Esperanton sananmuodostus: kannat, affiksit ja yhdyssanat

Esperanton sanat rakentuvat osista, jotka eivät koskaan muuta muotoaan: kannasta, valinnaisista etuliitteistä ja jälkiliitteistä sekä kieliopillisesta päätteestä. Mal·san·ul·ej·o on ”vastakohta + terve + henkilö + paikka + substantiivi”, eli ”sairaala”. Kun tunnet osat, voit purkaa sanan – ja rakentaa uusia.

maletuliitevastakohta

sanjuuriterve

uljälkiliitehenkilö

ejjälkiliitepaikka

opäätesubstantiivi

malsanulejosairaala

Siksi esperanto tarvitsee vähemmän kantoja kuin muut kielet. Zamenhofin ensimmäisessä oppikirjassa Unua Libro (1887) oli vain 917 kantaa. Päätteiden, affiksien ja yhdistämisen avulla jokaisesta kannasta syntyy sanaperhe.

san-terveyslern-oppiaparol-puhualabor-työvid-nähdäskrib-kirjoittaabon-hyväam-rakastaa

malsanulejo

sairaala

1. maletuliitevastakohta
2. sanjuuriterveys
3. uljälkiliitehenkilö
4. ejjälkiliitepaikka
5. opäätesubstantiivi

Sanakirjassa →

Osoita sanaa tai napauta sitä nähdäksesi, miten se on rakennettu ja mitä se tarkoittaa.

Sanaperheet: Reta Vortaro (GPL); rakenne: Esperantopedian analysaattori; merkitykset: Esperantopedia, Wikisanakirja, ReVo.

lernjuurioppia

ejjälkiliitepaikka

estrjälkiliitejohtaja, päällikkö

opäätesubstantiivi

lernejestrorehtori

reetuliiteuudelleen, takaisin

sanjuuriterve

iĝjälkiliitetulla joksikin

ipääteinfinitiivi

resaniĝiparantua

geetuliitemolemmat sukupuolet

patrjuuriisä

opäätesubstantiivi

jpäätemonikko

gepatrojvanhemmat

Valitse juuri ja lisää sitten etuliite, jälkiliitteitä ja pääte: sana ja sen merkitys muuttuvat samalla.

lernoppiaejpaikkaestrjohtaja, päällikköosubstantiivi

= lernejestrorehtori

Esimerkkejä lernejestro resaniĝi gepatroj

etuliite

ei mitäänmal- vastakohtare- uudelleenek- alkudis- erilleenge- molemmat sukupuoletĉef- tärkeinmis- väärinpra- ikivanhaeks- entinenbo- sukulainen avioliiton kautta

juuri

lern- oppiasan- tervebel- kaunispatr- isädom- talo

jälkiliitteet (enintään 2)

-ul- henkilö-in- naispuolinen-ist- ammattilainen-ej- paikka-il- työkalu-ar- ryhmä-aĵ- konkreettinen asia-ec- ominaisuus-ad- jatkuva toiminta-ig- tehdä joksikin-iĝ- tulla joksikin-et- pieni-eg- suuri-ebl- joka voidaan tehdä-id- jälkeläinen-an- jäsen-estr- johtaja-uj- säiliö-er- yksittäinen kappale-ism- oppi-aĉ- huono laatu-ind- tekemisen arvoinen-em- taipumus

pääte

-o substantiivi-a adjektiivi-e adverbi-i infinitiivi-as preesens-is imperfekti-os futuuri-us konditionaali-u imperatiivi-oj substantiivi · monikko-on substantiivi · akkusatiivi-ojn substantiivi · monikko · akkusatiivi

#Neljä rakennuspalikkaa

Akatemian sanakirja (Akademia Vortaro) laskee 4 953 virallista elementtiä. Luvussa ovat mukana 11 päätettä ja 184 pikkusanaa; muut tarvitsevat päätteen. Vuoden 2023 kymmenes virallinen lisäys toi 420 uutta kantaa.

#Pääte ratkaisee sanaluokan

Sama kanta muuttuu substantiiviksi, adjektiiviksi, adverbiksi tai verbiksi pelkällä päätteen vaihdolla. Katso substantiivit ja adjektiivit ja verbit.

