# Esperanton yleisimmät adjektiivit ja vastakohdat

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/yleisimmat-adjektiivit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Tuhannen yleisimmän esperantosanan 120 adjektiivia merkityksineen, vastakohtineen ja esimerkkeineen. Adjektiivit ovat 3,2 % kaikista sanoista.

Esperanton yleisimmät adjektiivit ovat *bona* ”hyvä”, *alia* ”toinen”, *granda* ”suuri”, *multa* ”paljon”, *bela* ”kaunis” ja *nova* ”uusi”. [1000 yleisimmän sanan luettelossamme](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/) on **120 adjektiivia**, ja ne kaikki ovat alla. Yhdessä ne muodostavat **3,2 % kaikista sanoista** 5,8 miljoonan sanan korpuksessa arkisia esperantolauseita, ja kymmenen yleisintä muodostaa 1,2 %. Adjektiivi päättyy *-a*:han ja ottaa substantiivinsa *-j*- ja *-n*-päätteet, joten yksi lyhyt oppitunti [substantiiveista ja adjektiiveista](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/) kattaa kaikki 120.

## Yksi pääte, kaksi mukautumispäätettä

Jokainen luettelon adjektiivi päättyy *-a*:han, paitsi *ambaŭ* ”molemmat”. Lisää monikkoon *-j* ja objektiin *-n*, aina tässä järjestyksessä.

| | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| **Subjekti** | *nova libro* | *novaj libroj* |
| **Objekti (-n)** | *novan libron* | *novajn librojn* |

- **Verbin *esti* jälkeen ei ole -n:ää:** *La libro estas nova.* – ”Kirja on uusi.” *La libroj estas novaj.* – ”Kirjat ovat uusia.”
- **Järjestys on vapaa.** *Nova libro* ja *libro nova* ovat molemmat oikein; PMEG huomauttaa, että substantiivin jäljessä oleva adjektiivi on usein painotettu.
- **Ilman substantiivia.** Kielten nimistä jää pois sana *lingvo*: *Ŝi parolas la francan.* – ”Hän puhuu ranskaa.” Määrää kuvaavat adjektiivit esiintyvät usein yksinään: *Multaj scias tion.* – ”Moni tietää sen.”
- ***Ambaŭ* on poikkeus.** Se ei ota *-j*:tä eikä *-n*:ää, eikä se yhdisty sanaan *la*: *ambaŭ knabinoj* – ”molemmat tytöt”, *Mi vidis ambaŭ knabinojn.* – ”Näin molemmat tytöt.”

## 10 adjektiivia, jotka kannattaa opetella ensin

Tämä on oma valintamme, ei virallinen luettelo. Kuusi kymmenestä on kuusi yleisintä adjektiivia: *bona*, *alia*, *granda*, *multa*, *bela* ja *nova*. Seuraavat neljä yleisyysjärjestyksessä, *tuta* ”koko”, *kelka* ”jokin”, *sola* ”yksin” ja *unua* ”ensimmäinen”, toimivat pikemminkin määrää ja järjestystä ilmaisevina pikkusanoina ja tulevat heti perässä. Niiden tilalle otamme vastakohdat *malbona* ja *malgranda* sekä sanat *feliĉa* ja *malfacila*, koska aloittelija tarvitsee niitä jo ensimmäisissä keskusteluissa.

| Adjektiivi | Suomeksi | Vastakohta | Miksi ensin |
|---|---|---|---|
| *bona* | hyvä | *malbona* | Yleisin adjektiivi, noin yksi sana 500:sta: *Bonan tagon!* – ”Hyvää päivää!” |
| *malbona* | huono | *bona* | Ensimmäinen *mal-*-sana, jonka tapaat |
| *granda* | suuri, iso | *malgranda* | Koko; myös *grandega* ”valtava” on luettelossa |
| *malgranda* | pieni | *granda* | Täydentää kokoparin |
| *nova* | uusi | *malnova* | Esineet ja uutiset; *malnova* tarkoittaa ”vanhaa” |
| *bela* | kaunis | *malbela* | Kehut ja kohteliaisuudet |
| *multa* | paljon, monta | *malmulta* | Määrä: *multan dankon* – ”paljon kiitoksia” |
| *alia* | toinen, muu | *sama* | Toisen asian pyytäminen |
| *feliĉa* | onnellinen | *malfeliĉa* | Toivotukset: *Feliĉan naskiĝtagon!* – ”Hyvää syntymäpäivää!” |
| *malfacila* | vaikea | *facila* | Oppimisesta puhuminen; *facila* ”helppo” ei vaadi uutta kantaa |

## 120 yleisintä esperanton adjektiivia

*Sija* on adjektiivin paikka kaikkien luettelon 1000 sanan joukossa, joten *bona* sijalla 57 on ensimmäinen esiintyvä adjektiivi. *Vastakohta*-sarakkeessa on sana, jota käytät käänteiseen merkitykseen: *mal-*-sana, jos [ReVo](https://reta-vortaro.de/), Reta Vortaro, tuntee sen pelkkänä vastakohtana, muuten erillinen sana, jonka ReVo määrittelee sitä vastaan tai luettelee sen antonyymiksi, ja **–**, jos luonnollista paria ei löytynyt. Harvinaiset, suppeamerkityksiset sanat, kuten *malpropra* tai *malpreta*, on jätetty pois. Esimerkit ovat omiamme; voit hakea mitä tahansa adjektiivia [sanakirjasta](https://esperantopedia.org/fi/sanakirja/).

