# 100 yleisintä esperanton verbiä esimerkkeineen

Source: https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/yleisimmat-verbit/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanton 100 yleisintä verbiä 822 296 Tatoeba-lauseesta: merkitys, transitiivisuus ja esimerkki. Verbit ovat 17,6 % kaikista sanoista.

Esperanton yleisimmät verbit ovat *esti* ”olla”, *povi* ”voida”, *havi* ”omistaa”, *fari* ”tehdä”, *diri* ”sanoa” ja *voli* ”haluta”. Sata yleisintä verbiä [1000 yleisimmän sanan listallamme](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/) muodostaa **14,2 % kaikista sanoista** 5,8 miljoonan sanan arkiesperanton lausekorpuksessa, ja pelkät kymmenen yleisintä muodostavat 8,1 %. Jokaisella verbillä on samat päätteet kaikille persoonille, joten yksi lyhyt oppitunti [verbien päätteistä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/) avaa koko taulukon.

## Kuusi päätettä, yksi muoto kaikille persoonille

Jokainen alla oleva verbi on esitetty infinitiivinä, jonka pääte on *-i*. Kun haluat käyttää sitä, korvaa *-i* jollakin päätteellä; pääte on sama sanoille ”minä”, ”sinä”, ”hän”, ”me” ja ”he”.

| Pääte | Käyttö | Esimerkki | Suomeksi |
|---|---|---|---|
| *-i* | infinitiivi | *iri* | mennä |
| *-as* | preesens | *Mi iras. Ili iras.* | ”Minä menen. He menevät.” |
| *-is* | imperfekti | *Mi iris.* | ”Minä menin.” |
| *-os* | futuuri | *Ni iros.* | ”Me menemme.” |
| *-us* | konditionaali | *Ŝi irus.* | ”Hän menisi.” |
| *-u* | käsky, toive | *Iru!* | ”Mene!” |

Epäsäännöllisiä verbejä ei ole, ei edes verbillä *esti*: *mi estas, vi estas, ili estas*. Yhdistetyt aikamuodot ja partisiipit löydät sivulta [verbit](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/verbit/).

## 10 verbiä, jotka kannattaa oppia ensin

Valinta on oma, ei virallinen lista. Kahdeksan kymmenestä kuuluu taulukon kymmenen yleisimmän verbin joukkoon. Kaksi muuta kärkikymmenikön verbiä, *devi* ja *ŝati*, tulevat seuraavina: *devi* toimii kuten *povi* ja *voli*, ja *ŝati* käytetään samoin (*Mi ŝatas legi.* – ”Pidän lukemisesta.”). Verbit *kompreni* ja *paroli* on lisätty, koska aloittelija tarvitsee niitä jo ensimmäisessä keskustelussa.

| Verbi | Suomeksi | Miksi ensin | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| *esti* | olla | Henkilöllisyys, paikka ja tila; ylivoimaisesti yleisin verbi (4,1 % kaikista sanoista) | *Mi estas studento.* – ”Olen opiskelija.” |
| *havi* | omistaa, olla jollakulla | Omistus ja perhe | *Mi havas fraton.* – ”Minulla on veli.” |
| *voli* | haluta | Toiveet ja tilaukset kaupoissa ja kahviloissa | *Mi volas manĝi.* – ”Haluan syödä.” |
| *povi* | voida, pystyä | Kyky, lupa ja kohteliaat kysymykset | *Ĉu mi povas sidi ĉi tie?* – ”Saanko istua tässä?” |
| *iri* | mennä | Liikkuminen ja suunnat | *Ni iras al la parko.* – ”Me menemme puistoon.” |
| *fari* | tehdä | Muodostaa kysymyksen *Kion vi faras?* | *Ŝi faras kukon.* – ”Hän tekee kakkua.” |
| *diri* | sanoa, kertoa | Voit kysyä, miten jokin sana sanotaan | *Kiel oni diras „dankon” angle?* – ”Miten sanotaan *dankon* englanniksi?” |
| *scii* | tietää (tosiasia) | Vastaaminen ja vastaamatta jättäminen | *Ĉu vi scias, kie estas la banko?* – ”Tiedätkö, missä pankki on?” |
| *kompreni* | ymmärtää | Voit kertoa, pysytkö mukana | *Ĉu vi komprenas min?* – ”Ymmärrätkö minua?” |
| *paroli* | puhua | Voit kysyä, kuka puhuu mitäkin kieltä | *Ĉu vi parolas Esperanton?* – ”Puhutko esperantoa?” |

