# Esperanton historia: vuodesta 1887 nykypäivään

Source: https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/historia/
Language: fi
Updated: 2026-11-08

> Esperanto julkaistiin Varsovassa 26. heinäkuuta 1887. Historia ensimmäisestä kongressista 1905 natsi- ja neuvostokieltojen kautta UNESCOon ja Duolingoon.

**Ludwik Lejzer Zamenhof**, białystokilainen silmälääkäri, julkaisi esperanton Varsovassa **26. heinäkuuta 1887** lyhyessä venäjänkielisessä vihkosessa, jota nykyään kutsutaan nimellä *Unua Libro* (”Ensimmäinen kirja”). Kahdessa vuosikymmenessä se levisi ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolelle. Ensimmäinen Esperanton maailmankongressi kokoontui 1905, ja Esperanton maailmanliitto (Universala Esperanto-Asocio, UEA) perustettiin 1908. Liike selvisi Saksan natsihallinnon ja Neuvostoliiton vainoista, sai UNESCOn tuen 1954 ja 1985 ja löysi uuden sukupolven verkosta vuoden 2000 jälkeen.

## Miten esperanto sai alkunsa?

Zamenhof kasvoi Białystokissa, puolalaisten, venäläisten, saksalaisten ja juutalaisten kaupungissa, jonka asukkaat epäilivät usein toisiaan. Hän alkoi uskoa, että puolueeton, helppo toinen kieli voisi lieventää tällaista vihamielisyyttä. Teini-ikäisenä Varsovassa hän työskenteli kielihankkeen *Lingwe uniwersala* parissa ja esitteli sen koulutovereilleen juhlissa **17. joulukuuta 1878**.

Seuraavat yhdeksän vuotta hän muokkasi ja koetteli kieltä, enimmäkseen kääntämällä sille kirjallisuutta. Kielen takana olevasta elämästä kerrotaan sivulla [L. L. Zamenhof](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/zamenhof/).

## Mikä Unua Libro oli?

*Unua Libro* oli esperanton ensimmäinen oppikirja. Venäjän sensuuri hyväksyi sen myyntiin 14. heinäkuuta 1887 Venäjän keisarikunnassa silloin käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan – nykyisen kalenterin mukaan **26. heinäkuuta 1887**. Päivää vietetään nykyään esperanton päivänä. Kirjan painoi Varsovassa Chaim Kelter, ja painatus maksettiin Zamenhofin kihlatun Klara Silbernikin myötäjäisillä.

Kirja oli kirjoitettu venäjäksi ja allekirjoitettu salanimellä *Doktoro Esperanto* – ”tohtori Toivova”. Lukijat alkoivat pian kutsua itse kieltä ”esperantoksi”; Zamenhofin oma nimi sille oli *Lingvo Internacia*, ”kansainvälinen kieli”. Puolan-, saksan- ja ranskankieliset painokset seurasivat 1887, ja Richard Geogheganin englanninkielinen käännös 1889. Kirjassa oli 16 säännön kielioppi – katso [16 sääntöä](https://esperantopedia.org/fi/kielioppi/16-saantoa/).

## Miten kieli levisi ennen vuotta 1905?

Aluksi hitaasti, sitten nopeasti. Vuonna 1888 Zamenhof julkaisi *Dua Libro*n (”Toinen kirja”), ja Nürnbergin maailmankielikerho Saksassa – joka oli siihen asti omistautunut kilpailevalle volapük-kielelle – siirtyi esperantoon. Samassa kaupungissa julkaistiin 1. syyskuuta 1889 ensimmäinen esperantolehti, *La Esperantisto*.

Vuonna 1894 Zamenhof antoi lehden lukijoiden äänestää joukosta radikaaleja uudistuksia, ja lukijat hylkäsivät ne. Vuonna 1895 *La Esperantisto* julkaisi Leo Tolstoin tekstin käännöksen, ja Venäjän sensuuri kielsi lehden. Suurin osa sen tilaajista asui Venäjällä, joten lehti lopetettiin; sen tilalle tuli joulukuussa 1895 Ruotsissa uusi lehti, *Lingvo Internacia*.