| Sija | Adjektiivi | Suomeksi | Vastakohta | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| 57 | *bona* | hyvä | *malbona* ”huono” | *Ŝi estas bona instruistino.* – ”Hän on hyvä opettaja.” |
| 63 | *alia* | toinen, muu | *sama* ”sama” | *Mi volas alian libron.* – ”Haluan toisen kirjan.” |
| 81 | *granda* | suuri, iso | *malgranda* ”pieni” | *Ili havas grandan domon.* – ”Heillä on iso talo.” |
| 82 | *multa* | paljon, monta | *malmulta* ”vähän” | *En la ĉambro estas multaj homoj.* – ”Huoneessa on paljon ihmisiä.” |
| 117 | *bela* | kaunis | *malbela* ”ruma” | *Kia bela tago!* – ”Mikä kaunis päivä!” |
| 118 | *nova* | uusi | *malnova* ”vanha (esineistä)” | *Mi havas novan telefonon.* – ”Minulla on uusi puhelin.” |
| 123 | *tuta* | koko, kokonainen | – | *Mi legis la tutan libron.* – ”Luin koko kirjan.” |
| 143 | *kelka* | jokin, muutama | – | *Kelkaj infanoj ludas ekstere.* – ”Muutama lapsi leikkii ulkona.” |
| 152 | *sola* | yksin, ainoa | – | *Li loĝas sola.* – ”Hän asuu yksin.” |
| 180 | *unua* | ensimmäinen | *lasta* ”viimeinen” | *Ĉi tio estas mia unua vizito.* – ”Tämä on ensimmäinen vierailuni.” |
| 185 | *franca* | ranskalainen, ranskan | – | *Ŝi parolas la francan.* – ”Hän puhuu ranskaa.” |
| 193 | *angla* | englantilainen, englannin | – | *Tio estas angla vorto.* – ”Se on englantilainen sana.” |
| 229 | *malbona* | huono | *bona* ”hyvä” | *Hodiaŭ la vetero estas malbona.* – ”Tänään sää on huono.” |
| 247 | *juna* | nuori | *maljuna* ”vanha (ihmisistä)” | *Mia fratino estas ankoraŭ juna.* – ”Siskoni on vielä nuori.” |
| 248 | *lasta* | viimeinen | *unua* ”ensimmäinen” | *Ĉu tio estas la lasta trajno?* – ”Onko tuo viimeinen juna?” |
| 251 | *grava* | tärkeä | *malgrava* ”vähäpätöinen” | *Ĉi tiu letero estas tre grava.* – ”Tämä kirje on hyvin tärkeä.” |
| 252 | *longa* | pitkä | *mallonga* ”lyhyt” | *Ĝi estas longa rivero.* – ”Se on pitkä joki.” |
| 253 | *feliĉa* | onnellinen | *malfeliĉa* ”onneton” | *La infanoj estas feliĉaj.* – ”Lapset ovat onnellisia.” |
| 268 | *malgranda* | pieni | *granda* ”suuri” | *Mi havas malgrandan hundon.* – ”Minulla on pieni koira.” |
| 274 | *propra* | oma | – | *Ŝi havas sian propran ĉambron.* – ”Hänellä on oma huone.” |
| 277 | *sama* | sama | *malsama* ”erilainen” | *Ni havas la saman nomon.* – ”Meillä on sama nimi.” |
| 278 | *vera* | tosi, todellinen | *malvera* ”epätosi” | *Tio estas vera rakonto.* – ”Se on tosi tarina.” |
| 286 | *ambaŭ* | molemmat | – | *Ambaŭ knabinoj ŝatas muzikon.* – ”Molemmat tytöt pitävät musiikista.” |
| 290 | *alta* | korkea | *malalta* ”matala” | *La monto estas tre alta.* – ”Vuori on hyvin korkea.” |
| 300 | *ruĝa* | punainen | – | *Ŝi portas ruĝan robon.* – ”Hänellä on yllään punainen mekko.” |
| 306 | *malnova* | vanha (esineistä) | *nova* ”uusi” | *Ni loĝas en malnova domo.* – ”Asumme vanhassa talossa.” |
| 318 | *blanka* | valkoinen | *nigra* ”musta” | *La neĝo estas blanka.* – ”Lumi on valkoista.” |
| 343 | *verda* | vihreä | – | *La herbo estas verda.* – ”Ruoho on vihreää.” |
| 346 | *dua* | toinen (järjestysluku) | – | *Mi loĝas en la dua etaĝo.* – ”Asun toisessa kerroksessa.” |
| 375 | *forta* | vahva | *malforta* ”heikko” | *Li estas forta viro.* – ”Hän on vahva mies.” |
| 379 | *nigra* | musta | *blanka* ”valkoinen” | *Mi havas nigran katon.* – ”Minulla on musta kissa.” |
| 386 | *plia* | lisä-, ylimääräinen | *malplia* ”vähäisempi” | *Ĉu vi bezonas pliajn informojn?* – ”Tarvitsetko lisätietoja?” |
| 388 | *malfacila* | vaikea | *facila* ”helppo” | *Tiu demando estas tro malfacila.* – ”Tuo kysymys on liian vaikea.” |
| 394 | *plena* | täysi | *malplena* ”tyhjä” | *La glaso estas plena.* – ”Lasi on täynnä.” |
| 400 | *germana* | saksalainen, saksan | – | *Li havas germanan aŭton.* – ”Hänellä on saksalainen auto.” |
| 403 | *maljuna* | vanha (ihmisistä) | *juna* ”nuori” | *Mia avo estas maljuna.* – ”Isoisäni on vanha.” |
| 410 | *japana* | japanilainen, japanin | – | *Ni manĝis japanan manĝaĵon.* – ”Söimme japanilaista ruokaa.” |
| 415 | *certa* | varma | *malcerta* ”epävarma” | *Mi estas certa pri tio.* – ”Olen siitä varma.” |
| 436 | *blua* | sininen | – | *La ĉielo estas blua.* – ”Taivas on sininen.” |
| 441 | *riĉa* | rikas | *malriĉa* ”köyhä” | *Li estas riĉa, sed ne feliĉa.* – ”Hän on rikas mutta ei onnellinen.” |
| 451 | *interesa* | mielenkiintoinen | *enuiga* ”tylsä” | *Tio estas interesa libro.* – ”Se on mielenkiintoinen kirja.” |
