Esperanton kielioppi lyhyesti: tiivistelmä yhdellä sivulla

Tähän esperanton kielioppitiivistelmään koko kielioppi mahtuu yhdelle sivulle, koska kieli on säännöllinen: jokaisella sanalla on kiinteä pääte, kantasanat eivät koskaan muutu, epäsäännöllisiä verbejä ei ole, kieliopillista sukua ei ole eikä artikkeleita ole kuin yksi. Jos haluat tulostaa sivun tai tallentaa sen PDF-tiedostoksi, käytä selaimen tulostuskomentoa (Ctrl+P, Macilla Cmd+P).

#Aakkoset ja ääntäminen

Aakkosissa on 28 kirjainta, joilla jokaisella on yksi äänne, eikä mikään kirjain ole mykkä: a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z. Kirjaimet q, w, x ja y eivät kuulu aakkosiin.

• Paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla: fa-mi-LI-o ”perhe”, es-pe-RAN-to. Toisin kuin suomessa, paino ei siis ole ensimmäisellä tavulla. Kirjaimet j ja ŭ eivät ole vokaaleja, joten aj, ej, oj, uj, aŭ, eŭ muodostavat yhden tavun: ho-DI-aŭ ”tänään”. Vokaalin pituus ei erota sanoja, toisin kuin suomessa.
• Jos näppäimistössäsi ei ole kirjaimia ĉ, ĝ, ŝ, käytä x-järjestelmää (cx, gx, sx, hx, jx, ux). Fundamenton oma h-järjestelmä on ch, gh, sh, hh, jh, u.

Lisää: aakkoset ja ääntäminen.

#Sanojen päätteet

Pääte kertoo sanaluokan tai verbin muodon; sitä edeltävä kantasana ei koskaan muutu. Kaiken työn tekee yksitoista päätettä.

• Järjestys: sanaluokan pääte, sitten -j, sitten -n. Adjektiivit toistavat substantiivinsa -j- ja -n-päätteen: novajn librojn ”uusia kirjoja” (objekti).
• Vertailu: pli granda ol ”suurempi kuin”, la plej granda ”suurin”, malpli ”vähemmän”, tiel granda kiel ”yhtä suuri kuin”.
• Ilman päätettä: jam ”jo”, nun ”nyt”, tre ”hyvin, erittäin”, tro ”liian”, ankaŭ ”myös”, nur ”vain”.

Lisää: kieliopin yleiskatsaus, substantiivit ja adjektiivit, adverbit.

#Artikkeli

Esperantossa on yksi artikkeli, määräinen la, kaikille suvuille, luvuille ja sijoille: la domo, la domoj, la domojn. Epämääräistä artikkelia ei ole: domo on ”talo” tai ”eräs talo”. Suomessa artikkeleita ei ole lainkaan, joten la:n käyttö kannattaa opetella erikseen.

• La merkitsee tuttua tai ainutkertaista: la suno ”aurinko”.
• Se jätetään pois erisnimien (Petro, Esperanto) sekä osoittavien ja omistavien sanojen edestä: mia libro, tiu domo, yleensä ei la mia libro.
• -a-päätteiset kielten nimet ottavat sen: la angla ”englanti”.

Lisää: artikkeli la.

#Persoona- ja possessiivipronominit

• Possessiivit ovat adjektiiveja: miaj libroj, mian libron. Kun edessä on la, ne voivat seistä yksin: la mia ”minun (omani)”. Suomen omistusliitteitä ”-ni” ja ”-si” vastaavat mia ja via.
• Esperanto ei erota sinuttelua ja teitittelyä: vi sopii yhdelle ja usealle. Toisin kuin suomen sukupuolineutraali ”hän”, esperanto erottaa li ja ŝi.
• Si ja sia viittaavat takaisin oman lauseensa subjektiin, vain kolmannessa persoonassa: Li lavas sin ”Hän pesee itsensä”, Li lavas lin ”Hän pesee hänet (toisen miehen)”.
• Epävirallinen: ri ”hän” (sukupuolineutraali). Vanhaa ci ”sinä” ei käytetä juuri koskaan.

Lisää: pronominit.

#Akkusatiivi -n

Pääte -n osoittaa, mihin verbin toiminta kohdistuu, ja se ilmaisee myös suuntaa, aikaa ja mittaa.

• Adjektiivit, possessiivit sekä -u- ja -a-päätteiset korrelatiivit toistavat sen: tiujn belajn katojn ”nuo kauniit kissat” (objekti).
• -n:ää ei ole verbien esti ”olla”, iĝi ”tulla joksikin” ja ŝajni ”vaikuttaa” jälkeen: Mi estas instruisto. ”Olen opettaja.”
• Preposition jälkeen ei tule -n:ää, paitsi kun paikkaprepositio ilmaisee suuntaa: en la domo ”talossa”, en la domon ”taloon”. Prepositiot al, el, de ja ĝis eivät koskaan ota sitä.
• Koska objekti on merkitty, sanajärjestys on vapaa.
• Suomen objekti voi olla nominatiivissa, genetiivin näköisessä n-loppuisessa muodossa tai partitiivissa, mutta esperantossa objekti saa aina päätteen -n, eikä kokonais- ja osaobjektia eroteta.

