# Esperanton oppitunti 5: akkusatiivi -n, ruoka ja juoma

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-5/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Pääte -n merkitsee sitä, mitä näet, syöt tai juot, Mi vidas la katon. Opi esperanton akkusatiivi, vapaa sanajärjestys ja 20 ruoka- ja juomasanaa.

Tässä oppitunnissa opit esperanton kuuluisimman päätteen: *-n*. Se merkitsee objektia – sitä, minkä joku näkee, syö, juo, haluaa tai valmistaa: *Mi vidas la katon* – ”Näen kissan”. Koska *-n* näyttää objektin, sanajärjestystä voi muuttaa merkityksen muuttumatta. Samalla opit parikymmentä ruoka- ja juomasanaa.

## Vuoropuhelu

Videopuhelu illallisaikaan Krakovassa – ja lounasaikaan São Paulossa.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| **Ana:** Saluton, Tomo! Kion vi faras? | Hei, Tomo! Mitä teet? |
| **Tomo:** Mi kuiras la vespermanĝon. Kaj vi? | Laitan illallista. Entä sinä? |
| **Ana:** Mi manĝas mian tagmanĝon: rizon, fazeolojn kaj salaton. | Syön lounastani: riisiä, papuja ja salaattia. |
| **Tomo:** Mmm, bongusta tagmanĝo! Mi kuiras fungan supon, kiel mia avino. | Mmm, maukas lounas! Minä teen sienikeittoa, kuten isoäitini. |
| **Tomo:** Ho, mi vidas la katon! Saluton, Kafo! | Oi, näen kissan! Hei, Kafo! |
| **Ana:** Jes. Kafo ŝatas rizon, sed ne fazeolojn! | Niin. Kafo tykkää riisistä mutta ei pavuista! |
| **Tomo:** Kaj kion vi trinkas? | Entä mitä juot? |
| **Ana:** Mi trinkas kafon. | Juon kahvia. |
| **Tomo:** Kafon aŭ Kafon? | Kahvia vai Kafo-kissaa? |
| **Ana:** Ha ha! La trinkaĵon, kompreneble, ne la katon! | Hah hah! Juomaa tietysti, en kissaa! |
| **Tomo:** Mi trinkas teon kun citrono. | Minä juon teetä sitruunan kanssa. |
| **Ana:** Kaj la supon vi manĝas kun pano? | Ja keiton syöt leivän kanssa? |
| **Tomo:** Kompreneble! Supon sen pano mi ne manĝas! | Tietysti! Keittoa ilman leipää en syö! |
| **Ana:** Nun mi volas supon! | Nyt minä haluan keittoa! |
| **Tomo:** Do vi devas veni al Krakovo! | Sitten sinun täytyy tulla Krakovaan! |

Huomaa vitsi: *kafon* ”kahvia” ja *Kafon* ”Kafoa (kissaa)” kuulostavat samalta. Molemmat saavat *-n*:n, koska molemmat ovat verbin *trinkas* objekteja.

## Uudet sanat

| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| *vidi* | nähdä | |
| *manĝi* | syödä | *manĝo* ”ateria” |
| *trinki* | juoda | *trinkaĵo* ”juoma” |
| *veni* | tulla | |
| *tagmanĝo* | lounas | *tago* ”päivä” + *manĝo* ”ateria” |
| *vespermanĝo* | illallinen, päivällinen | *vespero* + *manĝo* |
| *matenmanĝo* | aamiainen | *mateno* + *manĝo* |
| *rizo* | riisi | |
| *fazeolo* | papu | yleensä monikossa: *fazeoloj* |
| *salato* | salaatti | |
| *supo* | keitto | |
| *fungo* | sieni | *funga supo* ”sienikeitto” |
| *pano* | leipä | |
| *fromaĝo* | juusto | |
| *pomo* | omena | *terpomo* ”peruna” (”maaomena”) |
| *kafo* | kahvi | |
| *teo* | tee | |
| *akvo* | vesi | |
| *lakto* | maito | |
| *citrono* | sitruuna | |
| *bongusta* | maukas, herkullinen | *bona* + *gusto* ”maku” |
| *kun* | kanssa | |
| *sen* | ilman | |
| *aŭ* | tai, vai | |
| *kompreneble* | tietysti | |