| 453 | *stulta* | tyhmä | *inteligenta* ”älykäs” | *Tio estis stulta demando.* – ”Se oli tyhmä kysymys.” |
| 454 | *stranga* | outo | *normala* ”normaali” | *Mi aŭdis strangan bruon.* – ”Kuulin oudon äänen.” |
| 457 | *homa* | inhimillinen, ihmis- | – | *Tio estas homa eraro.* – ”Se on inhimillinen erehdys.” |
| 483 | *venonta* | tuleva, ensi | *pasinta* ”mennyt” | *Ni vizitos vin la venontan semajnon.* – ”Vierailemme luonasi ensi viikolla.” |
| 490 | *ĝusta* | oikea | *malĝusta* ”väärä” | *Ĉu tio estas la ĝusta vojo?* – ”Onko tämä oikea tie?” |
| 513 | *malsana* | sairas | *sana* ”terve” | *Mia filo estas malsana.* – ”Poikani on sairas.” |
| 516 | *plura* | usea, useampi | – | *Li havas plurajn amikojn en Berlino.* – ”Hänellä on useita ystäviä Berliinissä.” |
| 525 | *pasinta* | mennyt, viime | *venonta* ”tuleva” | *La pasinta semajno estis longa.* – ”Viime viikko oli pitkä.” |
| 537 | *laca* | väsynyt | *vigla* ”vireä” | *Mi estas tre laca hodiaŭ.* – ”Olen tänään hyvin väsynyt.” |
| 539 | *eta* | pieni, pikkuinen | – | *Ni havas etan kuirejon.* – ”Meillä on pikkuinen keittiö.” |
| 541 | *preta* | valmis | – | *La vespermanĝo estas preta.* – ”Illallinen on valmis.” |
| 547 | *libera* | vapaa | *mallibera* ”ei vapaa” | *Ĉu tiu ĉi loko estas libera?* – ”Onko tämä paikka vapaa?” |
| 593 | *simpla* | yksinkertainen | *malsimpla* ”monimutkainen” | *Mi serĉas simplan solvon.* – ”Etsin yksinkertaista ratkaisua.” |
| 599 | *varma* | lämmin, kuuma | *malvarma* ”kylmä” | *La kafo estas varma.* – ”Kahvi on kuumaa.” |
| 612 | *farita* | tehty, valmistettu | – | *La laboro jam estas farita.* – ”Työ on jo tehty.” |
| 613 | *okupata* | kiireinen | – | *Ŝi estas tre okupata hodiaŭ.* – ”Hänellä on tänään kova kiire.” |
| 617 | *ŝatata* | pidetty, lempi- | – | *Ĉi tio estas mia plej ŝatata kanto.* – ”Tämä on lempilauluni.” |
| 619 | *fama* | kuuluisa | – | *Ŝi estas fama kantistino.* – ”Hän on kuuluisa laulaja.” |
| 621 | *aĝa* | vanha, -ikäinen | *juna* ”nuori” | *Kiom aĝa vi estas?* – ”Kuinka vanha olet?” |
| 623 | *bonega* | erinomainen, loistava | *malbonega* ”kamala” | *La manĝaĵo estis bonega.* – ”Ruoka oli erinomaista.” |
| 626 | *bruna* | ruskea | – | *Li havas brunajn okulojn.* – ”Hänellä on ruskeat silmät.” |
| 643 | *malvarma* | kylmä | *varma* ”lämmin, kuuma” | *La akvo estas tro malvarma.* – ”Vesi on liian kylmää.” |
| 644 | *usona* | amerikkalainen (Yhdysvaltain) | – | *Mia amiko estas usona.* – ”Ystäväni on amerikkalainen.” |
| 658 | *malmulta* | harva, vähäinen | *multa* ”paljon, monta” | *Malmultaj homoj scias tion.* – ”Harva tietää sen.” |
| 667 | *facila* | helppo, yksinkertainen | *malfacila* ”vaikea” | *Ĉi tiu ekzerco estas facila.* – ”Tämä harjoitus on helppo.” |
| 668 | *ĉina* | kiinalainen, kiinan | – | *Mi ŝatas ĉinan teon.* – ”Pidän kiinalaisesta teestä.” |
| 672 | *terura* | kauhea | *bonega* ”erinomainen” | *La vetero estis terura.* – ”Sää oli kauhea.” |
| 675 | *afabla* | ystävällinen | *malafabla* ”epäystävällinen” | *La vendisto estas tre afabla.* – ”Myyjä on hyvin ystävällinen.” |
| 680 | *proksima* | lähellä oleva, läheinen | *malproksima* ”kaukainen” | *La stacidomo estas proksima.* – ”Asema on lähellä.” |
| 681 | *malsama* | erilainen | *sama* ”sama” | *Ni havas malsamajn opiniojn.* – ”Meillä on erilaiset mielipiteet.” |
| 684 | *danĝera* | vaarallinen | *sekura* ”turvallinen” | *Tiu strato estas danĝera nokte.* – ”Tuo katu on yöllä vaarallinen.” |
| 704 | *malfermita* | avoin, avattu | *fermita* ”suljettu” | *La pordo estas malfermita.* – ”Ovi on auki.” |
| 705 | *inteligenta* | älykäs | *stulta* ”tyhmä” | *Ŝi estas tre inteligenta knabino.* – ”Hän on hyvin älykäs tyttö.” |
| 728 | *flava* | keltainen | – | *Mi ŝatas flavajn florojn.* – ”Pidän keltaisista kukista.” |
| 732 | *rusa* | venäläinen, venäjän | – | *Li legas rusan libron.* – ”Hän lukee venäläistä kirjaa.” |
| 741 | *mallonga* | lyhyt | *longa* ”pitkä” | *Mi skribis mallongan leteron.* – ”Kirjoitin lyhyen kirjeen.” |
| 743 | *fremda* | vieras, ulkomainen | – | *Ŝi lernas fremdan lingvon.* – ”Hän opiskelee vierasta kieltä.” |
| 752 | *tria* | kolmas | – | *Tio estas mia tria taso da teo.* – ”Tämä on kolmas teekuppini.” |
| 756 | *amuza* | hauska | – | *Tiu filmo estas tre amuza.* – ”Tuo elokuva on hyvin hauska.” |
| 759 | *diversa* | monenlainen | – | *Ili vendas diversajn fruktojn.* – ”He myyvät monenlaisia hedelmiä.” |
