Tunteet esperantoksi – iloinen, surullinen, väsynyt

Esperantoksi kerrot tunteistasi verbillä esti ”olla” ja adjektiivilla – Mi estas feliĉa ”Olen onnellinen”, Mi estas laca ”Olen väsynyt” – tai tunneverbillä: Mi ĝojas ”Olen iloinen”, Mi timas ”Pelkään”, Mi enuas ”Minua ikävystyttää”. Muutama sananosa (mal-, -iĝ-, -ig-, -em-) muuttaa sitten yhden juuren koko tunteiden perheeksi. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen.

#Tunteet adjektiiveina

Adjektiivit päättyvät -a-päätteeseen ja saavat monikon -j: Ni estas feliĉaj ”Olemme onnellisia”.

Merkitysvivahteet. Sanakirja ReVo sanoo, että gaja tunnetaan ja näytetään ulospäin, kun taas ĝoja on syvempi, sisäisempi tunne. Samoin malgaja on kevyempi, ulkoisempi mieliala ja malĝoja syvä suru. Myös trista on yleinen: PMEG kutsuu sitä usein käytetyksi vaihtoehdoksi sanoille malgaja ja malĝoja, vaikka ReVo lainaa käyttöoppaan, joka suosii mal--muotoja. Feliĉa tarkoittaa sekä ”onnellista” että ”onnekasta”; pelkälle onnelle sano bonŝanca. Ĵaluza on pelkoa menettää jotakin omaa; toisen omistaman haluaminen on envii ”kadehtia”.

Tunteet muodossa -ita. Ĉagrenita, surprizita ja ravita ”ihastunut, haltioitunut” tulevat verbeistä ĉagreni ”harmittaa”, surprizi ”yllättää” ja ravi ”ihastuttaa”. Pääte -ita antaa seurauksena syntyneen tilan, joten Mi estas surprizita on ”Olen yllättynyt” (jostakin). Ks. partisiipit.

#Tunteet verbeinä

Pitää, rakastaa, vihata. Nykykielessä ŝati on lievempi sana ja ami voimakkaampi; ReVo toteaa, että vanhassa käytössä asia oli päinvastoin. PMEG selittää, että ŝati ja plaĉi tarkoittavat lähes samaa mutta vaihtavat roolit: Mi ŝatas la libron vastaa muotoa La libro plaĉas al mi. Sanoaksesi ”En pidä siitä” käytä Mi ne ŝatas ĝin ja varaa malami todelliselle vihalle. Malŝati on joissakin sanakirjoissa selitetty ”ei pitää”, mutta ReVo määrittelee sen arvottomaksi tai merkityksettömäksi pitämiseksi, joten Mi ne ŝatas on turvallisempi ilmaus. Ihmisten välisestä rakkaudesta ks. rakastan sinua.

Mitä verbin jälkeen tulee. Kerro syy sanalla pri tai pro: ReVossa on sekä ĝoji pri la bonaĵo että mi ĝojas pro via helpo. Kokonainen sivulause saa sanan ke: Mi ĝojas, ke vi venis; Mi timas, ke pluvos ”Pelkään, että sataa”. Samat osat seuraavat muotoa esti + adjektiivi: Mi estas ĝoja, ke vi venis. Nälkä ja jano ovat sivulla ruoka ja juoma, kylmä ja kuuma sivulla sää ja vuodenajat.

#Neljä tapaa sanoa, miltä tuntuu

Rakenteessa senti sin ”tuntea itsensä” sana min on objekti ja sen jälkeinen adjektiivi kuvaa sinua, joten se ei saa -n:ää: Ni sentas nin solaj ”Tunnemme itsemme yksinäisiksi”. PMEG kutsuu tätä verbin kautta liitetyksi kuvaukseksi. Adverbia käytetään sille, kuinka hyvin voit: Mi sentas min bone ”Voin hyvin”. Viimeinen rakenne on PMEG:stä, joka lainaa Zamenhofin Andersen-satujen käännöksestä lauseen Estas al mi malvarme; al mi nimeää henkilön, joka sen tuntee.

