# Esperanton oppitunti 6: mennyt ja tuleva aika, päivät

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-6/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperantossa on kolme aikamuodon päätettä, -is mennyt, -as nykyhetki ja -os tuleva. Opi ne sanojen eilen ja huomenna sekä viikonpäivien kanssa.

Tässä oppitunnissa opit puhumaan menneestä ja tulevasta. Esperantossa on kolme aikamuodon päätettä – *-is* menneelle, *-as* nykyhetkelle ja *-os* tulevalle –, ja ne toimivat samoin jokaisessa verbissä. Opit myös viikonpäivät, sanat kuten *hieraŭ* ”eilen” ja *morgaŭ* ”huomenna” sekä sen, miten sanotaan ”maanantaina”.

## Vuoropuhelu

Analla on uutisia. Hän soittaa Tomolle tiistai-iltana.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| **Ana:** Tomo! Mi havas grandan novaĵon! | Tomo! Minulla on iso uutinen! |
| **Tomo:** Kio okazis? | Mitä on tapahtunut? |
| **Ana:** Hieraŭ mi aĉetis flugbileton. En Julio mi iros al la Universala Kongreso! | Eilen ostin lentolipun. Heinäkuussa lähden Esperanton maailmankongressiin! |
| **Tomo:** Vere? Bonege! | Oikeasti? Mahtavaa! |
| **Ana:** Kaj vi? Vi ankaŭ venos, ĉu ne? | Entä sinä? Sinäkin tulet, eikö niin? |
| **Tomo:** Mi ankoraŭ ne decidis. Mi devos peti feriojn. | En ole vielä päättänyt. Minun täytyy pyytää lomaa. |
| **Ana:** Vi devas veni! Ni finfine renkontiĝos! | Sinun on pakko tulla! Me tapaamme vihdoinkin! |
| **Tomo:** Vi pravas. Lundon mi parolos kun mia ĉefo. | Olet oikeassa. Maanantaina puhun pomoni kanssa. |
| **Ana:** Bone! Kaj kion vi faris dum la semajnfino? | Hyvä! Entä mitä teit viikonloppuna? |
| **Tomo:** Sabaton mi vizitis mian avinon. Dimanĉon mi dormis la tutan tagon! | Lauantaina kävin isoäitini luona. Sunnuntaina nukuin koko päivän! |
| **Ana:** Ha ha! Mi ne dormis multe. Mi kantis kun la koruso en du koncertoj. | Hah hah! Minä en nukkunut paljon. Lauloin kuoron kanssa kahdessa konsertissa. |
| **Tomo:** Kaj kion vi faros morgaŭ? | Entä mitä teet huomenna? |
| **Ana:** Morgaŭ mi havos ekzamenon pri biologio. Hodiaŭ mi devas studi! | Huomenna minulla on biologian tentti. Tänään minun täytyy opiskella! |
| **Tomo:** Bonŝancon! Mi skribos al vi lundon, post la renkontiĝo kun la ĉefo. | Onnea! Kirjoitan sinulle maanantaina, kun olen tavannut pomon. |

*Ĉu ne?* lauseen lopussa toimii kuin suomen ”eikö niin?” tai ”vai mitä?”.

## Uudet sanat

| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| *hieraŭ* | eilen | |
| *hodiaŭ* | tänään | |
| *morgaŭ* | huomenna | |
| *ankoraŭ ne* | ei vielä | *ankoraŭ* ”yhä, vielä” |
| *finfine* | vihdoin, lopulta | |
| *havi* | olla jollakin, omistaa | *Mi havas…* ”Minulla on…” |
| *aĉeti* | ostaa | |
| *iri* | mennä | |
| *okazi* | tapahtua | |
| *decidi* | päättää | |
| *peti* | pyytää | |
| *paroli* | puhua | |
| *viziti* | käydä jonkun luona, vierailla | |
| *dormi* | nukkua | |
| *skribi* | kirjoittaa | |
| *renkontiĝi* | tavata (toisensa) | *renkontiĝo* ”tapaaminen” |
| *pravi* | olla oikeassa | *Vi pravas.* ”Olet oikeassa.” |
| *novaĵo* | uutinen | sanasta *nova* ”uusi” |
| *flugbileto* | lentolippu | *flugi* ”lentää” + *bileto* ”lippu” |
| *ferioj* | loma | yleensä monikossa; *ferio* ”vapaapäivä” |
| *ekzameno* | koe, tentti | |
| *semajnfino* | viikonloppu | *semajno* ”viikko” + *fino* ”loppu” |
| *dum* | aikana | |
| *pri* | jostakin, aiheesta | *ekzameno pri biologio* ”biologian tentti” |
| *post* | jälkeen | *post la renkontiĝo* ”tapaamisen jälkeen” |
| *multe* | paljon | *Mi ne dormis multe.* |
| *tuta* | koko | *la tutan tagon* ”koko päivän” |
| *kongreso* | kongressi | *la Universala Kongreso* ”Esperanton maailmankongressi” |
| *bonŝancon!* | onnea! | |