| 763 | *saĝa* | viisas | *malsaĝa* ”typerä” | *Mia avino estas saĝa virino.* – ”Isoäitini on viisas nainen.” |
| 764 | *dika* | paksu | *maldika* ”ohut” | *La libro estas tre dika.* – ”Kirja on hyvin paksu.” |
| 768 | *agrabla* | miellyttävä | *malagrabla* ”epämiellyttävä” | *Ĉi tiu ĉambro estas agrabla.* – ”Tämä huone on miellyttävä.” |
| 774 | *multekosta* | kallis | *malmultekosta* ”halpa” | *Tiu robo estas tro multekosta.* – ”Tuo mekko on liian kallis.” |
| 776 | *pura* | puhdas, siisti | *malpura* ”likainen” | *Mia ĉambro estas pura.* – ”Huoneeni on siisti.” |
| 784 | *mortinta* | kuollut | *viva* ”elävä” | *Mortinta birdo kuŝas en la ĝardeno.* – ”Kuollut lintu makaa puutarhassa.” |
| 796 | *konata* | tunnettu, tuttu | – | *Tiu kanto estas tre konata.* – ”Tuo laulu on hyvin tunnettu.” |
| 798 | *kioma* | monesko (järjestysnumeroa kysyttäessä) | – | *Kioma horo estas?* – ”Paljonko kello on?” |
| 802 | *hispana* | espanjalainen, espanjan | – | *Mi trinkis hispanan vinon.* – ”Join espanjalaista viiniä.” |
| 806 | *freneza* | hullu | – | *Tio estas freneza ideo.* – ”Se on hullu idea.” |
| 812 | *kontenta* | tyytyväinen | *malkontenta* ”tyytymätön” | *Ni estas kontentaj pri la rezulto.* – ”Olemme tyytyväisiä tulokseen.” |
| 823 | *ĉarma* | viehättävä | – | *Vi havas ĉarman ĝardenon.* – ”Sinulla on viehättävä puutarha.” |
| 835 | *belega* | upea | – | *La vido estas belega.* – ”Näkymä on upea.” |
| 846 | *griza* | harmaa | – | *Hodiaŭ la ĉielo estas griza.* – ”Taivas on tänään harmaa.” |
| 865 | *okupita* | varattu, kiireinen | – | *Ĉu ĉi tiu seĝo estas okupita?* – ”Onko tämä tuoli varattu?” |
| 869 | *bongusta* | maukas | – | *La supo estas bongusta.* – ”Keitto on maukasta.” |
| 875 | *mirinda* | ihmeellinen, ihana | – | *Ĝi estis mirinda vojaĝo.* – ”Se oli ihana matka.” |
| 878 | *ĉefa* | pää-, tärkein | – | *Tio estas la ĉefa problemo.* – ”Se on pääongelma.” |
| 879 | *fermita* | suljettu, kiinni | *malfermita* ”avoin” | *La vendejo estas fermita hodiaŭ.* – ”Kauppa on tänään kiinni.” |
| 887 | *antikva* | muinainen | *moderna* ”moderni” | *Ni vizitis antikvan urbon.* – ”Vierailimme muinaisessa kaupungissa.” |
| 897 | *malriĉa* | köyhä | *riĉa* ”rikas” | *Ili estis malriĉaj, sed feliĉaj.* – ”He olivat köyhiä mutta onnellisia.” |
| 898 | *rapida* | nopea | *malrapida* ”hidas” | *Ŝi estas rapida kuristino.* – ”Hän on nopea juoksija.” |
| 905 | *sekva* | seuraava | *antaŭa* ”edellinen” | *La sekva trajno foriras je la deka.* – ”Seuraava juna lähtee kymmeneltä.” |
| 919 | *grandega* | valtava | – | *Ni vidis grandegan elefanton.* – ”Näimme valtavan norsun.” |
| 927 | *komuna* | yhteinen | – | *Ni havas komunan amikon.* – ”Meillä on yhteinen ystävä.” |
| 930 | *kara* | rakas, kallis | *malkara* ”halpa” | *Kara amiko, mi skribas al vi el Parizo.* – ”Rakas ystävä, kirjoitan sinulle Pariisista.” |
| 942 | *serioza* | vakava | *malserioza* ”kevytmielinen” | *Li estas serioza homo.* – ”Hän on vakava ihminen.” |
| 952 | *internacia* | kansainvälinen | – | *Esperanto estas internacia lingvo.* – ”Esperanto on kansainvälinen kieli.” |
| 954 | *perfekta* | täydellinen, virheetön | – | *Neniu estas perfekta.* – ”Kukaan ei ole täydellinen.” |
| 959 | *malplena* | tyhjä | *plena* ”täysi” | *La botelo estas malplena.* – ”Pullo on tyhjä.” |
| 961 | *freŝa* | tuore | *malfreŝa* ”vanhentunut” | *Mi aĉetis freŝan panon.* – ”Ostin tuoretta leipää.” |
| 970 | *sesa* | kuudes | – | *Mi leviĝas je la sesa horo.* – ”Nousen ylös kuudelta.” |
| 976 | *utila* | hyödyllinen | *malutila* ”haitallinen” | *Via konsilo estis tre utila.* – ”Neuvosi oli erittäin hyödyllinen.” |
| 977 | *itala* | italialainen, italian | – | *Mi ŝatas italan kafon.* – ”Pidän italialaisesta kahvista.” |
| 989 | *eŭropa* | eurooppalainen | – | *Ŝi vojaĝas tra eŭropaj landoj.* – ”Hän matkustaa Euroopan maiden halki.” |
| 991 | *antaŭa* | edellinen, entinen | *sekva* ”seuraava” | *Ni parolis pri tio en la antaŭa leciono.* – ”Puhuimme siitä edellisellä oppitunnilla.” |
| 996 | *natura* | luonnollinen | *malnatura* ”luonnoton” | *Tio estas tute natura.* – ”Se on täysin luonnollista.” |
| 997 | *necesa* | tarpeellinen | – | *La bileto ne estas necesa.* – ”Lippu ei ole tarpeellinen.” |
| 998 | *taŭga* | sopiva | *maltaŭga* ”sopimaton” | *Tiu ĉambro estas taŭga por ni.* – ”Tuo huone sopii meille.” |