Lisää: akkusatiivi.

#Verbit

Verbillä on yksi muoto kaikille persoonille ja luvuille: mi, vi, li, ni, ili parolas. Kuusi päätettä antaa kaikki muodot, eikä yksikään verbi ole epäsäännöllinen.

• Epätodellisessa ”jos”-lauseessa -us on kummassakin osassa: Se mi havus tempon, mi venus. ”Jos minulla olisi aikaa, tulisin.”
• Tahtomista ja pyytämistä ilmaisevien verbien jälkeen ke-lauseen verbi on -u-muodossa: Mi volas, ke vi venu. ”Haluan sinun tulevan.”
• Passiivi muodostetaan verbistä esti ja passiivisesta partisiipista; tekijä ilmaistaan prepositiolla de: La letero estas skribita de Anna. ”Kirje on Annan kirjoittama.”
• -ig- tekee verbin, jolla on objekti, -iĝ- verbin, jolla ei ole: sidi ”istua”, sidigi ”panna joku istumaan”, sidiĝi ”istuutua”.

Lisää: verbit.

#Partisiipit

Kuusi partisiippijälkiliitettä osoittaa teon vaiheen. Vokaali kertoo vaiheen (a kesken, i päättynyt, o tulossa) ja n aktiivin.

• Päätteet: -a adjektiivi (la dormanta infano ”nukkuva lapsi”), -e adverbi (Legante, mi lernas. ”Lukiessani opin.”), -o henkilö (lernanto ”oppilas”, Esperanto ”hän, joka toivoo”).
• Yhdistetyt aikamuodot: esti ja partisiippi: Mi estis manĝanta ”Olin syömässä”, Mi estas manĝinta ”Olen syönyt”, La pordo estas fermita ”Ovi on kiinni”.

Lisää: partisiipit.

#Korrelatiivit: 45 taulukkosanaa

Viisi alkua ja yhdeksän loppua tekevät 45 sanaa. Lue jokainen alun ja lopun yhdistelmänä: neni- + -am = neniam ”ei koskaan”.

• -j ja -n: -u- ja -a-sanat ottavat molemmat (kiujn, tian), -o-sanat ottavat -n:n (kion), -e-sanat ottavat -n:n vain suunnassa (kien), muut eivät muutu koskaan.
• ki-sanat aloittavat myös relatiivilauseet ja epäsuorat kysymykset: la viro, kiu venis ”mies, joka tuli”.
• ĉi lisää merkityksen ”tämä”: tiu ĉi tai ĉi tiu, ĉi tie ”täällä”. ajn vastaa suomen sanaa ”tahansa”: kiu ajn ”kuka tahansa”. da seuraa määrää: kiom da mono ”kuinka paljon rahaa”.

Lisää: kaikki 45 korrelatiivia.

#Numeraalit

Perussanoja on kolmetoista, eivätkä ne ota -j- tai -n-päätettä (paitsi unu merkityksessä ”jotkut”: unuj … aliaj): nul 0, unu 1, du 2, tri 3, kvar 4, kvin 5, ses 6, sep 7, ok 8, naŭ 9, dek 10, cent 100, mil 1000. Yhteen kirjoitetut luvut kerrotaan, erikseen kirjoitetut lasketaan yhteen.

Desimaalierotin on pilkku kuten suomessa: 3,5 on tri komo kvin.

Lisää: numeraalit, lukujen muunnin.

#Prepositiot ja konjunktiot

Esperantossa on 33 prepositiota. Ne eivät koskaan muutu, ja niiden jälkeinen substantiivi pysyy perusmuodossa: kun mi ”minun kanssani”. Suomi ilmaisee suhteita pääosin sijapäätteillä ja postpositioilla, esperanto prepositioilla.

Konjunktiotkaan eivät muutu:

Lisää: prepositiot, konjunktiot.

#Sananmuodostus

Sana on (etuliite) + kantasana + (jälkiliite) + pääte: mal·san·ul·ej·o ”sairaala” (vastakohta + terve + henkilö + paikka + substantiivi). Yhdyssanoissa pääsana on viimeisenä: vapor·ŝip·o ”höyrylaiva” on eräänlainen laiva. Jokainen affiksi on myös kantasana: ejo ”paikka”, ilo ”väline”.

#Viralliset etuliitteet

PMEG laskee viralliseksi kymmenen etuliitettä; joissakin luetteloissa mukana on myös fi-.

#Viralliset jälkiliitteet

Kuuden partisiippijälkiliitteen kanssa viralliset affiksit ovat yhteensä 47. Muut, kuten kilo-, tele- ja -i- sanassa Francio, ovat epävirallisia.