*-aĵ-* tarkoittaa konkreettista asiaa: *novaĵo* on ”jotain uutta”, uutinen.
trink·aĵ·o = juoma
bel·aĵ·o = jotain kaunista

## Kielioppi

### Kolme aikamuotoa, kolme päätettä

Esperanton verbeillä on yksi pääte kullekin aikamuodolle, sama kaikissa persoonissa. Vaihda *-as* päätteeseen *-is*, niin saat menneen ajan, tai päätteeseen *-os*, niin saat tulevan ajan. Lisää sivulla [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

| Infinitiivi | Mennyt *-is* | Nykyhetki *-as* | Tuleva *-os* |
|---|---|---|---|
| *esti* – olla | *estis* – oli | *estas* – on | *estos* – on (huomenna) |
| *labori* – tehdä työtä | *laboris* – teki työtä | *laboras* – tekee työtä | *laboros* – tekee työtä (huomenna) |
| *iri* – mennä | *iris* – meni | *iras* – menee | *iros* – menee (huomenna) |
| *havi* – olla jollakin | *havis* – minulla oli | *havas* – minulla on | *havos* – minulla on (huomenna) |

*-is*-muoto vastaa suomen imperfektiä, perfektiä ja pluskvamperfektiä: ”tein”, ”olen tehnyt”, ”olin tehnyt”. *Mi jam manĝis* tarkoittaa ”Olen jo syönyt”.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Hieraŭ mi aĉetis flugbileton.* | Eilen ostin lentolipun. |
| *Mi ankoraŭ ne decidis.* | En ole vielä päättänyt. |
| *En Julio mi iros al la kongreso.* | Heinäkuussa menen kongressiin. |
| *Morgaŭ mi havos ekzamenon.* | Huomenna minulla on tentti. |

### Suomessa ei ole futuuria – esperantossa on

Suomalaiselle tämä on oppitunnin tärkein asia. Suomessa tulevasta puhutaan preesensillä: ”Huomenna menen kongressiin”, ja sana ”huomenna” kertoo ajan. Esperantossa tulevaisuuteen viittaava verbi saa normaalisti päätteen *-os*, vaikka lauseessa olisi jo *morgaŭ*: *Morgaŭ mi iros al la kongreso*. Suunnitelmistakin puhutaan *-os*-muodolla: *En Julio mi iros al la kongreso*. Kun käännät suomesta, kysy siis aina: tapahtuuko tämä myöhemmin? Jos tapahtuu, käytä päätettä *-os*.

:::ending Mennyt, nykyinen vai tuleva?
- is as os
? Eilen ostin lentolipun.
= Hieraŭ mi aĉet[is] flugbileton.
? Huomenna minulla on tentti.
= Morgaŭ mi hav[os] ekzamenon.
? Nyt opiskelen.
= Nun mi stud[as].
? Sunnuntaina nukuin koko päivän.
= Dimanĉon mi dorm[is] la tutan tagon.
? Ensi heinäkuussa menen kongressiin.
= En Julio mi ir[os] al la kongreso.
:::

### Aikasanat

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *antaŭhieraŭ* | toissapäivänä |
| *hieraŭ* | eilen |
| *hodiaŭ* | tänään |
| *morgaŭ* | huomenna |
| *postmorgaŭ* | ylihuomenna |
| *nun* | nyt |
| *baldaŭ* | pian |
| *jam* | jo |
| *ankoraŭ* | yhä, vielä; *ankoraŭ ne* – ei vielä |
| *poste* | myöhemmin, sen jälkeen |

### Viikonpäivät

Viikonpäivät ovat substantiiveja, ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, aivan kuten suomessa. Sivulla [päivät ja kuukaudet](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/viikonpaivat-ja-kuukaudet/) ovat myös kuukaudet ja päivämäärät.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *lundo* | maanantai |
| *mardo* | tiistai |
| *merkredo* | keskiviikko |
| *ĵaŭdo* | torstai |
| *vendredo* | perjantai |
| *sabato* | lauantai |
| *dimanĉo* | sunnuntai |

:::match Viikonpäivät
lundo = maanantai
mardo = tiistai
merkredo = keskiviikko
ĵaŭdo = torstai
vendredo = perjantai
sabato = lauantai
dimanĉo = sunnuntai
:::

### ”Maanantaina” ja ”maanantaisin”

”Maanantaina” sanotaan joko *-n*:llä tai prepositiolla *en*: *lundon* tai *en lundo*. Adverbi *lunde* tarkoittaa ”maanantaisin” – joka maanantai tai jonakin maanantaina. Ero on sama kuin suomen ”maanantaina” ja ”maanantaisin”. Sama *-n* kertoo myös, kuinka kauan jokin kestää: *la tutan tagon* ”koko päivän” – ja suomessakin kestoa ilmaiseva ”koko päivän” päättyy -n:ään.

| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| *Lundon mi parolos kun la ĉefo.* | Maanantaina puhun pomon kanssa. |
| *Sabate mi kantas en koruso.* | Lauantaisin laulan kuorossa. |
| *Mi dormis la tutan tagon.* | Nukuin koko päivän. |

:::write Milloin?
? ”perjantaina” (yksi sana)
= vendredon
! vendrede → *Vendrede* tarkoittaa yleensä ”perjantaisin”. Yhdestä tietystä perjantaista sanotaan -n:llä: *vendredon*.
? ”perjantaisin”, joka perjantai (yksi sana)
= vendrede
! vendredon → *Vendredon* on yksi perjantai. ”Perjantaisin” on adverbi: *vendrede*.
? ”koko päivän” (kolme sanaa)
= la tutan tagon
? ”ylihuomenna” (yksi sana)
= postmorgaŭ
:::

## Harjoitukset

:::quiz Oppitunnin 6 harjoitukset
? Mikä pääte merkitsee tulevaa aikaa?
- -is
- -as
- -os *
? Käännä: ”Eilen minä tein töitä.”
= {Hieraŭ} {mi} {laboris}
? Muuta menneeseen aikaan: *Mi dormas.*
= Mi dormis
? Käännä tulevassa ajassa: ”Huomenna me menemme kongressiin (*la kongreso*).”
= {Morgaŭ} {ni} {iros} {al la kongreso}
? Mikä päivä tulee päivän *merkredo* jälkeen?
- *mardo*
- *ĵaŭdo* *
- *vendredo*
? Mitä *Lunde mi laboras* tarkoittaa?
- ”Teen töitä maanantaisin.” *
- ”Tein töitä maanantaina.”
- ”Teen töitä ensi maanantaina.”
? Täydennä verbillä *esti*: *Hieraŭ la vetero ___ bela.*
= estis
? Käännä: ”En ole vielä päättänyt.”
= Mi ankoraŭ ne decidis
? Käännä: ”Lauantaina kävin isoäitini luona.”
= Sabaton mi vizitis mian avinon | En sabato mi vizitis mian avinon | Mi vizitis mian avinon sabaton | Mi vizitis mian avinon en sabato
:::

:::guess Arvaa, mitä sana tarkoittaa
? Mitä *manĝaĵo* tarkoittaa?
= ruoka
- syödä
- juoda
? Mitä *interesiĝi* tarkoittaa?
= olla kiinnostunut
- kiinnostava
- kiinnostaa
? Mitä *malmulte* tarkoittaa?
= vähän
- paljon
- pieni
:::

## Kulttuurinurkka

Esperanton laajimmin juhlittu juhlapäivä on **Zamenhofin päivä**, 15. joulukuuta – kielen luojan syntymäpäivä; hän syntyi vuonna 1859 Białystokissa. 1920-luvulta lähtien se on ollut myös esperantokirjan päivä, jolloin puhujat ostavat tai lahjoittavat esperantonkielisen kirjan. Paikalliset kerhot kokoontuvat esitelmiin, illallisille tai syntymäpäiväkakun ääreen. Lue lisää [Zamenhofin päivästä](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/zamenhofin-paiva/).

## Usein kysyttyä

### Miten sanotaan esperantoksi ”olen tehnyt”?

Yleensä tavallisella menneellä ajalla: *Mi jam manĝis* – ”Olen jo syönyt”. [Partisiipeilla](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/) muodostettuja yhdistettyjä muotoja on olemassa, mutta niitä tarvitaan harvoin; näet ne lyhyesti [oppitunnissa 12](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/kurssi/oppitunti-12/).

### Kirjoitetaanko viikonpäivät esperantossa isolla?

Ei. Viikonpäivät kirjoitetaan pienellä: *lundo, sabato*. Kuukausien nimet on perinteisesti kirjoitettu isolla – *Julio* –, ja kielioppiteos PMEG suosittaa tätä, vaikka monet kirjoittavat ne nykyään pienellä, kuten suomessa.

### Miten sanotaan ”ensi viikolla” ja ”viime viikolla”?

*La venontan semajnon* on ”ensi viikolla” ja *la pasintan semajnon* ”viime viikolla”. Molemmat saavat *-n*:n, koska ne kertovat, milloin jokin tapahtuu.

## Lähteet

- [Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 6, verbit)](https://www.akademio-de-esperanto.org/fundamento/gramatiko_angla.html)
- [PMEG: IS (mennyt aika)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj/reala/pasinta_tempo.html)
- [PMEG: Venonta tempo – OS-finaĵo (tuleva aika)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj/reala/venonta_tempo.html)
- [PMEG: N-finaĵo por tempopunkto (lundon)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/rolmontriloj/n/tempopunkto.html)
- [PMEG: Bazaj reguloj por E-vortoj (lunde, matene)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/e-vortoj/bazaj_reguloj.html)
- [PMEG: Majuskloj ĉe propraj nomoj (kuukaudet ja viikonpäivät)](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/propraj_nomoj/majuskloj.html)
- [Wikipedia: Zamenhof Day](https://en.wikipedia.org/wiki/Zamenhof_Day)