”Rakastan sinua”. Huomaa, että *ŝati* ei vaadi suomen elatiivia (”kahvista”), vaan sen kohde saa objektin päätteen *-n*.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 6, verbit)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html)
- [PMEG: Verboj (verbit)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj/index.html)
- [PMEG: I-verboj (infinitiivi)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj/neutrala.html)
- [PMEG: AS (preesens)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj/reala/nun-tempo.html)
- [PMEG: Bazaj reguloj por E-vortoj (adverbit kuten hejme, matene, tage)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortoj/bazaj_reguloj.html)
- [Wikipedia: Vinilkosmo](https://en.wikipedia.org/wiki/Vinilkosmo)
- [Vikipedio: Persone](https://eo.wikipedia.org/wiki/Persone) ja [JoMo](https://eo.wikipedia.org/wiki/JoMo); [Wikipedia: Kajto](https://en.wikipedia.org/wiki/Kajto)