## 100 yleisintä esperanton verbiä

*Sija* on verbin sija koko 1000 sanan listalla, joten *esti* sijalla 3 tulee heti sanojen *la* ja *mi* jälkeen. Sarake *Transitiivinen?* noudattaa ReVon eli Reta Vortaron merkintöjä: **T** tarkoittaa transitiivista (verbillä voi olla suora objekti päätteellä *-n*), **I** intransitiivista, **T/I** että ReVo merkitsee molemmat käytöt, ja **–** että ReVo ei anna merkintää. Esimerkit ovat omiamme; löydät jokaisen verbin [sanakirjasta](https://esperantopedia.org/fi/sanakirja/).

| Sija | Verbi | Suomeksi | Transitiivinen? | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| 3 | *esti* | olla | I | *La kato estas en la ĝardeno.* – ”Kissa on puutarhassa.” |
| 19 | *povi* | voida, pystyä | T | *Mi povas veni morgaŭ.* – ”Voin tulla huomenna.” |
| 21 | *havi* | omistaa, olla jollakulla | T | *Ŝi havas tri katojn.* – ”Hänellä on kolme kissaa.” |
| 27 | *fari* | tehdä | T | *Kion vi faras?* – ”Mitä teet?” |
| 30 | *diri* | sanoa, kertoa | T | *Li diris nenion.* – ”Hän ei sanonut mitään.” |
| 31 | *voli* | haluta | T | *Mi volas kafon.* – ”Haluan kahvia.” |
| 35 | *scii* | tietää (tosiasia) | T | *Mi ne scias la respondon.* – ”En tiedä vastausta.” |
| 39 | *devi* | täytyä, pitää | T | *Ni devas iri hejmen.* – ”Meidän täytyy mennä kotiin.” |
| 40 | *iri* | mennä | I | *Ŝi iras al la lernejo.* – ”Hän menee kouluun.” |
| 47 | *ŝati* | pitää jostakin | T | *Mi ŝatas muzikon.* – ”Pidän musiikista.” |
| 50 | *paroli* | puhua | T/I | *Ŝi parolas tri lingvojn.* – ”Hän puhuu kolmea kieltä.” |
| 52 | *vidi* | nähdä | T | *Mi vidas hundon en la ĝardeno.* – ”Näen koiran puutarhassa.” |
| 61 | *veni* | tulla | I | *Mia amiko venos morgaŭ.* – ”Ystäväni tulee huomenna.” |
| 67 | *kredi* | uskoa | T/I | *Mi kredas vin.* – ”Uskon sinua.” |
| 80 | *pensi* | ajatella | T/I | *Mi pensas pri vi.* – ”Ajattelen sinua.” |
| 83 | *manĝi* | syödä | T | *Ni manĝas pomojn.* – ”Me syömme omenoita.” |
| 84 | *bezoni* | tarvita | T | *Mi bezonas helpon.* – ”Tarvitsen apua.” |
| 97 | *okazi* | tapahtua | I | *Kio okazis?* – ”Mitä tapahtui?” |
| 99 | *trovi* | löytää | T | *Mi trovis mian ŝlosilon.* – ”Löysin avaimeni.” |
| 101 | *doni* | antaa | T | *Li donas floron al ŝi.* – ”Hän antaa hänelle kukan.” |
| 110 | *helpi* | auttaa | T/I | *Ĉu vi povas helpi min?* – ”Voitko auttaa minua?” |
| 111 | *aĉeti* | ostaa | T | *Ŝi aĉetis novan libron.* – ”Hän osti uuden kirjan.” |
| 112 | *resti* | jäädä, pysyä | I | *Mi restas hejme hodiaŭ.* – ”Jään tänään kotiin.” |
| 120 | *peti* | pyytää | T/I | *Li petis panon.* – ”Hän pyysi leipää.” |
| 121 | *kompreni* | ymmärtää | T | *Mi ne komprenas la demandon.* – ”En ymmärrä kysymystä.” |
| 124 | *bonvoli* | olla ystävällinen ja (*bonvolu* ”ole hyvä”) | I | *Bonvolu atendi minuton.* – ”Odota hetki, ole hyvä.” |
| 126 | *labori* | työskennellä | I | *Li laboras en banko.* – ”Hän työskentelee pankissa.” |
| 129 | *vivi* | elää | I | *La avo ankoraŭ vivas.* – ”Isoisä on vielä elossa.” |
| 131 | *atendi* | odottaa | T | *Mi atendas la buson.* – ”Odotan bussia.” |
| 135 | *rigardi* | katsoa | T | *Ni rigardas filmon.* – ”Me katsomme elokuvaa.” |
| 136 | *provi* | yrittää, kokeilla | T | *Provu denove!* – ”Yritä uudelleen!” |