Neljä huomautusta taulukosta:

- **Vastakohdat.** 71 adjektiivilla 120:sta on vastakohta: 52:lla se muodostetaan *mal-*-etuliitteellä ja 19:llä erillisellä sanalla. 49 viivaa kattavat värit, kansallisuudet ja järjestysluvut, joilla ei ole vastakohtaa, sekä adjektiivit kuten *amuza* tai *freneza*, joille yksikään sana ei ole luonteva käänteinen. Pelkkään kieltoon käytä sanaa *ne*: *nekonata* ”tuntematon”, *nenecesa* ”tarpeeton”. Nämä eivät ole vastakohtia; ero selitetään sivulla [esperanton vastakohdat](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/vastakohdat/).
- **Partisiipit.** Kymmenen sanaa on adjektiiveina käytettyjä partisiippeja: *venonta*, *pasinta*, *farita*, *okupata*, *ŝatata*, *mortinta*, *malfermita*, *okupita*, *fermita* ja *konata*. Katso [partisiipit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/partisiipit/).
- ***Okupata* ja *okupita*.** Molemmat ovat verbin *okupi* passiivipartisiippeja ja molemmat tarkoittavat ”kiireistä”. Zamenhof kirjoitti, että kielenkäyttö vaatii muodon *mi estas okupita* (*Lingvaj Respondoj*, lainattu ReVossa). PMEG pitää myös muotoa *okupita* tavallisempana, mutta toteaa, että kumpi tahansa käy, kun työ pitää jonkun kiireisenä, eikä käytännössä ole eroa. Meidän luettelossamme *okupata* (613) on kahdesta yleisempi. Varattu paikka on *okupita*.
- **Värit.** Kahdeksan väriä ovat *ruĝa*, *blanka*, *verda*, *nigra*, *blua*, *bruna*, *flava* ja *griza*; lisää sävyjä sekä etuliitteiden *hel-* ja *mal-hel-* käyttö löytyvät sivulta [värit](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/varit/).

