Tietoa esperantosta
Mihin esperanto perustuu? Sanojen alkuperä
Enimmäkseen latinan ja ranskan kantasanoja, noin neljännes germaanisia, muutama prosentti slaavilaisia ja kreikkalaisia – lainattuina kokonaisina, kirjoitettuina äänneasun mukaan ja yhdistettyinä yhdellä säännöllisellä kieliopilla.
Esperanto ei perustu yhteen kieleen. Sen kantasanat tulevat pääosin latinasta ja romaanisista kielistä (ranska, italia, espanja), noin neljännes germaanisista kielistä (saksa, englanti, jiddiš) ja muutama prosentti slaavilaisista, kreikasta ja muista kielistä. Analyysissämme esperanton 1 000 yleisimmästä kantasanasta (843, joiden etymologiatiedot olivat käyttökelpoisia; 7. lokakuuta 2026) 69 % oli romaanisia, 24 % germaanisia, 4 % slaavilaisia, 1 % kreikkalaisia ja 2 % muista kielistä. Kielioppikaan ei ole kopioitu mistään yksittäisestä kielestä. Se on pieni säännöllinen järjestelmä muuttumattomista osista, rakenteeltaan lähempänä agglutinoivia kieliä kuin romaanisia kieliä, jotka antoivat suurimman osan kantasanoista.
Oma analyysimme Wiktionaryn etymologioista
Yhdistimme Reta Vortaro -sanakirjan (ReVo) kantasanat englanninkieliseen Wiktionaryyn, joka kertoo monen esperantosanan kohdalla, mistä kielistä ne on lainattu. Kun liitteet ja erisnimet oli poistettu, 12 680 kantasanasta 4 006:lla on nimetty vieras lähde. 1 000 yleisimmän kantasanan joukossa, jotka on järjestetty 822 296 Tatoeba-lauseen perusteella, niitä on 843. ReVon Fundamentoen (1905) kuuluviksi merkitsemistä 2 654 kantasanasta niitä on 1 931.
| Lähdekieliperhe | 1 000 yleisintä kantasanaa | Fundamenton kantasanat | Kaikki aineistolliset kantasanat | Jatkuva teksti |
|---|---|---|---|---|
| Romaaniset (latina, ranska, italia…) | 69 % | 66 % | 60 % | 74 % |
| Germaaniset (saksa, englanti, jiddiš…) | 24 % | 25 % | 24 % | 21 % |
| Slaavilaiset (venäjä, puola, tšekki…) | 4 % | 5 % | 5 % | 3 % |
| Kreikka | 1 % | 2 % | 5 % | 1 % |
| Muut (arabia, japani, suomi…) | 2 % | 2 % | 6 % | 1 % |
| Analysoidut kantasanat | 843 | 1 931 | 4 006 | 2,9 miljoonaa esiintymää |
Kantasanat, joilla on lähteitä useassa kieliperheessä, kuten familio ”perhe” (saksa, ranska, italia, englanti), jaetaan tasan. ”Jatkuva teksti” painottaa kutakin kantasanaa sen mukaan, kuinka usein se esiintyy Tatoeba-lauseissa. Toinen järjestys Zamenhofin teoksesta Fundamenta Krestomatio (1903) antaa lähes saman tuloksen: 71 % romaanisia, 22–23 % germaanisia.
Puhtaasti romaaniset, puhtaasti germaaniset ja sekalaiset
1 000 yleisimmästä kantasanasta 26 %:lla lähteet ulottuvat useampaan kuin yhteen kieliperheeseen.
| Kieliperhe | Vain tämä kieliperhe | Mainittu lähteiden joukossa |
|---|---|---|
| Romaaniset | 488 kantasanaa (58 %) | 693 (82 %) |
| Germaaniset | 118 (14 %) | 310 (37 %) |
| Slaavilaiset | 7 (0,8 %) | 72 (8,5 %) |
| Kreikka | 6 (0,7 %) | 14 (1,7 %) |
| Muut | 7 (0,8 %) | 20 (2,4 %) |
| Useita kieliperheitä | 217 (26 %) | – |
”Mainittu”-sarake summautuu yli 100 prosentiksi.