| 137 | *lerni* | oppia | T | *Mi lernas Esperanton.* – ”Opettelen esperantoa.” |
| 140 | *legi* | lukea | T | *Ŝi legas gazeton.* – ”Hän lukee sanomalehteä.” |
| 144 | *aŭdi* | kuulla | T | *Mi aŭdas muzikon.* – ”Kuulen musiikkia.” |
| 145 | *ami* | rakastaa | T | *Li amas sian familion.* – ”Hän rakastaa perhettään.” |
| 146 | *loĝi* | asua | T/I | *Ni loĝas en malgranda urbo.* – ”Asumme pienessä kaupungissa.” |
| 148 | *deziri* | toivoa, haluta | T | *Mi deziras al vi feliĉon.* – ”Toivotan sinulle onnea.” |
| 151 | *senti* | tuntea | T | *Li sentis doloron en la piedo.* – ”Hän tunsi kipua jalassa.” |
| 160 | *lasi* | antaa, jättää | T | *Lasu min paroli!* – ”Anna minun puhua!” |
| 161 | *koni* | tuntea (henkilö tai paikka) | T | *Ĉu vi konas tiun viron?* – ”Tunnetko tuon miehen?” |
| 163 | *ŝajni* | vaikuttaa, näyttää siltä | I | *Ŝajnas, ke pluvos.* – ”Näyttää siltä, että sataa.” |
| 166 | *uzi* | käyttää | T | *Mi uzas komputilon.* – ”Käytän tietokonetta.” |
| 169 | *preni* | ottaa | T | *Li prenis sian ĉapelon.* – ”Hän otti hattunsa.” |
| 170 | *opinii* | olla jotakin mieltä | T | *Kion vi opinias pri tio?* – ”Mitä mieltä olet siitä?” |
| 172 | *ludi* | leikkiä, pelata | T/I | *La infanoj ludas en la ĝardeno.* – ”Lapset leikkivät puutarhassa.” |
| 177 | *alveni* | saapua | I | *La trajno alvenis je la tria.* – ”Juna saapui kolmelta.” |
| 179 | *ekzisti* | olla olemassa | I | *Tiu vorto ne ekzistas.* – ”Sitä sanaa ei ole olemassa.” |
| 182 | *morti* | kuolla | I | *La floroj mortis.* – ”Kukat kuolivat.” |
| 183 | *skribi* | kirjoittaa | T | *Mi skribas leteron.* – ”Kirjoitan kirjettä.” |
| 186 | *sukcesi* | onnistua | I | *Mi sukcesis trovi la hotelon.* – ”Onnistuin löytämään hotellin.” |
| 188 | *demandi* | kysyä | T | *Li demandis, kie estas la stacidomo.* – ”Hän kysyi, missä asema on.” |
| 190 | *foriri* | lähteä pois | I | *Ŝi foriris sen vorto.* – ”Hän lähti sanaakaan sanomatta.” |
| 191 | *forgesi* | unohtaa | T/I | *Mi forgesis lian nomon.* – ”Unohdin hänen nimensä.” |
| 192 | *trinki* | juoda | T | *Li trinkas akvon.* – ”Hän juo vettä.” |
| 194 | *rajti* | saada (olla lupa), olla oikeutettu | I | *Ĉu mi rajtas eniri?* – ”Saanko tulla sisään?” |
| 200 | *aspekti* | näyttää joltakin | I | *Ŝi aspektas feliĉa.* – ”Hän näyttää onnelliselta.” |
| 203 | *iĝi* | tulla joksikin | I | *Li iĝis kuracisto.* – ”Hänestä tuli lääkäri.” |
| 204 | *viziti* | vierailla | T | *Ni vizitos la avinon dimanĉe.* – ”Vierailemme isoäidin luona sunnuntaina.” |
| 205 | *kapabli* | kyetä | T | *Ŝi kapablas solvi tiun problemon.* – ”Hän kykenee ratkaisemaan tuon ongelman.” |
| 206 | *perdi* | menettää, hukata | T | *Mi perdis mian ombrelon.* – ”Hukkasin sateenvarjoni.” |
| 207 | *ricevi* | saada, vastaanottaa | T | *Ŝi ricevis leteron de amiko.* – ”Hän sai kirjeen ystävältä.” |
| 209 | *reveni* | palata | I | *Li revenos je la sesa.* – ”Hän palaa kuudelta.” |
| 212 | *timi* | pelätä | T | *La infano timas la hundon.* – ”Lapsi pelkää koiraa.” |
| 215 | *dormi* | nukkua | I | *La bebo dormas.* – ”Vauva nukkuu.” |
| 219 | *ĉesi* | lakata, loppua | I | *La pluvo ĉesis.* – ”Sade loppui.” |