Jokaisella kannalla on oma perusmerkityksensä: teko, ominaisuus tai asia. -o-muoto näyttää sen (PMEG). Kombi ”kammata” on teko, joten kampa on kombilo ”kampaamisväline”. Broso ”harja” on asia, joten harjaaminen on yksinkertaisesti brosi.

#Affiksit lisäävät merkityksen

Etuliitteet tulevat ennen kantaa, jälkiliitteet sen jälkeen. Kukin lisää yhden merkityksen: mal- ”vastakohta”, -ej- ”paikka”, -ul- ”henkilö”, -in- ”naispuolinen”, -et- ”pieni”, -eg- ”suuri”, -ig- ”saada aikaan”, -iĝ- ”tulla joksikin”.

Affiksit ovat myös tavallisia kantoja. Ejo tarkoittaa ”paikkaa”, ilo ”työkalua”, eta ”pientä”, ege ”kovin”, ree ”uudestaan”.

#Sanaperhe: lern- ”oppia”

Toinen perhe, kannasta san- ”terve”: sana ”terve”, malsana ”sairas”, malsano ”sairaus”, malsanulo ”potilas”, malsanulejo ”sairaala”, sanigi ”parantaa”, resaniĝi ”parantua”.

#Yhdyssanat: pääsana tulee viimeisenä

Fundamenton sääntö 11: yhdyssanat muodostetaan liittämällä kantoja yhteen, pääsana viimeiseksi. Etuosa rajaa viimeisen osan merkitystä (PMEG).

• vaporŝipo – ”höyrylaiva” (höyryllä kulkeva laiva); ŝipvaporo olisi laivan höyryä
• fervojo – ”rautatie” (sananmukaisesti ”rautatie”, kuten suomessakin)
• ĉefurbo – ”pääkaupunki” (ĉef- = pää-, urbo = kaupunki)
• dikfingro – ”peukalo” (paksu sormi)

Osien väliin voi tulla sidevokaali, yleensä -o-, sujuvamman ääntämisen tai selkeyden vuoksi: lern·o·libr·o, sang·o·ruĝ·a ”verenpunainen”. Se jätetään yleensä pois, kun etuosa vain kuvailee pääsanaa kuin adjektiivi: dikfingro, ei dikafingro (PMEG).

Suomalaiselle periaate on tuttu: suomessakin yhdyssanan pääsana on viimeisenä (rautatie, pääkaupunki), ja etuosa täsmentää sitä. Ero on siinä, että esperanto liittää kannat sellaisenaan, ilman suomen sijamuotoja tai yhdysmerkkejä.

Myös prepositiolause voi muuttua yhdeksi sanaksi. Tällöin pääsana ei ole viimeisenä: sen hejmo ”ilman kotia” → senhejma ”koditon”; inter nacioj → internacia ”kansainvälinen”; sub tegmento → subtegmento ”ullakko”. Katso prepositiot.

#917 kannasta kymmeniin tuhansiin sanoihin

Vuoden 1887 Unua Libro sisälsi 917 kantaa, ja Zamenhofin Universala Vortaro (1894) lisäsi niihin 1 740. Suurin sanakirja, Plena Ilustrita Vortaro, sisälsi vuoden 2002 painoksessa 16 780 hakusanaa ja 46 890 leksikaalista yksikköä. Useimmat niistä ovat johdoksia ja yhdyssanoja, jotka on rakennettu paljon pienemmästä kantajoukosta.

Akatemia suosittaa välttämättömyyden ja riittävyyden periaatetta, jonka René de Saussure muotoili vuonna 1913. Käytä kaikkia osia, joita selvä merkitys vaatii, mutta ei enempää. Sufiĉo tarkoittaa jo ”riittävyyttä”, joten sufiĉeco ei lisää mitään.

#Sudenkuopat

1. Vakiintuneet merkitykset. Osat selittävät sanan mutta eivät määritä sitä. Lernejo on koulu, ei mikä tahansa paikka, jossa joku oppii. Muita esimerkkejä: vortaro ”sanakirja” (sanojen kokoelma), arbaro ”metsä”, vagonaro ”juna”, pordego ”portti”, rideti ”hymyillä”, ŝtrumpeto ”sukka”. PMEG huomauttaa, että ladskatolo on peltipurkki, ei mikä tahansa peltinen laatikko.