Vuoden 1900 jälkeen Ranskasta tuli kasvun keskus tiedemiesten, opettajien ja kustantajien, kuten Hachetten, tukemana.

## Mitä tapahtui ensimmäisessä maailmankongressissa 1905?

**Elokuussa 1905** **688 ihmistä noin 20 maasta** kokoontui Boulogne-sur-Merissä Ranskassa ensimmäiseen [Esperanton maailmankongressiin](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/maailmankongressi/). He huomasivat pystyvänsä keskustelemaan, väittelemään ja pitämään kokonaisen kongressin esperantoksi ilman tulkkeja.

Kongressi hyväksyi **Boulognen julistuksen**. Se teki *Fundamento de Esperanto*n (1905) – Zamenhofin kieliopin, harjoitukset ja perussanakirjan – kielen sitovaksi perustaksi, jota kukaan ei saa muuttaa. Uusia sanoja ja muotoja voi lisätä, mutta ydin pysyy muuttumattomana. Tämä pysyvyys on yksi syy siihen, miksi esperanto eli kilpailijoitaan pidempään. Kongressi perusti myös Kielikomitean, josta tuli vuonna 1948 nykyinen Esperantoakatemia.

**Miten virallinen sanasto on kasvanut** Reta Vortaro merkitsee virallisiksi 5 328 juurta: 2 756 on peräisin Fundamentosta (1905), 2 569 on lisätty kymmenessä virallisessa lisäyksessä vuosina 1909–2023 ja 3 akatemian yksittäisillä päätöksillä. Juurten viralliset merkinnät: Reta Vortaro; vuodet: Akademio de Esperanto; sanojen järjestys: yleisyys Tatoebassa.

Kaavio laskee ReVo-sanakirjassa virallisiksi merkityt kantasanat. Akatemia laskee ”aineksia” – kantasanoja, affikseja, pikkusanoja ja 11 päätettä – ja päätyy noin 5 373:een; katso [virallinen esperanto](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/virallinen-esperanto/).

## Miten liike kasvoi ennen ensimmäistä maailmansotaa?

**Lokakuussa 1907** Kansainvälisen apukielen omaksumista ajavan valtuuskunnan komitea kokoontui Pariisissa ja asettui tukemaan uudistettua esperantoa, **Idoa**. Sen tekijä, joka allekirjoitti nimellä ”Ido”, paljastui 1908 Louis de Beaufrontiksi, joka oli siihen asti johtava esperantisti; myöhemmät historioitsijat pitävät hanketta lähinnä Louis Couturat’n työnä. Hajaannus vei mukanaan joitakin johtajia, mutta suurin osa puhujista pysyi esperantossa.

**28. huhtikuuta 1908** Genevessä perustivat **Esperanton maailmanliiton** (Universala Esperanto-Asocio, UEA) nuori sveitsiläinen toimittaja Hector Hodler, ranskalainen opettaja Théophile Rousseau ja muut. Kaksi vuotta myöhemmin, 1910, maailmankongressi pidettiin ensimmäisen kerran Atlantin toisella puolella, Washingtonissa. Zamenhof oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi 14 kertaa vuosina 1907–1917, ensimmäisen kerran 12 brittiläisen parlamentin jäsenen ehdotuksesta. Pariisiin vuodelle 1914 suunniteltu kongressi peruttiin sodan syttyessä. Zamenhof kuoli Varsovassa **14. huhtikuuta 1917** Saksan miehityksen aikana.

## Harkitsiko Kansainliitto esperantoa?

Kyllä. Joulukuusta 1920 alkaen Iranin johtamat valtuuskunnat ehdottivat, että Kansainliitto suosittelisi esperantoa. Ranskan edustaja Gabriel Hanotaux vastusti asiaa jo ensimmäisestä ehdotuksesta joulukuussa 1920 lähtien, koska piti sitä uhkana ranskan asemalle diplomatian kielenä. Liiton apulaispääsihteeri **Nitobe Inazō** osallistui sen edustajana vuoden 1921 maailmankongressiin Prahassa ja raportoi myönteisesti. Seuraava maailmankongressi pidettiin vuonna 1922 Helsingissä (14. kongressi).

