Esperanto lukuina: tilastot, puhujamäärät ja lähteet

Esperantoa arvioidaan puhuvan 60 000–2 milj. ihmistä määritelmästä riippuen, ja 1 000–2 000 puhujaa on äidinkielisiä. Esperanton maailmanliitto (UEA), maailmanlaajuinen esperantojärjestö, oli vuonna 2023 4 700 henkilöjäsentä 130 maassa. Esperanton Wikipediassa oli 5. marraskuuta 2026 390 439 artikkelia. Vuodesta 1905 on numeroitu 111 Esperanton maailmankongressia, ja niistä 108 on pidetty. Kielioppi koostuu 16 säännöstä, ja aakkosissa on 28 kirjainta.

Päivittäin muuttuvat laskurit (Wikipedia, Tatoeba, Pasporta Servo ja muut sivustot) tarkistettiin 5. marraskuuta 2026 ja muut luvut 8. lokakuuta 2026, ellei rivillä ole toista päivämäärää. ”Oma laskelmamme” tarkoittaa lukua, jonka olemme laskeneet julkaistujen tietojen pohjalta. Kaikki luvut voi ladata CSV- tai JSON-tiedostona.

#Kuinka monta ihmistä puhuu esperantoa?

Pienin ja suurin arvio eroavat toisistaan noin kolmikymmenkertaisesti, pääasiassa siksi, että ”puhujan” määritelmä vaihtelee. Menetelmistä ja kritiikistä kerrotaan sivulla kuinka monta ihmistä puhuu esperantoa ja perheistä sekä kielitieteellisistä havainnoista sivulla äidinkieliset puhujat.

#Kuinka suuri on järjestäytynyt liike?

Jäsenmäärä on alaraja, ei kokonaismäärä: monet puhujat kuuluvat vain kansalliseen yhdistykseen tai eivät mihinkään. Unkarin kasvu johtuu valtion kielitutkinnoista, joissa esperanto hyväksyttiin. Katso missä esperantoa puhutaan ja järjestöt.

#Esperanto verkossa

Kurssin aloittaneet ovat oppijoita, eivät puhujia, emmekä löytäneet uudempaa varmennettua Duolingon kokonaislukua; katso Duolingon jälkeen.

#Esperanton maailmankongressit lukuina

UEA:n vuosikertomuksen mukaan Torinon 2023 kongressiin ilmoittautui 1 323 osallistujaa 70 maasta, mutta sen luettelossa luku on 1 318. Koko taulukko on sivulla Esperanton maailmankongressi. Suomessa maailmankongressi on pidetty neljä kertaa: Helsingissä 1922 (14.) ja 1969 (54.), Tampereella 1995 (80.) ja Lahdessa 2019 (104.).

#Kieli lukuina

Virallisten kantasanojen luettelomme laskee toisessa yksikössä – yksi kantasana jokaista ReVo-sanakirjassa viralliseksi merkittyä sanakirjahakua kohti – ja siinä on 5 328, joten se poikkeaa hieman akatemian aineksista. Virallinen luettelo on ydin eikä koko sanavarasto, sillä useimmat sanat muodostetaan kantasanoista ja johtimista. Katso kieliopin tiivistelmä ja Esperantoakatemia.

#Järjestöt lukuina

Suomen kansallinen yhdistys on Suomen Esperantoliitto ry (Esperanto-Asocio de Finnlando), joka perustettiin vuonna 1907; sen sivusto on esperanto.fi.

#Kuinka monta kirjaa on kirjoitettu esperantoksi?

Luotettavaa laskentaa ei ole. Itävallan kansalliskirjaston suunniteltujen kielten osasto, interlingvistiikan suurin erikoiskirjasto, säilyttää noin 45 000 painettua nidettä noin 500 suunnitellusta kielestä, esperanto niiden joukossa (arkistoitu 18. kesäkuuta 2025), joten kyse on kokoelman koosta eikä nimekkeiden määrästä. Julkaistujen nimekkeiden arviot vaihtelevat suuresti; katso esperanton kirjallisuus.

#Tärkeitä päivämääriä

Kaksi päivää toistuu joka vuosi: 26. heinäkuuta on esperantopäivä ja 15. joulukuuta Zamenhofin päivä. Niiden taustasta kerrotaan sivulla esperanton historia.

#Lataa tiedot

Tiedostoissa ovat tämän sivun taulukoiden luvut lukuun ottamatta tärkeitä päivämääriä, ja määritelmät on kirjoitettu englanniksi. Vaihteluvälin päät ovat kentissä value_low ja value_high, ja date on vuosi, päivä tai jakso, kuten 2025-11/2026-10. Jos samassa solussa on useita lähteitä, ne erotetaan puolipisteellä; jos kirjaimet kuten ĉ näyttävät taulukkolaskennassa väärältä, tuo tiedosto UTF-8-koodauksella.

Kokoelma (lukujen valinta, niiden määritelmät ja omat laskelmamme) on vapaasti kopioitavissa, jaettavissa ja muokattavissa lisenssillä CC BY-SA 4.0. Mainitse lähteenä ”Esperantopedia (esperantopedia.org)” ja jaa oma versiosi samalla lisenssillä. Luvut itse tulevat kunkin rivin lähteistä.

#Näin viittaat sivuun

Esperantopedia (2026). Esperanto lukuina. Versio 5. marraskuuta 2026. https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/esperanto-lukuina/ (luettu 5. marraskuuta 2026).