2. Sanat, jotka vain näyttävät rakennetuilta. Kolego ”kollega” ei ole kol·eg·o ”valtava kaula”. Okulo ”silmä” ei ole ok·ul·o ”kahdeksan henkilöä”, eikä haringo ”silli” ole har·ing·o. PMEG:n mukaan PIV:ssä on yli 150 kantaa, jotka vain näyttävät sisältävän jälkiliitteen -et-.

3. -ig- ja -iĝ- riippuvat kannasta. Fermi ”sulkea (jotakin)” antaa muodon fermiĝi ”sulkeutua”. Sidi ”istua” antaa muodot sidigi ”istuttaa jotakuta” ja sidiĝi ”istuutua”. Tarkista sanakirjasta, ottaako verbi objektin.

4. -um- ei ole vakiomerkitystä. Kolumo ”kaulus”, aerumi ”tuulettaa” ja plenumi ”täyttää” täytyy opetella yksitellen.

#Esimerkkilauseita

• Mia fratino lernas en granda lernejo. – ”Siskoni opiskelee isossa koulussa.”
• La lernantoj demandis la instruiston pri la lernolibro. – ”Oppilaat kysyivät opettajalta oppikirjasta.”
• Esperanto estas facile lernebla lingvo. – ”Esperanto on helposti opittava kieli.”
• Mia avo laboris kiel fervojisto. – ”Isoisäni työskenteli rautatieläisenä.”
• Mia dormoĉambro estas malgranda sed hela. – ”Makuuhuoneeni on pieni mutta valoisa.”
• La vortaro helpas min kompreni novajn vortojn. – ”Sanakirja auttaa minua ymmärtämään uusia sanoja.”
• Ĉu vi havas tranĉilon por la pano? – ”Onko sinulla veistä leivälle?”
• Ŝia parolado estis mallonga kaj klara. – ”Hänen puheensa oli lyhyt ja selkeä.”
• Vespere ni hejmeniris piede. – ”Illalla kävelimme kotiin.”

#Usein kysyttyä

#Montako sanaa esperantossa on?

Kiinteää lukua ei ole, koska uusia sanoja voi muodostaa milloin tahansa. Suurimmassa sanakirjassa, PIV:ssä (2002), on 46 890 leksikaalista yksikköä; akatemian virallisessa luettelossa on 4 953 elementtiä sekä 420 vuonna 2023 lisättyä kantaa.

#Voinko keksiä uusia sanoja esperantossa?

Kyllä. Jokainen oikein muodostettu osien yhdistelmä on kieliopillinen ja yleensä ymmärretään. Tarkista kuitenkin ensin sanakirjasta, koska vakiintunut sana saattaa jo olla olemassa ja sillä on kiinteä merkitys.

#Miksi pääsana on esperanton yhdyssanoissa viimeisenä?

Fundamenton sääntö 11 sijoittaa pääsanan loppuun. Etuosa vain rajaa sitä: vaporŝipo on eräänlainen laiva, ei eräänlainen höyry.

#Mikä on sidevokaali -o- sanoissa kuten lernolibro?

Se on valinnainen vokaali kahden kannan välissä, joka helpottaa sanan lausumista tai ymmärtämistä. Se on substantiivin pääte nivelenä, eikä se koskaan saa päätettä -j tai -n.

#Miksi lernejo tarkoittaa ”koulua” eikä mitä tahansa oppimispaikkaa?

Kuten missä tahansa kielessä, esperanton yhdyssanat saavat kiinteän, vakiintuneen merkityksen. Osat antavat vahvan vihjeen; sanakirja kertoo tarkan merkityksen.

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 11)
• Akademio de Esperanto – Akademia Vortaro, selitykset ja tilastot
• Akademio de Esperanto – 10. virallinen lisäys (2023)
• PMEG – Sananmuodostuksen periaatteet
• PMEG – Yhdyssanat ja etuosat
• PMEG – Lausesanat
• PMEG – Näennäiset yhdyssanat
• Reta Vortaro – lern/ (sanaperhe)
• uea.facila – La Unua Libro (917 kantaa)
• Wikipedia – Esperanto vocabulary (englanniksi)
• Wikipedia – Plena Ilustrita Vortaro de Esperanto (englanniksi)
• Vikipedio – Neceso kaj sufiĉo