Kansainliiton raportti *Esperanto as an International Auxiliary Language* meni sen kolmanteen yleiskokoukseen 1922, joka hyväksyi sen mutta siirsi koulukysymyksen komitealle; komitea torjui asian vuonna 1923. Ranska oli jo kieltänyt esperanton valtion kouluistaan kesäkuussa 1922: opettajia kehotettiin olemaan edistämättä sitä, eikä koulurakennuksia saanut lainata esperantokursseille. 1920-luku oli siitä huolimatta huippukausi: uusia lehtiä, vuoden 1923 kongressi Nürnbergissä 4 963 osallistujalla (ennätys vuoteen 1987 asti), työväenjärjestö SAT (perustettu 1921) ja vuodesta 1927 esperantokirjan päivä 15. joulukuuta.

## Miksi esperantoa vainottiin?

Totalitaariset hallinnot näkivät kansainvälisen kielen uhkana. Vainon historian perusteos on Ulrich Linsin *La danĝera lingvo* – ”Vaarallinen kieli”.

- **Natsi-Saksa.** Hitler leimasi kirjassaan *Mein Kampf* esperanton juutalaisen maailmansalaliiton välineeksi. Työväen esperantoryhmät kiellettiin 1933, ja **kesäkuussa 1936** poliittinen poliisi hajotti kaikki jäljellä olevat esperantojärjestöt. Kaikki Zamenhofin kolme lasta murhattiin holokaustissa: Adam ammuttiin Palmiryssa tammikuussa 1940, ja Zofia ja Lidia tapettiin Treblinkassa 1942.
- **Neuvostoliitto.** Esperantoa aluksi siedettiin ja jopa tuettiin, ja virallisesti tunnustettu Neuvostoliiton esperantistien liitto perustettiin 1921. Stalinin puhdistuksissa sen johtaja **Ernest Drezen** pidätettiin huhtikuussa 1937 ja ammuttiin 27. lokakuuta 1937. Esperantotoiminta oli käytännössä mahdotonta vuodesta 1937 vuoteen 1956.

## Mitä UNESCO päätti esperantosta?

**10. joulukuuta 1954** UNESCOn yleiskonferenssi Montevideossa hyväksyi **päätöslauselman IV.1.4.422–4224**. Siinä todettiin esperanton saavuttamat tulokset kansainvälisessä henkisessä vaihdossa ja kansojen yhteen tuomisessa, ja se avasi neuvoa-antavat suhteet UNESCOn ja UEA:n välille.

Vuonna **1985** UNESCO hyväksyi konferenssissaan Sofiassa toisen päätöslauselman. Se onnitteli liikettä lähestyvän satavuotisjuhlan johdosta ja kehotti jäsenvaltioita juhlistamaan sitä sekä edistämään kieliongelmaa ja esperantoa koskevaa opetusta. Satavuotiskongressi Varsovassa **1987** keräsi **5 946 osallistujaa**, mikä on yhä ennätys.

## Miten esperanto muuttui vuoden 1945 jälkeen?

UEA siirsi päämajansa **Rotterdamiin 1955**, ja se on yhä siellä. Esperanto elpyi Itä-Euroopassa vuoden 1956 jälkeen ja kasvoi Euroopan ulkopuolella – Kiinassa, muualla Itä-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja myöhemmin Afrikassa. Vuonna 1996 Prahassa pidetty 81. maailmankongressi hyväksyi **Prahan manifestin**, liikkeen seitsemän periaatetta, kuten demokratian, kielellisten oikeuksien ja kielellisen monimuotoisuuden. Nykyiset [järjestöt](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/jarjestot/) muotoutuivat tänä aikana.

## Miten internet muutti esperantoa?

Internet sopi hajallaan asuvalle yhteisölle. Tärkeimmät virstanpylväät:

- **2001** – esperantonkielinen Wikipedia (*Vikipedio*) perustettiin; lokakuuhun 2026 mennessä siinä oli noin 390 000 artikkelia.
- **21. joulukuuta 2002** – ilmainen kurssisivusto *lernu!* avattiin.
- **22. helmikuuta 2012** – Google Translate lisäsi esperanton 64. kielekseen.
- **28. toukokuuta 2015** – Duolingo avasi esperanton kurssin englanninpuhujille; maaliskuuhun 2020 mennessä 2,8 miljoonaa ihmistä oli aloittanut sen esperantokurssit.
- **2017** – Amikumu-sovellus alkoi yhdistää lähellä olevia esperantisteja.