Useimmin mainitut kielet
Latina ja ranska ovat kärjessä. Espanja mainitaan vain 30 yleisestä kantasanasta 843:sta; espanjalta näyttävät kantasanat merkitään latinan ansioksi, jonka espanja jakaa.
Analyysin rajoitukset
- Wiktionary on yhteisöllinen; vain noin 150 esperantomerkintää viittaa etymologiseen sanakirjaan (Vilborgin tai Cherpillodin).
- Laskemme suoriksi lähteiksi nimetyt kielet, emme vanhempia kantamuotoja (hundo lasketaan saksaksi, ei kantagermaaniksi).
- Vain 32 %:lla kaikista kantasanoista ja 84 %:lla 1 000 yleisimmästä on käyttökelpoiset tiedot. Kansainvälisiltä sanoilta, kuten sistemo ja regiono, etymologia usein puuttuu, joten latina ja kreikka jäävät todennäköisesti alilaskennaksi.
- Englanti nimetään joskus ainoaksi lähteeksi latinalaisperäisille sanoille, jotka se jakaa ranskan kanssa (protekti, rivero). Näiden laskeminen romaanisiksi siirtää 1 000 yleisimmän romaanista osuutta vain noin prosenttiyksikön.
Vertailu muihin arvioihin
| Arvio | Romaaniset | Germaaniset | Loput |
|---|---|---|---|
| Mattos (1987), perussanasto | 84 % | 14 % | 2 % slaavilaisia tai kreikkaa |
| Janton (1994), Puškarin (2015) mukaan, sanasto | noin 80 % | 10 % | 5 % kreikkaa, 5 % slaavilaisia (hänen vuoden 1993 analyysinsa: 75/20/5) |
| Zamenhofin alkuperäinen sanasto (1887) | noin kaksi kolmasosaa | noin kolmannes | – |
| Tämä analyysi, 1 000 yleisintä kantasanaa | 69 % | 24 % | 7 % |
| Tämä analyysi, Fundamenton kantasanat | 66 % | 25 % | 9 % |
Tavallinen ”80 % romaanisia” vastaa niiden kantasanojen osuutta, joilla mainitaan romaaninen lähde (tässä 80–82 %), ei puhtaasti romaanisten osuutta (55–58 %). Luvut eroavat, koska tutkimukset laskevat eri asioita (sanakirjan kantasanoja, perussanastoa, jatkuvaa tekstiä), koska englannin tai saksan kautta esperantoon tulleet sanat luetaan tässä kyseisten kielten ansioksi ja koska aineisto on puutteellinen. Turvallinen yhteenveto on: kaksi kolmasosaa – yhdeksän kymmenesosaa romaanisia sen mukaan, mitä lasketaan, suurin osa lopusta germaanisia ja muutama prosentti slaavilaisia ja kreikkalaisia.
Esimerkkisanoja lähteen mukaan
| Lähde | Esimerkkejä (Wiktionaryn ilmoittama lähde) |
|---|---|
| Latina | homo ”ihminen” (homō), vidi ”nähdä” (videō), sed ”mutta” (sed) |
| Ranska | granda ”suuri” (grand), ĉambro ”huone” (chambre), infano ”lapsi” (enfant) |
| Italia | bela ”kaunis” (bello), verda ”vihreä” (verde), ricevi ”saada” (ricevere) |
| Saksa ja jiddiš | hundo ”koira” (Hund), tago ”päivä” (Tag), knabo ”poika” (Knabe), ŝati ”pitää jostakin” (schätzen), hejmo ”koti” (heym) |
| Englanti | birdo ”lintu”, suno ”aurinko”, ŝipo ”laiva”, ŝi ”hän (naispuolinen)” |
| Puola ja venäjä | celo ”tavoite” (cel), krado ”ritilä” (krata), nepre ”ehdottomasti” (nepremenno), kolbaso ”makkara” (kolbasá) |
| Kreikka | kaj ”ja” (καί), pri ”jostakin” (περί), kosmo ”kosmos” (κόσμος) |
| Muut | saŭno (suomi), papriko (unkari), kimono (japani), islamo (arabia) |
Mitkä sanat tulevat englannista?