## Vastakohdat: mal- ja erilliset sanat

Luettelon kolmetoista adjektiivia alkaa *mal-*-etuliitteellä, ja kaksitoista paria on luettelossa kummallakin sanalla: *bona* ja *malbona*, *granda* ja *malgranda*, *multa* ja *malmulta*, *nova* ja *malnova*, *juna* ja *maljuna*, *longa* ja *mallonga*, *sama* ja *malsama*, *plena* ja *malplena*, *riĉa* ja *malriĉa*, *varma* ja *malvarma*, *facila* ja *malfacila*, *fermita* ja *malfermita*. Yhdestä kannasta saat asteikon molemmat päät; katso [etuliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/) ja 74 paria [vastakohtien sivulta](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/vastakohdat/).

Muut vastakohdat ovat kaksi erillistä sanaa, joten *mal-* ei auta. Nämä parit ovat yllä olevassa taulukossa:

| Pari | Suomeksi | Miksi yhdistämme ne |
|---|---|---|
| *nigra – blanka* | musta – valkoinen | ReVo antaa sanan *blanka* sanan *nigra* antonyymiksi |
| *unua – lasta* | ensimmäinen – viimeinen | Ensimmäinen ja viimeinen paikka jonossa |
| *venonta – pasinta* | tuleva – mennyt | ReVo määrittelee kumpaisenkin toisen vastakohtana |
| *sekva – antaŭa* | seuraava – edellinen | Järjestys jonossa tai ajassa |
| *laca – vigla* | väsynyt – vilkas | ReVo määrittelee sanan *laca* sanaksi *malvigla* |
| *stulta – inteligenta* | tyhmä – älykäs | ReVo määrittelee sanan *malinteligenta* sanaksi *stulta* |
| *interesa – enuiga* | mielenkiintoinen – tylsä | ReVo määrittelee verbin *enui* tuntemiseksi, että on harmistunut kiinnostuksen puutteesta |
| *danĝera – sekura* | vaarallinen – turvallinen | *Sekura* tarkoittaa tilannetta, jossa ei ole vaaraa |
| *antikva – moderna* | muinainen – moderni | ReVo määrittelee sanan *moderna* ”muinaisen vastakohtana” |
| *alia – sama* | toinen – sama | ReVo määrittelee sanan *alia* sanaksi *malsama* |
| *terura – bonega* | kauhea – erinomainen | ReVo määrittelee sanan *terura* yhdessä merkityksessä sanaksi *malbonega* |
| *stranga – normala* | outo – normaali | ReVo määrittelee sanan *stranga* epätavalliseksi; *nenormala* on sen lähisanoja |

## Vertailu: pli, plej, ol

Adjektiiveilla ei ole vertailupäätteitä. *Pli* tarkoittaa ”enemmän”, *plej* ”eniten”, *ol* ”kuin” ja *tiel … kiel* ”yhtä … kuin”. Epäsäännöllisiä muotoja ei ole: ”parempi” on *pli bona* ja ”huonompi” *pli malbona*. Täydelliset säännöt ovat sivulla [vertailu](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/vertailu/).

| Merkitys | Rakenne | Esimerkki |
|---|---|---|
| enemmän … kuin | *pli … ol* | *Tiu libro estas pli interesa ol ĉi tiu.* – ”Tuo kirja on mielenkiintoisempi kuin tämä.” |
| eniten | *la plej … el* | *Ŝi estas la plej juna el la infanoj.* – ”Hän on lapsista nuorin.” |
| vähemmän … kuin | *malpli … ol* | *Ĉi tiu ekzerco estas malpli malfacila ol la alia.* – ”Tämä harjoitus on vähemmän vaikea kuin toinen.” |
| yhtä … kuin | *tiel … kiel* | *La libro estas tiel dika kiel la vortaro.* – ”Kirja on yhtä paksu kuin sanakirja.” |
| hyvin, liian | *tre*, *tro* | *tre bela*, *tro multekosta* – ”hyvin kaunis”, ”liian kallis” |

Adjektiivit kuten *unua* ”ensimmäinen” tai *franca* ”ranskalainen” nimeävät kiinteän aseman tai alkuperän, joten niitä vertaillaan harvoin. Voimakkuutta voi muuttaa sanan sisällä jälkiliitteellä *-eg-*: *bona* → *bonega* ”erinomainen”, *bela* → *belega* ”upea” ja *granda* → *grandega* ”valtava” ovat kaikki luettelossa.