Lisää: sananmuodostus, etuliitteet, jälkiliitteet.

#Kysymykset ja kieltolauseet

• Vastaukset ovat jes ”kyllä” ja ne ”ei”. Verbi ei koskaan siirry, eikä englannin ”do”-apuverbin kaltaista ole. Suomen kysymysliitettä ”-ko/-kö” vastaa ĉu, joka on erillinen sana lauseen alussa.
• Yksi kielto lausetta kohden: Mi vidis nenion. ”En nähnyt mitään.” Kaksi kieltoa kumoaa toisensa: Mi ne vidis nenion tarkoittaa ”Näin jotakin”.

Lisää: kysymykset ja kieltolauseet.

#Sanajärjestys

Perusjärjestys on subjekti, verbi, objekti. Koska objektilla on pääte -n, järjestys voi vaihtua: La hundo mordis la katon ja La katon mordis la hundo tarkoittavat kumpikin ”Koira puri kissaa”.

Lisää: sanajärjestys.

#16 sääntöä yhdellä lauseella

Fundamenton (1905) 16 sääntöä ovat kieliopin virallinen ydin.

1. Artikkeli. Olemassa on vain määräinen la; epämääräistä artikkelia ei ole.
2. Substantiivit. Ne päättyvät -o:hon, ottavat monikossa -j:n ja objektina -n:n; muiden sijojen tehtävän hoitavat prepositiot.
3. Adjektiivit. Ne päättyvät -a:han ja mukautuvat substantiiviinsa, ja niitä verrataan sanoilla pli, plej, ol.
4. Numeraalit. Perusluvut eivät muutu; muut muodostetaan yhdistämällä, päätteillä -a, -obl-, -on-, -op- ja sanalla po.
5. Pronominit. Mi, vi, li, ŝi, ĝi, si, ni, ili, oni; -a tekee possessiivit, -n objektin.
6. Verbit. Ne eivät muutu persoonan tai luvun mukaan: -as, -is, -os, -us, -u, -i, kuusi partisiippia, passiivi verbillä esti.
7. Adverbit. Ne päättyvät -e:hen, ja niitä verrataan kuten adjektiiveja.
8. Prepositiot. Ne vaativat substantiivin perusmuodon.
9. Lukeminen. Jokainen sana luetaan kirjoitetulla tavalla.
10. Paino. Se on toiseksi viimeisellä tavulla.
11. Yhdyssanat. Yhdistetään kantasanat; pääsana tulee viimeiseksi.
12. Kieltäminen. Yksi kieltosana lausetta kohden riittää.
13. Suunta. -n osoittaa liikettä kohti paikkaa: kie – kien.
14. Je. Kun mikään prepositio ei sovi, käytä sanaa je, jolla ei ole omaa merkitystä.
15. Vierassanat. Kansainväliset sanat säilyvät yhdessä muodossa esperanton oikeinkirjoituksella, ja niiden sukulaissanat muodostetaan esperanton päätteillä.
16. Heittomerkki. Substantiivin -o ja artikkelin la loppuvokaali (-a) voidaan jättää pois: de l' mondo.

Lisää: 16 sääntöä selitettyinä.

#Usein kysyttyä

#Miten tulostan tämän tiivistelmän tai tallennan sen PDF-tiedostona?

Paina Ctrl+P (Windows, Linux) tai Cmd+P (Mac) ja valitse tulostin tai ”Tallenna PDF-tiedostona”. Valikko ja alatunniste piilotetaan tulosteesta.

#Montako päätettä, korrelatiivia ja affiksia esperantossa on?

Kieliopillisia päätteitä on 11, korrelatiiveja 45, prepositioita 33, virallisia etuliitteitä 10, virallisia jälkiliitteitä 31 ja partisiippijälkiliitteitä 6.

#Onko esperanton kielioppi todella säännöllinen?

On. Epäsäännöllisiä verbejä ei ole (edes esti noudattaa taulukkoa), epäsäännöllisiä monikoita ei ole, kieliopillista sukua ei ole, ja sijoja on vain kaksi: perusmuoto ja akkusatiivi.

#Mitä tämä tiivistelmä jättää pois?

Interjektiot, epäviralliset affiksit, päivämäärät, kellonajat ja yhdistettyjen aikamuotojen hienoudet. Katso interjektiot, etuliitteet, jälkiliitteet ja numeraalit.

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (16 sääntöä) – Akademio de Esperanto (Esperantoakatemia)
• Akademia Vortaro: selitykset ja tilastot – Akademio de Esperanto (11 päätettä)
• PMEG: Tabelvortoj – bazaj reguloj, Personaj pronomoj, Participoj, Nombroj, N-finaĵo, Vortordo, Neado
• PMEG: Etuliitteet, Jälkiliitteet, Rolvortetoj (prepositiot)
• Esperanto grammar – Wikipedia (englanniksi)
• Esperanto – Wikipedia