:::match Ruoka ja juoma
pano = leipä
akvo = vesi
fromaĝo = juusto
lakto = maito
pomo = omena
supo = keitto
:::

*-ebl-* tarkoittaa ”joka voidaan tehdä” (vrt. suomen -ttava, -ttävä): *komprenebla* on ”ymmärrettävä”, ja *kompreneble* tarkoittaa ”tietysti”, sanatarkasti ”ymmärrettävästi”.
manĝ·ebl·a = syötävä
vid·ebl·a = näkyvä

## Kielioppi

### Mitä *-n* tekee

Pääte *-n* merkitsee objektia eli sitä henkilöä tai asiaa, johon teko kohdistuu. Subjektilla – tekijällä – ei ole *-n*:ää. Kaikki säännöt ovat sivulla [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/).

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Tomo vidas la katon.* | Tomo näkee kissan. |
| *La kato vidas Tomon.* | Kissa näkee Tomon. |
| *Ana trinkas kafon.* | Ana juo kahvia. |
| *Mi volas supon.* | Haluan keittoa. |

Pronominitkin saavat *-n*:n: *min* ”minut”, *vin* ”sinut, teidät”, *lin* ”hänet (miehen)”, *ŝin* ”hänet (naisen)”, *ĝin* ”sen”, *nin* ”meidät”, *ilin* ”heidät, ne”. *La kato vidas min* – ”Kissa näkee minut”. Kysymyssanatkin saavat sen: *Kion vi trinkas?* – ”Mitä juot?”

### *-n* ja suomen objekti

Suomalaiselle *-n* on samaan aikaan tuttu ja petollinen.

- **Tuttua:** suomen kokonaisobjekti päättyy yksikössä usein juuri -n:ään: ”Tomo näkee kissan” – *Tomo vidas la katon*, ”näen Anan” – *Mi vidas Anan*.
- **Partitiivia ei ole.** Suomessa objekti on usein partitiivissa: ”juon kahvia”, ”syön leipää”, ”en näe kissaa”. Esperantossa objekti saa aina saman päätteen *-n*: *Mi trinkas kafon*, *Mi manĝas panon*, *Mi ne vidas la katon*.
- **Genetiiviä ei ole.** Suomen -n merkitsee myös omistusta (”kissan ruoka”), esperanton *-n* ei koskaan. Omistus ilmaistaan prepositiolla *de*: *la manĝaĵo de la kato* ”kissan ruoka”.
- **Viidentoista sijan tilalla kaksi muotoa.** Esperantossa on vain perusmuoto ja *-n*-muoto. Suomen muiden sijojen tehtävät hoitavat prepositiot: *kun pano* ”leivän kanssa”, *sen pano* ”ilman leipää”, *en la urbo* ”kaupungissa”.

:::ending Subjekti vai objekti?
- o on
? Tomo näkee kissan.
= Tom[o] vidas la kat[on].
? Kissa näkee Tomon.
= La kat[o] vidas Tom[on].
? Ana juo kahvia.
= Ana trinkas kaf[on].
? Keitto on maukasta.
= La sup[o] estas bongusta.
? Syön leipää juuston kanssa.
= Mi manĝas pan[on] kun fromaĝ[o].
:::

### *-n* monikossa ja adjektiiveissa

Kun objekti on monikossa, *-n* tulee *-j*:n jälkeen: *-ojn*. Objektia kuvaavat adjektiivit ja omistussanat saavat myös *-n*:n – samaan tapaan kuin suomessa ”punaisen omenan” taipuu kokonaan.