| 220 | *plaĉi* | miellyttää | I | *Tiu libro plaĉas al mi.* – ”Pidän siitä kirjasta.” |
| 222 | *esperi* | toivoa | T/I | *Mi esperas, ke vi venos.* – ”Toivon, että tulet.” |
| 224 | *komenci* | aloittaa | T | *Ni komencas la lecionon.* – ”Aloitamme oppitunnin.” |
| 231 | *renkonti* | tavata | T | *Mi renkontis ŝin en la urbo.* – ”Tapasin hänet kaupungilla.” |
| 236 | *necesi* | olla tarpeen | – | *Ne necesas rapidi.* – ”Ei tarvitse kiirehtiä.” |
| 239 | *serĉi* | etsiä | T | *Mi serĉas mian telefonon.* – ”Etsin puhelintani.” |
| 240 | *studi* | opiskella | T | *Ŝi studas medicinon.* – ”Hän opiskelee lääketiedettä.” |
| 243 | *meti* | panna, asettaa | T | *Metu la libron sur la tablon.* – ”Pane kirja pöydälle.” |
| 244 | *montri* | näyttää | T | *Ŝi montris al ni la vojon.* – ”Hän näytti meille tien.” |
| 249 | *memori* | muistaa | T/I | *Mi memoras tiun tagon.* – ”Muistan sen päivän.” |
| 250 | *ebli* | olla mahdollista | – | *Ĉu eblas pagi per karto?* – ”Voiko maksaa kortilla?” |
| 258 | *atingi* | saavuttaa | T/I | *Ni atingis la supron de la monto.* – ”Saavutimme vuoren huipun.” |
| 259 | *troviĝi* | sijaita, löytyä | I | *La banko troviĝas apud la stacidomo.* – ”Pankki sijaitsee aseman vieressä.” |
| 260 | *aŭskulti* | kuunnella | T | *Ni aŭskultas radion.* – ”Me kuuntelemme radiota.” |
| 264 | *scipovi* | osata | T | *Ŝi scipovas naĝi.* – ”Hän osaa uida.” |
| 267 | *decidi* | päättää | T | *Ni decidis resti hejme.* – ”Päätimme jäädä kotiin.” |
| 270 | *eliri* | mennä ulos | T/I | *Li eliris el la ĉambro.* – ”Hän meni ulos huoneesta.” |
| 271 | *respondi* | vastata | T/I | *Ŝi respondis al mia letero.* – ”Hän vastasi kirjeeseeni.” |
| 282 | *fariĝi* | tulla joksikin | I | *La vetero fariĝis malvarma.* – ”Ilma kylmeni.” |
| 287 | *sidi* | istua | I | *La kato sidas sur la seĝo.* – ”Kissa istuu tuolilla.” |
| 288 | *pagi* | maksaa | T | *Mi pagis dek eŭrojn.* – ”Maksoin kymmenen euroa.” |
| 289 | *eniri* | mennä sisään | T/I | *Bonvolu eniri.* – ”Tulkaa sisään.” |
| 291 | *ŝanĝi* | muuttaa, vaihtaa | T | *Mi ŝanĝis mian opinion.* – ”Muutin mieltäni.” |
| 302 | *gravi* | olla tärkeä | I | *Tio ne gravas.* – ”Sillä ei ole väliä.” |
| 308 | *rakonti* | kertoa (tarina) | T | *La avino rakontas fabelon.* – ”Isoäiti kertoo sadun.” |
| 309 | *forlasi* | jättää, hylätä | T | *Li forlasis la urbon.* – ”Hän jätti kaupungin.” |
| 311 | *akcepti* | hyväksyä, ottaa vastaan | T | *Ŝi akceptis la donacon.* – ”Hän otti lahjan vastaan.” |
| 313 | *kanti* | laulaa | T | *Ŝi kantas belan kanton.* – ”Hän laulaa kauniin laulun.” |
| 314 | *pasigi* | viettää (aikaa) | T | *Ni pasigis la feriojn ĉe la maro.* – ”Vietimme loman meren rannalla.” |
| 316 | *sendi* | lähettää | T | *Mi sendis mesaĝon al li.* – ”Lähetin hänelle viestin.” |
| 319 | *malfermi* | avata | T | *Bonvolu malfermi la fenestron.* – ”Avaisitko ikkunan.” |
| 320 | *manki* | puuttua | I | *Al mi mankas tempo.* – ”Minulta puuttuu aikaa.” |
| 321 | *naĝi* | uida | I | *Ni naĝas en la maro.* – ”Me uimme meressä.” |
| 325 | *igi* | saada aikaan, panna | T | *Tio igis ŝin ridi.* – ”Se sai hänet nauramaan.” |
| 326 | *mortigi* | tappaa | T | *La malvarmo mortigis la florojn.* – ”Kylmyys tappoi kukat.” |