Nämä välineet toivat paljon enemmän oppijoita kuin mikään aiempi kampanja, vaikka useimmat lopettavat varhain. Katso [kuinka monta ihmistä puhuu esperantoa](https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/kuinka-monta-puhujaa/).

## Mitä esperantolle kuuluu nyt?

Vuonna **2014** Puola lisäsi ”esperantokielen esperantokulttuurin kantajana” aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloonsa, ja **2026** Itävalta lisäsi esperantokulttuurin omaan kansalliseen luetteloonsa. Toukokuussa 2023 UEA:n historiallinen kirjasto siirrettiin Puolan kansalliskirjastolle.

Maailmankongressi saavutti Afrikan ensimmäisen kerran **2024** Arushassa Tansaniassa. 110. kongressi pidettiin Brnossa 2025 ja 111. **Grazissa Itävallassa 1.–8. elokuuta 2026**. UEA on ilmoittanut vuoden 2027 kongressin paikaksi Melbournen Australiassa.

## Esperanton aikajana

| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1859 | Zamenhof syntyy Białystokissa (15. joulukuuta) |
| 1878 | Ensimmäinen luonnos, *Lingwe uniwersala*, esitellään ystäville (17. joulukuuta) |
| 1887 | *Unua Libro* julkaistaan Varsovassa (26. heinäkuuta) |
| 1888 | *Dua Libro*; Nürnbergin maailmankielikerho siirtyy volapükistä |
| 1889 | Ensimmäinen lehti, *La Esperantisto*, Nürnbergissä |
| 1894 | Lukijat hylkäävät Zamenhofin uudistusehdotuksen |
| 1895 | *La Esperantisto* kielletään Venäjällä Tolstoin julkaisemisen jälkeen |
| 1905 | Ensimmäinen maailmankongressi, Boulogne-sur-Mer (688 osallistujaa); *Fundamento de Esperanto*; Boulognen julistus |
| 1907 | Idon hajaannus Pariisissa; ensimmäinen Nobelin rauhanpalkintoehdokkuus Zamenhofille |
| 1908 | Esperanton maailmanliitto (UEA) perustetaan Genevessä (28. huhtikuuta) |
| 1914 | Pariisin kongressi perutaan ensimmäisen maailmansodan vuoksi |
| 1917 | Zamenhof kuolee Varsovassa (14. huhtikuuta) |
| 1920–22 | Ranska estää esperanton Kansainliitossa |
| 1927 | 15. joulukuuta tulee esperantokirjan päiväksi |
| 1936 | Natsi-Saksa hajottaa kaikki esperantojärjestöt |
| 1937 | Stalinin puhdistukset; Neuvostoliiton esperantojohtaja Ernest Drezen ammutaan |
| 1940–42 | Zamenhofin kolme lasta murhataan holokaustissa |
| 1948 | Kielikomitea ja akatemia yhdistyvät Esperantoakatemiaksi |
| 1954 | UNESCOn Montevideon päätöslauselma (10. joulukuuta) |
| 1955 | UEA:n päämaja siirtyy Rotterdamiin |
| 1985 | UNESCOn Sofian päätöslauselma satavuotisjuhlasta |
| 1987 | Satavuotiskongressi Varsovassa, 5 946 osallistujaa (ennätys) |
| 1996 | Prahan manifesti |
| 2001 | Esperantonkielinen Wikipedia perustetaan |
| 2002 | *lernu!* avataan (21. joulukuuta) |
| 2012 | Google Translate lisää esperanton (22. helmikuuta) |
| 2014 | Puola luetteloi esperanton aineettomaksi kulttuuriperinnöksi |
| 2015 | Duolingon kurssi englanninpuhujille (28. toukokuuta) |
| 2023 | UEA:n kirjasto siirretään Puolan kansalliskirjastolle |
| 2024 | Ensimmäinen maailmankongressi Afrikassa (Arusha, Tansania) |
| 2026 | 111. maailmankongressi Grazissa; Itävalta luetteloi esperantokulttuurin aineettomaksi perinnöksi |

## Usein kysyttyä

### Milloin esperanto keksittiin?

Zamenhof työskenteli sen parissa 1870-luvulta lähtien ja julkaisi sen 26. heinäkuuta 1887 Varsovassa. Tuota päivää vietetään esperanton päivänä.