Wiktionary nimeää englannin ainoaksi lähteeksi 264 kantasanalle (6,6 % niistä, joilla on tietoja), joista 36 kuuluu 1 000 yleisimpään. Esimerkkejä ovat birdo, suno, ŝipo, boato ”vene”, teamo ”tiimi” sekä nykyaikaiset lainat kuten klubo, ĵazo ”jazz” ja sandviĉo.
Mitkä sanat ovat slaavilaisia?
Vain 65 kantasanalla (1,6 %) on puhtaasti slaavilaiset lähteet, muun muassa vosto ”häntä” (venäjä xvost), gladi ”silittää (vaatteita)” (venäjä gladitʹ), barĉo ”borssi” (puola barszcz) ja roboto (tšekki robot). Slaavilaiset kielet mainitaan 12 %:lle kantasanoista, enimmäkseen kansainvälisille sanoille kuten fakto, joita on myös venäjässä ja puolassa. Slaavilainen vaikutus on suurempi merkityksissä ja kieliopissa: etuliite ek- ja loppuliite -ad- kaikuvat slaavilaisten kielten verbiaspektia.
Mitkä sanat sisältävät kirjaimet ĥ ja ĵ?
Noin 205 kantasanassa 12 680:sta on ĥ ja 67:ssä ĵ. Niistä 44 ĥ-kantasanasta, joista on tietoja, 23 nimeää kreikan, kuten ĥaoso ”kaaos”, teĥniko ”tekniikka” ja ĥoro ”kuoro”; muutama tulee venäjästä (kolĥozo), heprasta (ĥasido) tai arabiasta (ĥalifo). Niistä 32 ĵ-kantasanasta, joista on tietoja, 21 nimeää romaanisen kielen, enimmäkseen ranskan (ĵurnalo ”sanomalehti”, ĵeti ”heittää”, ĵaŭdo ”torstai”), ja muutama englannin (ĵazo) tai japanin (ĵudo).
Onko sekoitus kaoottinen?
Ei: lähteet ovat sekalaiset, järjestelmä ei. Zamenhofin sääntö 15 16 säännön joukossa sanoo, että kansainväliset sanat otetaan kokonaisina, esperanton oikeinkirjoituksella ja päätteillä. Kompromissit, kuten tondri ”jyrähtää” (englannin thunder, ranskan tonner), ovat harvinaisia.
Jokainen kantasana noudattaa sen jälkeen samoja sääntöjä:
- Yksi äänne kirjainta kohden, joten lainasana kirjoitetaan niin kuin se lausutaan.
- Kiinteät päätteet (-o, -a, -e, -i) eikä epäsäännöllisiä verbejä.
- Muuttumattomat osat: san ”terve” pysyy aina muodossa san, josta saadaan mal·san·ul·ej·o ”sairaala”. Ks. sananmuodostus.
Kielitieteilijät kuvaavat esperantoa leksikaalisesti romaaniseksi, morfologisesti agglutinoivaksi ja jossain määrin isoloivaksi (Blanke, 1985). Vuoden 2010 tutkimuksen mukaan se on ”hieman eurooppalaisluonteinen, mutta selvästi vähemmän kuin eurooppalaiset kielet itse” (Parkvall). Luonnonkielen kaltaiset kielet, kuten interlingua, jäljittelevät luonnollista sanastoa ja omaa johtamista on vähän; ks. esperanto muihin verrattuna.
Montako sanaa suomenkielinen tai englanninkielinen tunnistaa?
Romaanisten kielten puhujille (espanja, portugali, ranska ja italia) 82 % yleisistä kantasanoista nimeää romaanisen lähteen, ja monella on läheinen sukulainen: libro, granda (grande), verda (verde), amiko (amigo), vivi (vivir). Toiset näyttävät vierailta, kuten hundo ”koira” ja tago ”päivä”, jotka ovat saksaa.
Englannin puhujille auttavat molemmat kerrokset: germaaniset sanat (birdo, suno, vorto ”sana”, lando ”maa”, vintro ”talvi”) ja latinalaisperäiset sanat, jotka englanti jakaa (familio, universitato). Englanti mainitaan 25 %:n yleisistä kantasanoista lähteiden joukossa, saksa 21 %:n.