Sadasta verbistä 57 on merkitty T:ksi, 27 I:ksi ja 14 T/I:ksi, ja verbeille *necesi* ja *ebli* ReVo ei anna merkintää. Kolme huomiota merkinnöistä:

- **Modaaliverbit lasketaan transitiivisiksi.** Verbien *povi*, *voli* ja *devi* jälkeen infinitiivi on suora objekti (PMEG), ja ReVo sanoo näin verbistä *devi*. Näistä kolmesta vain *voli* ottaa myös tavallisen substantiiviobjektin: *Mi volas kafon.*
- **Johdinverbit seuraavat johdinta.** ReVolla ei ole merkintää verbeille *troviĝi* ja *fariĝi*; näytämme I:n, koska verbillä, jossa on *-iĝ-*, ei koskaan ole objektia. Verbeillä *pasigi*, *igi* ja *mortigi*, joissa on *-ig-*, se on aina.
- **Yhdyssanat voivat poiketa perussanastaan.** Verbit *alveni*, *reveni* ja *foriri* ovat *veni* ja *iri* prepositiolla tai etuliitteellä (katso [etuliitteet](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/etuliitteet/)), ja ne pysyvät intransitiivisina. ReVo merkitsee verbit *eliri* ja *eniri* T/I:ksi, koska paikka voi olla objekti (*eniri la ĉambron*, ReVon esimerkki) tai prepositiolauseke (*eniri en la ĉambron*).

Suomen kielessä objektin tunnistaa sijamuodosta (partitiivi, genetiivi tai nominatiivi), esperantossa vain päätteestä *-n*, ja se tulee jokaiselle suoralle objektille; lue lisää sivulta [akkusatiivi](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/akkusatiivi/).

## Parit kuten komenci ja komenciĝi

Suomen ”aloittaa” ja ”alkaa”, ”lopettaa” ja ”loppua” sekä ”muuttaa” ja ”muuttua” ovat eri verbejä, ja esperantossa ero on yhtä selvä: *komenci* ottaa objektin, *komenciĝi* ei. Alla on kuusi paria listalta. Koko sääntö yli 30 parin kanssa on sivulla [-ig- ja -iĝ-](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/transitiivisuus/).