### Miksi Zamenhof loi esperanton?

Hän halusi puolueettoman, helpon toisen kielen, jonka avulla eri kansojen ihmiset voisivat viestiä tasavertaisina. Hän kasvoi monikielisessä Białystokissa, jossa hän näki kielimuurien ruokkivan epäluuloa yhteisöjen välillä.

### Onko esperanto koskaan kielletty?

On. Natsi-Saksa hajotti kaikki esperantojärjestöt 1936, ja Neuvostoliitossa esperantotoiminta tukahdutettiin vuosina 1937–1956 ja johtavia esperantisteja ammuttiin. Myös Venäjän keisarikunta kielsi ensimmäisen esperantolehden 1895.

### Hyväksyikö Kansainliitto esperanton?

Ei. Ehdotuksella 1920-luvun alussa oli laaja tuki, mutta Ranska esti sen, eikä liiton vuoden 1922 raportti johtanut suositukseen kouluille.

### Onko UNESCO tunnustanut esperanton?

UNESCO hyväksyi esperantolle myönteisiä päätöslauselmia 1954 ja 1985, ja Esperanton maailmanliitto (UEA) on ollut neuvoa-antavissa suhteissa UNESCOon vuodesta 1954. Esperanto ei ole YK:n virallinen kieli.

## Lähteet

- Wikipedia, [Unua Libro](https://en.wikipedia.org/wiki/Unua_Libro), [History of Esperanto](https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Esperanto) ja [Declaration of Boulogne](https://en.wikipedia.org/wiki/Declaration_of_Boulogne); Vikipedio, [Unua Libro](https://eo.wikipedia.org/wiki/Unua_Libro) ja [La Esperantisto](https://eo.wikipedia.org/wiki/La_Esperantisto)
- Esperanton maailmanliitto (UEA), [maailmankongressien luettelo](https://uea.org/kongresoj/listo)
- Vikipedio, [1-a Universala Kongreso de Esperanto](https://eo.wikipedia.org/wiki/1-a_Universala_Kongreso_de_Esperanto)
- Nobel Prize, [nomination archive: Lazarus Ludwig Zamenhof](https://www.nobelprize.org/nomination/archive/show_people.php?id=10372)
- UNESCOn päätöslauselmat 1954 ja 1985, [ILEIn kokoama teksti](https://ilei.info/dok/rezolucioj_unesko_1954-1985.pdf); [UNESCO Records of the General Conference, 1985](https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000068427)
- Léon Bérard, kiertokirje kesäkuulta 1922 esperantosta Ranskan kouluissa, julkaistu uudelleen lehdessä *Les Langues modernes*, heinäkuu 1922 ([skannaus Espéranto-Francen sivuilla](https://esperanto-france.org/asso/IMG/pdf/circulaire_leon_berard.pdf))
- Wikipedia (de), [Deutscher Esperanto-Bund](https://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Esperanto-Bund) (natsiaika); Wikipedia, [Ernest Drezen](https://en.wikipedia.org/wiki/Ernest_Drezen)
- Ulrich Lins, *La danĝera lingvo* (Bleicher, 1988); englanninkielinen painos *Dangerous Language* (Palgrave Macmillan, 2016–17)
- Narodowy Instytut Dziedzictwa, [Język esperanto jako nośnik kultury esperanckiej](https://niematerialne.nid.pl/) (2014); Itävallan UNESCO-toimikunta, [Esperanto culture in Austria](https://www.unesco.at/en/culture/intangible-cultural-heritage/inventory/element/esperantokultur-in-oesterreich-esperantokulturo-en-austrio) (2026)
- Google Translate Blog, [22. helmikuuta 2012](https://translate.googleblog.com/2012/02/tutmonda-helplingvo-por-ciuj-homoj.html)