Suomi on uralilainen kieli eikä jaa perussanastoa germaanisten tai romaanisten kielten kanssa, joten suomenkielinen oppija ei voi nojata sukukieleen. Oman kielensä sanaston tunnistettavuudesta ei ole julkaistua mittausta, joten emme anna prosenttilukua; taulukot kertovat alkuperän, eivät tunnistettavuutta. Kokeile sanakirjaa tai lue, miten Zamenhof valitsi Unua Libro -teoksen 917 kantasanaa vuonna 1887.
Usein kysyttyä
Perustuuko esperanto espanjaan?
Ei. Espanja mainitaan lähteenä noin 4 %:lle 1 000 yleisimmästä kantasanasta, kun latina mainitaan 45 %:lle, ranska 42 %:lle ja italia 28 %:lle. Esperanto voi kuulostaa espanjalta tai italialta, koska siinä on viisi puhdasta vokaalia ja sen latinalaisperäisillä kantasanoilla on usein espanjalaisia sukulaisia.
Onko esperanto sekoitus eri kieliä?
Sanastoltaan on: kantasanat tulevat monista kielistä, enimmäkseen eurooppalaisista. Sekoitus on järjestetty, koska jokainen kantasana lainataan kokonaisena, kirjoitetaan äänneasun mukaan ja yhdistetään säännöllisillä säännöillä.
Mikä kieli on lähinnä esperantoa?
Ei yksittäistä. Sanaston perusteella latina ja ranska mainitaan useimmin, sitten italia, englanti ja saksa. Rakenteen perusteella Claude Piron esitti, että sen sananmuodostus muistuttaa kiinaa enemmän kuin tyypillisiä eurooppalaisia kieliä ja että merkityksissä ja kieliopissa on slaavilainen kerros. Emme löytäneet julkaistua tutkimusta, joka asettaisi yhden kielen läheisimmäksi.
Onko esperanto eurooppakeskeinen?
Sanastoltaan suurelta osin on: romaaniset, germaaniset, slaavilaiset ja kreikkalaiset lähteet kattavat noin 98 % yleisistä aineistollisista kantasanoista ja 95 % kaikista aineistollisista kantasanoista. Kielioppi on vähemmän eurooppalainen. Argumentit ja vastaukset löytyvät sivulta esperanton kritiikki.
Lähteet
- Wiktionary (englanninkielinen laitos, CC BY-SA), esperantomerkinnät Wiktextractin kaikki.org-sivustolta poimittuina, ladattu 7. lokakuuta 2026; oma analyysimme 135 141 merkinnästä
- Reta Vortaro (ReVo), julkaisu 7. lokakuuta 2026: kantasanaluettelo ja Fundamento-merkinnät
- Tatoeba esperantolauseet (CC BY 2.0 FR) ja Zamenhof, Fundamenta Krestomatio (Project Gutenberg): sanojen esiintymistiheydet
- Wikipedia, Esperanto etymology: Geraldo Mattos, ”La deveno de Esperanto”, Fonto, 1987 (perussanastosta 84 % latinalaisperäistä, 14 % germaanista, 2 % slaavilaista tai kreikkaa); alkuperäinen sanasto noin kaksi kolmasosaa romaanista ja kolmannes germaanista
- Wikipedia, Esperanto ja Esperanto grammar: Krunoslav Puškar, ”Common criticism of Esperanto: facts and fallacies”, Język. Komunikacja. Informacja 10 (2015), noin 80 % romaanista; Detlev Blanke, Internationale Plansprachen (1985)
- Mikael Parkvall, "How European is Esperanto? A typological study", Language Problems and Language Planning 34(1), 2010
- Claude Piron, "Esperanto: European or Asiatic language?", 1981
- Lisälukemista: Andras Rajki, Etymological Dictionary of the Esperanto Language (E.D.E.L., Budapest 2006), luettavissa verkossa (kopio Verda Reto -sivustolla): noin 3 900 hakusanaa, kunkin esperantosanan perässä vastaavat sanat venäjäksi, liettuaksi, puolaksi, jiddišiksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, englanniksi ja latinaksi; merkityksiä ei anneta
- Lisälukemista: Ebbe Vilborg, Etimologia vortaro de Esperanto, 5 osaa (Malmö: Eldona Societo Esperanto, 1989–2001), painettu esperanton etymologinen sanakirja, kirjoitettu esperantoksi
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.