| Pari (sija) | Muutos | Esimerkki |
|---|---|---|
| *komenci* (224) → *komenciĝi* (534) | T → I | *Ni komencis la lecionon.* – ”Aloitimme oppitunnin.” / *La leciono komenciĝis.* – ”Oppitunti alkoi.” |
| *fini* (339) → *finiĝi* (467) | T → I | *Ŝi finis la laboron.* – ”Hän lopetti työn.” / *La laboro finiĝis.* – ”Työ loppui.” |
| *trovi* (99) → *troviĝi* (259) | T → I | *Mi trovis la libron.* – ”Löysin kirjan.” / *La libro troviĝas sur la breto.* – ”Kirja on hyllyllä.” |
| *fari* (27) → *fariĝi* (282) | T → I | *Mi faris teon.* – ”Tein teetä.” / *La teo fariĝis malvarma.* – ”Tee kylmeni.” |
| *ŝanĝi* (291) → *ŝanĝiĝi* (637) | T → I | *Mi ŝanĝis la planon.* – ”Muutin suunnitelmaa.” / *La plano ŝanĝiĝis.* – ”Suunnitelma muuttui.” |
| *morti* (182) → *mortigi* (326) | I → T | *La floroj mortis.* – ”Kukat kuolivat.” / *La malvarmo mortigis la florojn.* – ”Kylmyys tappoi kukat.” |

Pelkkä *La leciono komencis* on virhe; sano *La leciono komenciĝis*. Nämä kaksi johdinta ovat myös verbejä: *iĝi* ”tulla joksikin” ja *igi* ”saada aikaan”, kuten lauseessa *Tio igis ŝin ridi.* – ”Se sai hänet nauramaan.”

## Esti, havi, povi, voli ja devi infinitiivin kanssa

Kun perässä on toinen verbi, se pysyy infinitiivissä ilman erillistä sanaa tai prepositiota.

| Verbi | Infinitiivin kanssa | Esimerkki |
|---|---|---|
| *esti* | Infinitiivi voi olla subjekti | *Paroli Esperanton estas agrable.* – ”Esperanton puhuminen on miellyttävää.” |
| *havi* | Ei käytetä velvollisuuteen; ”täytyy” on *devi* | *Mi devas iri.* – ”Minun täytyy mennä.” |
| *povi* | Kyky tai lupa | *Ŝi povas legi.* – ”Hän osaa lukea.” |
| *voli* | Toive | *Mi volas dormi.* – ”Haluan nukkua.” |
| *devi* | Välttämättömyys | *Ni devas atendi.* – ”Meidän täytyy odottaa.” |

Verbien *povi*, *voli* ja *devi* kanssa se, joka voi, haluaa tai joutuu, on myös toiminnan tekijä (PMEG). Jos tekijä on joku muu, käytä *ke*-lausetta: *Mi volas, ke vi venu.* – ”Haluan, että tulet.” Moni muukin taulukon verbi ottaa infinitiivin: *ŝati*, *bezoni*, *deziri*, *provi*, *komenci*, *lerni*, *decidi*, *scipovi* ja *sukcesi*.

## Näin laskimme

Laskimme 8. lokakuuta 2026 tiedostostamme [esperanto-1000-common-words.csv](/downloads/esperanto-1000-common-words-fi.csv). Se perustuu 822 296 Tatoeba-lauseeseen, joissa on 5 831 657 sanaa, ja jokainen verbimuoto lasketaan infinitiivinsä alle; menetelmä on sivulla [yleisimmät sanat](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/).

- **313 tuhannesta sanasta on verbejä** (31,3 %). Niiden `per_million`-arvot summautuvat 175 641:een miljoonaa kohden, joten verbit ovat **17,6 % kaikista sanoista** korpuksessa.
- **19 sadasta yleisimmästä sanasta on verbejä**, ja 88 ensimmäisestä 300:sta.
- **Sata yleisintä verbiä** sijoittuu listalla sijoille 3–326. Niiden `per_million`-arvot summautuvat 141 900:aan, mikä on **14,2 % kaikista sanoista** ja 80,8 % kaikista listan kattamista verbiesiintymistä.
- **Ensimmäiset 10, 20 ja 50 verbiä** muodostavat 8,1 %, 9,7 % ja 12,1 % kaikista sanoista. Pelkkä *esti* muodostaa 4,1 %.

Sanaluokat päätellään päätteistä: *-i*-loppuinen sana lasketaan verbiksi, ja johdettu muoto lasketaan erikseen, joten *komenci* ja *komenciĝi* ovat kaksi verbiä. Tatoebassa on lyhyitä, kirjoitettuja ja usein käännettyjä lauseita; romaanit tai puhekieli antaisivat toisenlaisen järjestyksen, kuten [sanaston](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/100-yleisinta-sanaa/) lista osoittaa.