Ilmoita lukupäiväksi päivä, jona luet sivua. Kun käytät yksittäistä lukua, viittaa myös sen alkuperäiseen lähteeseen taulukosta.

@misc{esperantopedia_numbers_2026,
  author  = {{Esperantopedia}},
  title   = {Esperanto lukuina},
  year    = {2026},
  version = {2026-11-05},
  url     = {https://esperantopedia.org/fi/tietoa-esperantosta/esperanto-lukuina/},
  urldate = {2026-11-05},
  note    = {Tiedot CSV- ja JSON-muodossa, CC BY-SA 4.0}
}

#Menetelmä

• Lähteet. Jokainen luku on kopioitu rivinsä lähteestä. Kun toinen lähde on olemassa, vertaamme kahta: Wikipedian API:a Wikimedian Wikipedia-luetteloon ja Tatoeban tilastosivuja sen API:in. Mahdolliset erot on merkitty tiedostoihin.
• Omat laskelmat. ”Oma laskelma” ja ”oma summa” merkitsevät lukuja, jotka olemme laskeneet julkaistuista tiedoista, esimerkiksi maailmankongressin mediaanikoko UEA:n luettelosta. Tiedostojen sarake method näyttää, mitkä rivit ovat tällaisia.
• Vaihteluvälit. Kun arviot poikkeavat toisistaan, esitämme kunkin määritelmineen emmekä laske keskiarvoa.
• Päivämäärät. Jokaisella rivillä on päivämäärä, johon luku liittyy, ja sarake checked kertoo, minä päivänä viimeksi vertasimme sitä lähteeseen.
• Korjaukset. Jos luku on väärä tai vanhentunut, kirjoita meille yhteystietosivun kautta ja mainitse luku, lähde ja sen päivämäärä. Tarkistamme jokaisen ilmoituksen lähteestä, ennen kuin muutamme mitään.

#Usein kysyttyä

#Kuinka monta ihmistä puhuu esperantoa?

Arviot vaihtelevat noin 60 000:sta (Nielsen, 2017: 63 000, virhemarginaali 30 000–180 000) noin kahteen miljoonaan (Culbert, pyöristetty vuonna 1988; Wandel, 2015). Mikään väestölaskenta ei laske esperanton puhujia maailmanlaajuisesti, joten vastaus riippuu siitä, miten ”puhuja” määritellään.

#Kuinka monta äidinkielistä esperanton puhujaa on?

Noin 1 000–2 000. Lindstedt arvioi 1 000 (2006), Corsetti, Pinto ja Tolomeo mainitsivat noin 2 000 lasta noin 1 000 perheessä (2004), ja Ethnologue luettelee 1 000 (2022).

#Kuinka monta artikkelia esperanton Wikipediassa on?

390 439 5. marraskuuta 2026. Se on sijalla 38 348 aktiivisen kieliversion joukossa ja suunnitellulla kielellä kirjoitetuista Wikipedioista suurin.

#Kuinka monta Esperanton maailmankongressia on pidetty?

Graz 2026:een mennessä on numeroitu 111, ja 108 on pidetty. Ennätys on 5 946 osallistujaa Varsovassa vuonna 1987. 112. kongressi on suunniteltu Melbourneen 3.–10. heinäkuuta 2027.

#Kuinka monta virallista sanaa esperantossa on?

Akatemia laskee 4 953 virallista ainesta vuoteen 2007 asti, joista 2 768 on perusainesta. Vuoden 2023 10. lisäys toi 420 kantasanaa, joten oman summamme mukaan niitä on yhteensä noin 5 373. Paljon useampia sanoja muodostetaan näistä kantasanoista.

#Lähteet

• Akademio de Esperanto: Akademia Vortaron tilastot, Fundamento, Fundamenton kielioppi englanniksi, 10. virallinen lisäys, jäsenet ja kirjeenvaihtajajäsenet (kesäkuu 2026)
• Esperanton maailmanliitto (UEA): Estrara Raporto 2023, UEA:n rakenne, maailmankongressien luettelo; Vikipedio, Membronombroj de UEA
• Libera Folio: "Nova takso: 60.000 parolas Esperanton" (13. helmikuuta 2017), "Kie estas la Duolinganoj?" (31. maaliskuuta 2020)
• Jouko Lindstedt, "Native Esperanto as a test case for natural language", SKY Journal of Linguistics 19, 2006; Corsetti, Pinto & Tolomeo, "Regularizing the regular", 2004
• Sidney Culbert, kirje menetelmistään, 1989; Amri Wandel, "How many people speak Esperanto?", 2015
• Wikimedia: Esperanton Wikipedian tilastot (API, 5. marraskuuta 2026), List of Wikipedias Meta-Wikissä, sivulatausten API
• Tatoeba: lauseet kielittäin, äänitteet kielittäin; lernu.net, Duolingo Data, Pasporta Servo
• Wikipedia: Esperanto, Languages of the European Union, Universal Esperanto Association, TEJO, ILEI, SAT; Vikipedio, UEA, Lernu!, Duolingo
• PMEG: Tabelvortoj, Prefiksoj, Sufiksoj
• A. Korĵenkov, Zamenhof: The Life, Works and Ideas of the Author of Esperanto; Zamenhof.info, kronologinen elämäkerta
• Itävallan kansalliskirjasto, suunniteltujen kielten osasto (arkistoitu 18. kesäkuuta 2025); Kaunasin kaupunki, 113. Esperanton maailmankongressi; ILEI, Unescon päätöslauselmat 1954–1985