## Muista sanoista johdetut adjektiivit

Pääte *-a* lisää ajatuksen ”jolla on kannan ilmaisema asia tai joka liittyy siihen” (PMEG): *homa* on ”ihmiseen liittyvä”, *longa* ”jolla on pituutta”. Tarkka merkitys riippuu kannasta ja yhteydestä, joten tarkista tuntemattomat sanat [sanakirjasta](https://esperantopedia.org/fi/sanakirja/). Useimmat vastaan tulevat adjektiivit on muodostettu muista sanoista [sananmuodostuksella](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/sananmuodostus/).

| Lähde | Rakenne | Esimerkki | Merkitys |
|---|---|---|---|
| substantiivi | kanta + *-a* | *danĝero* → *danĝera* (684) | ”vaara” → ”vaarallinen” |
| substantiivi | kanta + *-a* | *homo* → *homa* (457) | ”ihminen” → ”inhimillinen” |
| substantiivi | kanta + *-a* | *domo* → *doma* | ”talo” → ”talon, kotitalous-” |
| substantiivi | kanta + *-a* | *somero* → *somera* | ”kesä” → ”kesäinen” |
| verbi | partisiippi | *fermi* → *fermita* (879) | ”sulkea” → ”suljettu” |
| verbi | partisiippi | *morti* → *mortinta* (784) | ”kuolla” → ”kuollut” |
| verbi | jälkiliite *-em-*, *-ebl-*, *-ind-* | *lerni* → *lernema*, *manĝi* → *manĝebla*, *legi* → *leginda* | ”oppimishaluinen”, ”syötävä”, ”lukemisen arvoinen” |
| adjektiivi | etuliite *mal-* | *bona* → *malbona* (229) | ”hyvä” → ”huono” |
| adjektiivi | jälkiliite *-eg-* | *bela* → *belega* (835) | ”kaunis” → ”upea” |
| fraasi | *inter nacioj* | → *internacia* (952) | ”kansojen välillä” → ”kansainvälinen” |

## Näin laskimme

Laskimme 8. lokakuuta 2026 omasta tiedostostamme [esperanto-1000-common-words.csv](/downloads/esperanto-1000-common-words-fi.csv). Se perustuu 822 296 Tatoeba-lauseeseen, joissa on 5 831 657 sanaa. Jokainen adjektiivin muoto lasketaan perusmuodon *-a* alle, ilman monikon *-j*:tä ja akkusatiivin *-n*:ää. Menetelmä on sivulla [yleisimmät sanat](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/).

- **120 luettelon 1000 sanasta on adjektiiveja** (12,0 %). Niiden `per_million`-arvot summautuvat 31 786:een miljoonaa kohden, joten adjektiivit ovat **3,2 % kaikista sanoista** korpuksessa eli 4,1 % luettelon kattamista sanoista.
- **Verbit, substantiivit ja adverbit** samassa luettelossa muodostavat 17,6 % (313 sanaa), 8,7 % (359) ja 4,6 % (89). Adjektiiveja on paljon, mutta kukin on harvinainen: yleisin, *bona*, esiintyy 1 958 kertaa miljoonassa sanassa, kun taas *esti* esiintyy 40 934 kertaa. Katso [yleisimmät verbit](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/yleisimmat-verbit/).
- **100 yleisimmästä sanasta vain 4 on adjektiiveja** (*bona* 57, *alia* 63, *granda* 81, *multa* 82). 300 ensimmäisen sanan joukossa niitä on 25 ja 500 ensimmäisen joukossa 46.
- **10, 20, 50 ja 100 yleisintä adjektiivia** muodostavat 1,2 %, 1,6 %, 2,4 % ja 3,0 % kaikista sanoista, eli 37 %, 51 %, 74 % ja 94 % kaikista luettelon adjektiiviesiintymistä.

Sanaluokka määräytyy päätteestä: *-a*-päätteinen sana on adjektiivi. Possessiivit (*mia*, *via*) ja korrelatiivit *kia*, *tia*, *ia*, *ĉia* ja *nenia* lasketaan omiin luokkiinsa, kun taas *kioma*, joka kysyy järjestysnumeroa jonossa, ja *ambaŭ* lasketaan adjektiiveiksi. Viisi ryhmää erottuu:

| Ryhmä | Adjektiiveja | Miljoonaa sanaa kohden | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| *mal-*-alkuiset | 13 | 2 658 | *malbona*, *malgranda*, *malnova* |
| Kansallisuus ja alue | 10 | 2 352 | *franca*, *angla*, *germana*, *japana* |
| Värit | 8 | 1 736 | *ruĝa*, *blanka*, *verda*, *nigra* |
| Partisiipit | 10 | 1 370 | *venonta*, *pasinta*, *fermita* |
| Järjestysluvut | 4 | 1 121 | *unua*, *dua*, *tria*, *sesa* |

*Malfermita* on sekä *mal-*-sana että partisiippi. Tatoeba sisältää lyhyitä, kirjoitettuja, usein käännettyjä lauseita; romaanit tai puhe antaisivat toisenlaisen järjestyksen, kuten [sanaston](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/100-yleisinta-sanaa/) luettelo osoittaa.