| Subjektimuoto | Objektimuoto |
|---|---|
| *fazeoloj* | *fazeolojn* |
| *mia tagmanĝo* | *mian tagmanĝon* |
| *funga supo* | *fungan supon* |
| *ruĝaj pomoj* | *ruĝajn pomojn* |

:::write Tee siitä objekti
? *Mi ŝatas ___.* – *ruĝaj pomoj*
= ruĝajn pomojn
? *Tomo kuiras ___.* – *funga supo*
= fungan supon
? *La kato vidas ___.* – *mi*
= min
? *Ni trinkas ___.* – *la akvo*
= la akvon
:::

### Sanajärjestys on joustava

Koska *-n* merkitsee objektin, sen voi siirtää muuttamatta sitä, kuka tekee mitä. Tavallinen järjestys on subjekti – verbi – objekti, kuten suomessakin. Objekti alussa saa painoa, kuten Tomon lauseessa *Supon sen pano mi ne manĝas!* Suomalaiselle tämä on luontevaa, koska suomessakin sijapäätteet sallivat vapaan järjestyksen: ”Kissan näkee Tomo”. Katso [sanajärjestys](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sanajarjestys/).

Kolmessa ensimmäisessä lauseessa alla nuoli osoittaa aina sanaan, jossa on *-n*, missä se sitten onkin: Tomo näkee kissan. Ensimmäinen on tavallinen järjestys. Kaksi muuta nostavat sanan *la katon* alkuun: *La katon vidas Tomo* korostaa, että kissan näkee juuri Tomo eikä joku muu, ja *La katon Tomo vidas* korostaa, että Tomo näkee nimenomaan kissan eikä jotain muuta. Viimeisessä lauseessa *-n* on siirtynyt sanaan *Tomon*, joten nyt kissa katsoo Tomoa.

Tomo vidas la katon. | Tomo näkee kissan.
La katon vidas Tomo. | Tomo näkee kissan.
La katon Tomo vidas. | Tomo näkee kissan.

La kato vidas Tomon. | Kissa näkee Tomon.

:::order -n näyttää objektin
? Tomo näkee kissan.
= Tomo vidas la katon.
= La katon vidas Tomo.
= La katon Tomo vidas.
= Tomo la katon vidas.
= Vidas Tomo la katon.
= Vidas la katon Tomo.
- kato Tomon
? Ana juo kahvia.
= Ana trinkas kafon.
= Kafon Ana trinkas.
= Kafon trinkas Ana.
= Ana kafon trinkas.
= Trinkas Ana kafon.
= Trinkas kafon Ana.
- kafo
:::

### Kun *-n*:ää ei tule

- **Verbin *esti* jälkeen.** *La kato estas Kafo* – kissa ja Kafo ovat sama asia, joten objektia ei ole. Suomessakin sanotaan ”Kissa on Kafo”, ei ”Kafon”.
- **Preposition jälkeen.** *kun pano* ”leivän kanssa”, *sen fazeoloj* ”ilman papuja”. Yksi suuntaa ilmaiseva poikkeus tulee [oppitunnissa 9](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-9/).

### Miksi *saluton* ja *bonan tagon* päättyvät *-n*:ään

Nämä tervehdykset ovat sanomatta jätetyn verbin objekteja: *(Mi deziras al vi) bonan tagon* – ”(Toivotan sinulle) hyvää päivää”. Suomessa samassa paikassa on partitiivi, esperantossa *-n*. *Saluton* on lyhennelmä lauseesta *(Mi donas al vi) saluton* – ”(Annan sinulle) tervehdyksen”. Siksi *bona* muuttuu muotoon *bonan*, *tago* muotoon *tagon* ja *saluto* ”tervehdys” muotoon *saluton*. *Dankon* ”kiitos” toimii samoin.