#Sananosat, jotka muodostavat tunteita

Lisää: etuliitteet ja jälkiliitteet. Muutama huomio:

• Vastakohta vai vain ”ei”. Mal- on vastakkainen ajatus, kun taas ne vain kieltää. PMEG:n pari on ami → malami: Mi ne amas lin ”En rakasta häntä”, mutta Mi malamas lin ”Vihaan häntä”.
• Ei ĝojiĝi -sanaa. ReVo ei luettele sanaa ĝojiĝi, koska ĝoji tarkoittaa jo ”tuntea iloa”.
• Pelko. Timiĝi on olemassa, mutta PMEG suosittelee sanaa ektimi merkityksessä ”pelästyä”.
• Ohimenevä tila. PMEG sanoo, että -em- voi nimetä myös hetkellisen halun: dormema on ”tuntea itsensä uniseksi”, ei ”nukkua paljon”.

#Tunteista kysyminen ja vastaaminen

ReVo määrittelee farti-verbin hyväksi tai huonoksi tilaksi ruumiintoimintojen suhteen, ja Kiel vi fartas? on yhä vakiintunut ”mitä kuuluu?”; vastaukset ovat sivulla tervehdykset. Kiel vi sentas vin? kysyy mielialaasi juuri nyt.

#Lohduttaminen ja reagointi

Käskyt päättyvät -u-päätteeseen, imperatiiviin, ja ne tekee niistä kieltomuotoja. Lyhyet huudahdukset kuten Ve! ”voi” ja Hura! ”hurraa” ovat interjektioita.

#Usein kysyttyä

#Miten sanotaan ”olen onnellinen” esperantoksi?

Mi estas feliĉa tai Mi estas ĝoja. Pelkkä Mi ĝojas tarkoittaa ”olen iloinen”, yleensä jostakin tietystä asiasta.

#Miten sanotaan ”olen väsynyt” esperantoksi?

Mi estas laca. ”Olen uupunut” on Mi estas lacega ja ”alan väsyä” on Mi laciĝas.

#Miten sanotaan ”olen surullinen” esperantoksi?

Mi estas malĝoja, Mi estas malgaja tai Mi estas trista. Kaikki kolme ovat käytössä, ja malĝoja on syvin.

#Miten sanotaan ”pelkään” esperantoksi?

Mi timas, objektilla (Mi timas la hundon) tai sivulauseella (Mi timas, ke pluvos). ”Älä pelkää” on Ne timu.

#Mitä eroa on sanoilla feliĉa ja ĝoja?

Feliĉa on tavallinen ”onnellinen” ja tarkoittaa myös ”onnekas”. Ĝoja on ”iloinen” ja ĝoji ”iloita” jostakin.

#Lähteet

• ReVo: feliĉa, ĝoji, ĝoja, malĝoja, gaja, malgaja, kontenta, trista, kolera, timi, laca, enui
• ReVo: esperi, bedaŭri, sopiri, honti, envii, ŝati, ami, malami, plaĉi, ĉagreni, ravi
• ReVo: trankvila, soleca, fiera, ĵaluza, nervoza, kondolenci, kunsenti, farti, okazi
• PMEG: EM, IĜ, ET, MAL, EK
• PMEG: IĜ-verboj (timiĝi, ektimi), priskribaj verboj (esti, fariĝi), similsignifaj verboj (ŝati, plaĉi)
• Tatoeba (CC BY 2.0 FR), todetuiksi vahvistetut fraasit: #1150510 Kio estas al vi?, #435657 Kio okazis?, #3952972 Kio ĝenas vin?, #656588 Kiel vi sentas vin?, #1840821 Mi sentas min sola, #12091947 Kial vi estas malĝoja?, #4810793 Mi kondolencas, #550822 Kia domaĝo, #1015630 Ne ploru, #429408 Ne timu, #466730 Trankviliĝu, #470078 Mi enuas