## Usein kysyttyä

### Mitkä ovat esperanton yleisimmät adjektiivit?

Luettelossamme kymmenen yleisintä ovat *bona*, *alia*, *granda*, *multa*, *bela*, *nova*, *tuta*, *kelka*, *sola* ja *unua*. Yhdessä ne muodostavat 1,2 % kaikista Tatoeba-korpuksen sanoista; pelkkä *bona* ”hyvä” on noin yksi sana 500:sta.

### Miten esperantossa muodostetaan adjektiivi?

Lisää kannan perään *-a*: *danĝer-* antaa *danĝera* ”vaarallinen”. Lisää monikkoon *-j* ja objektiin *-n*: *danĝeraj stratoj*, *danĝerajn stratojn*. Katso [substantiivit ja adjektiivit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/substantiivit-ja-adjektiivit/).

### Miten esperantossa sanotaan adjektiivin vastakohta?

Lisää eteen *mal-*: *granda* ”suuri” → *malgranda* ”pieni”. Jotkin vastakohdat ovat erillisiä sanoja, kuten *nigra – blanka* ”musta – valkoinen”; katso [vastakohdat](https://esperantopedia.org/fi/fraasit/vastakohdat/).

### Miten esperantossa sanotaan ”parempi” ja ”paras”?

Käytä *pli bona* sanalle ”parempi” ja *la plej bona* sanalle ”paras”. Mikään ei ole epäsäännöllistä; samat *pli* ja *plej* toimivat jokaisen adjektiivin kanssa ([vertailu](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/vertailu/)).

### Tuleeko adjektiivi substantiivin eteen vai perään?

Yleensä eteen, mutta molemmat järjestykset ovat oikein: *granda domo* ja *domo granda* tarkoittavat samaa. Substantiivin jäljessä adjektiivi on usein painotettu (PMEG).

## Lähteet

- Esperantopedia: [1000 yleisintä esperantosanaa](/downloads/esperanto-1000-common-words-fi.csv) (CSV, sija, sanaluokka, englanninkielinen merkitys, esiintymistiheys miljoonaa kohden), laskettu 8. lokakuuta 2026; menetelmä [tällä sivulla](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/)
- [Tatoeba: lataukset](https://tatoeba.org/en/downloads) – esperantolauseet, ladattu 7. lokakuuta 2026; lisenssi [CC BY 2.0 FR](https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/fr/)
- [Reta Vortaro](https://reta-vortaro.de/) (ReVo), luettu 8. lokakuuta 2026: artikkelit [bona](https://reta-vortaro.de/revo/art/bon.html), [alia](https://reta-vortaro.de/revo/art/ali.html), [juna](https://reta-vortaro.de/revo/art/jun.html), [nigra](https://reta-vortaro.de/revo/art/nigr.html), [laca](https://reta-vortaro.de/revo/art/lac.html), [vigla](https://reta-vortaro.de/revo/art/vigl.html), [enui](https://reta-vortaro.de/revo/art/enu.html), [sekura](https://reta-vortaro.de/revo/art/sekur.html), [moderna](https://reta-vortaro.de/revo/art/modern.html), [terura](https://reta-vortaro.de/revo/art/terur.html), [kara](https://reta-vortaro.de/revo/art/kar.html), [okupi](https://reta-vortaro.de/revo/art/okup.html), [venonta](https://reta-vortaro.de/revo/art/ven.html), [pasinta](https://reta-vortaro.de/revo/art/pas.html) ja [mal-](https://reta-vortaro.de/revo/art/mal.html)
- PMEG: [Bazaj reguloj por A-vortoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/a-vortoj/bazaj_reguloj.html), [Uzo de A-vortoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/a-vortoj/uzo.html), [Ambaŭ](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/oa-vortecaj_vortetoj/ambau.html), [Kvantaj A-vortoj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/kvantaj_vortoj/a-vortoj.html), [Specialaj okazoj de participelekto](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/pasivo/participelekto/specialaj_okazoj.html), [MAL](https://bertilow.com/pmeg/vortfarado/afiksoj/prefiksoj/mal.html)
- [Wiktionary: Esperanto lemmas](https://en.wiktionary.org/wiki/Category:Esperanto_lemmas) (CC BY-SA 4.0) ja [ESPDIC](http://www.denisowski.org/Esperanto/ESPDIC/espdic_readme.html), tekijä Paul Denisowski (CC BY 3.0), luettelon englanninkielisten merkitysten lähteet