## Usein kysyttyä

### Mitkä ovat esperanton yleisimmät verbit?

Listallamme kymmenen yleisintä verbiä ovat *esti*, *povi*, *havi*, *fari*, *diri*, *voli*, *scii*, *devi*, *iri* ja *ŝati*. Yhdessä ne muodostavat 8,1 % kaikista sanoista Tatoeba-korpuksessa; pelkkä *esti* muodostaa 4,1 %.

### Montako esperanton verbiä minun täytyy osata?

20 yleisintä verbiä kattaa 9,7 % korpuksemme kaikista sanoista, 50 yleisintä kattaa 12,1 % ja 100 yleisintä 14,2 %. Jokainen verbi saa samat päätteet, joten jokainen uusi verbi maksaa sinulle vain juurensa. Muut sanaluokat löydät [1000 sanan listalta](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/).

### Onko esperantossa epäsäännöllisiä verbejä?

Ei. Kaikki verbit, myös *esti* ”olla”, käyttävät päätteitä *-i*, *-as*, *-is*, *-os*, *-us* ja *-u*, eikä muoto muutu persoonan tai luvun mukaan: *mi iras, ili iras*.

### Mistä tiedän, ottaako esperanton verbi objektin?

Katso ReVosta, joka merkitsee verbit transitiivisiksi, intransitiivisiksi tai molemmiksi. Voit myös kysyä verbin jälkeen ”mitä?” tai ”ketä?”. Verbi, jossa on *-ig-*, ottaa aina objektin, ja verbi, jossa on *-iĝ-*, ei koskaan; katso [-ig- ja -iĝ-](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/transitiivisuus/).

### Miten sanotaan ”minun täytyy” esperantoksi?

Käytä verbiä *devi*: *Mi devas iri.* – ”Minun täytyy mennä.” Verbi *havi* tarkoittaa ”omistaa” (*Mi havas libron*), eikä sitä käytetä velvollisuuteen.

## Lähteet

- Esperantopedia: [1000 yleisintä esperanton sanaa](/downloads/esperanto-1000-common-words-fi.csv) (CSV, sija, sanaluokka, englanninkielinen merkitys, esiintymistiheys miljoonaa sanaa kohden), laskettu 8. lokakuuta 2026; menetelmä [tällä sivulla](https://esperantopedia.org/fi/opiskelu/1000-sanaa/)
- [Tatoeba: lataukset](https://tatoeba.org/en/downloads) – esperantolauseet, ladattu 7. lokakuuta 2026; lisenssi [CC BY 2.0 FR](https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/fr/)
- [Reta Vortaro](https://reta-vortaro.de/) (ReVo): [lyhenteet *tr*, *ntr*, *x*](https://reta-vortaro.de/revo/dok/mallongigoj.html); artikkelit kuten [esti](https://reta-vortaro.de/revo/art/est.html), [povi](https://reta-vortaro.de/revo/art/pov.html), [devi](https://reta-vortaro.de/revo/art/dev.html), [paroli](https://reta-vortaro.de/revo/art/parol.html), [komenci](https://reta-vortaro.de/revo/art/komenc.html) ja [troviĝi](https://reta-vortaro.de/revo/art/trov.html), luettu 8. lokakuuta 2026
- PMEG: [I-verboj kune kun povi, devi kaj voli](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/i-verboj/aliaj_frazroloj/kun_povi_devi_voli.html), [I-verboj kiel subjekto](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/i-verboj/subjekto.html), [I-verboj kune kun aliaj verboj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/i-verboj/aliaj_frazroloj/kun_aliaj_verboj.html), [IĜ-verboj](https://bertilow.com/pmeg/gramatiko/verboj_frazroloj/igh.html)
- [Wiktionary: Esperanto lemmas](https://en.wiktionary.org/wiki/Category:Esperanto_lemmas) (CC BY-SA 4.0) ja [ESPDIC](http://www.denisowski.org/Esperanto/ESPDIC/espdic_readme.html), tekijä Paul Denisowski (CC BY 3.0), listan englanninkielisten merkitysten lähteet