## Harjoitukset

:::quiz Oppitunnin 5 harjoitukset
? *La kato vidas Tomon.* Kuka näkee kenet?
- Tomo näkee kissan.
- Kissa näkee Tomon. *
- He näkevät toisensa.
? Käännä: ”Minä juon kahvia.”
= {Mi} {trinkas} {kafon}
? Valitse: *Ana manĝas ___.*
- *rizo*
- *rizon* *
- *rizoj*
? Valitse: *Mi ŝatas ___ pomojn.*
- *ruĝa*
- *ruĝaj*
- *ruĝajn* *
? Mikä lause on oikein?
- *La supo estas bongustan.*
- *La supo estas bongusta.* *
- *La supon estas bongusta.*
? Käännä: ”Hän (nainen) näkee minut.”
= {Ŝi} {vidas} {min}
? Käännä: ”Me syömme leipää juuston kanssa.”
= {Ni} {manĝas} {panon kun fromaĝo}
? Valitse: *Tomo kuiras kun ___.*
- *la avino* *
- *la avinon*
- *la avinojn*
? Mitä *Supon sen pano mi ne manĝas* tarkoittaa?
- ”Keittoa ilman leipää en syö.” *
- ”Keitto ei syö leipää.”
- ”Syön leipää ilman keittoa.”
:::

:::guess Arvaa, mitä sana tarkoittaa
? Mitä *tagmanĝi* tarkoittaa?
= syödä lounasta
- syödä
- päivä
? Mitä *belega* tarkoittaa?
= upea
- kaunis
- huono
? Mitä *malŝati* tarkoittaa?
= olla pitämättä
- pitää
- pitää kovasti
:::

## Kulttuurinurkka

Esperanton puhujat syövät usein yhdessä kotona. Nuorisojärjestö TEJOn vuodesta 1974 ylläpitämässä ilmaisessa majoitusverkostossa *Pasporta Servo* on yli 2 400 majoittajaa 121 maassa. Vieraat yöpyvät ilmaiseksi ja puhuvat isäntiensä kanssa esperantoa – usein illallispöydässä. Katso, [missä esperantoa puhutaan](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/missa-puhutaan/).

## Usein kysyttyä

### Miksi esperantossa on akkusatiivi?

Se näyttää objektin selvästi, joten sanajärjestystä voi muuttaa korostuksen vuoksi muuttamatta sitä, kuka tekee mitä. *Fundamento* (1905) määrittelee sen säännössä 2: akkusatiivi muodostetaan lisäämällä nominatiiviin *-n*.

### Ymmärretäänkö minua, jos unohdan *-n*:n?

Yleensä kyllä, asiayhteydestä. Joskus *-n* kuitenkin muuttaa merkityksen: *La hundo ĉasas la katon* tarkoittaa ”Koira jahtaa kissaa”, mutta *La hundon ĉasas la kato* tarkoittaa ”Kissa jahtaa koiraa”.

### Saavatko nimet *-n*:n?

*-o*:hon päättyvät nimet, kuten *Tomo* tai *Kafo*, saavat *-n*:n kuten mikä tahansa substantiivi: *Mi vidas Tomon*. PMEG:n mukaan muuhun vokaaliin päättyvä nimi voi saada *-n*:n suoraan – *Mi vidas Anan* – tai olla ilman sitä, kun merkitys on selvä.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (säännöt 2 ja 8)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html)
- [PMEG: N-finaĵo – bazaj reguloj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/bazaj_reguloj.html)
- [PMEG: N-finaĵo por objekto (objekti)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/objekto.html)
- [PMEG: Vortordo (sanajärjestys)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/vortordo/index.html)
- [PMEG: Mallongigitaj frazoj (tervehdykset ja -n)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/frazospecoj/mallongigitaj_frazoj.html)
- [PMEG: Ne-esperantigitaj nomoj (nimet ja -n-pääte)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/propraj_nomoj/ne-esperantigitaj.html)
- [Pasporta Servo](https://www.pasportaservo.org/)
- [TEJO – about TEJO](https://www.tejo.org/en/about-tejo/)