Esperanton korrelatiivit: kaikki 45 sanaa taulukossa

Korrelatiivit ovat 45 peruskysymys- ja vastaussanaa, kuten kiu – ”kuka”, tie – ”siellä” ja neniam – ”ei koskaan”. Jokainen niistä yhdistää yhden viidestä alusta yhteen yhdeksästä päätteestä, joten 14 osaa antaa kaikki 45 sanaa. Esperantistit kutsuvat niitä nimellä tabelvortoj – ”taulukkosanat”, ja ne kaikki ovat vuoden 1905 Fundamentossa.

#Korrelatiivien taulukko

Sarakkeet ovat alkuja, rivit päätteitä.

ki- + -o = kio

Pääte	ki- (kysyvä)	ti- (osoittava)	i- (määrittelemätön)	ĉi- (yleistävä)	neni- (kieltävä)
-o asia	kio – mikä, mitä	tio – tuo, se	io – jokin	ĉio – kaikki	nenio – ei mitään
-u henkilö, yksilö	kiu – kuka, mikä, kumpi	tiu – tuo	iu – joku	ĉiu – jokainen	neniu – ei kukaan
-a laatu	kia – millainen	tia – sellainen	ia – jonkinlainen	ĉia – kaikenlainen	nenia – ei minkäänlainen
-e paikka	kie – missä	tie – siellä, tuolla	ie – jossakin	ĉie – kaikkialla	nenie – ei missään
-el tapa, aste	kiel – miten, kuten	tiel – niin, siten	iel – jotenkin	ĉiel – kaikin tavoin	neniel – ei millään tavoin
-am aika	kiam – milloin	tiam – silloin	iam – joskus	ĉiam – aina	neniam – ei koskaan
-om määrä	kiom – kuinka paljon, kuinka monta	tiom – niin paljon, niin monta	iom – jonkin verran	ĉiom – koko määrä	neniom – ei lainkaan
-al syy	kial – miksi	tial – siksi	ial – jostakin syystä	ĉial – kaikista syistä	nenial – ei mistään syystä
-es omistaja	kies – kenen	ties – tuon	ies – jonkun	ĉies – kaikkien	nenies – ei kenenkään

#Näin ne muistaa

Opettele 14 osaa, älä 45 sanaa. Sen jälkeen jokaisen korrelatiivin voi lukea muodossa ”alku + pääte”: neni- ”ei” + -am ”aika” = neniam – ”ei koskaan”.

Alut muistuttavat suomen sanaryhmiä:

• ki- kysyy tai liittää, kuten suomen mi- ja ku-alkuiset sanat: kio – ”mikä”, kie – ”missä”, kiam – ”milloin”.
• ti- osoittaa, kuten suomen tuo ja tuolla: tio – ”tuo”, tie – ”siellä”, tiam – ”silloin”.
• i- on epämääräinen kuten *jo-*alkuiset joku ja jokin, ĉi- kattaa kaiken kuten jokainen, ja neni- kieltää kuten ei kukaan, ei mikään.

Päätteet ovat vaikeampi osa. Näistä muistisäännöistä on apua (ne ovat muistikeinoja, ei etymologiaa):

• -es kertoo omistajasta, kuten suomen genetiivi: kies – ”kenen”, ties – ”tuon”.
• -al kertoo syystä, kuten sanassa ”kausaalinen”.
• -u tarkoittaa henkilöä tai yksittäistä kappaletta, -o asiaa yleisesti.

Harjoittele yksi rivi kerrallaan kaikkien viiden sarakkeen läpi: kiam? – tiam – iam – ĉiam – neniam. Kysymys ja vastaus tulevat usein pareina: Kie? – Tie. (”Missä?” – ”Siellä.”) Kiam? – Tiam. (”Milloin?” – ”Silloin.”)

#Kiu vai kio, ĉiu vai ĉiuj

Kiu kysyy henkilöstä tai yhdestä ryhmän jäsenestä, ja se voi olla substantiivin edessä: kiu libro – ”mikä kirja”, tiu domo – ”tuo talo”. Kio kysyy asiasta yleisesti ja seisoo yksin:

• Kio estas tio? – ”Mikä tuo on?”
• Kiu estas tiu? – ”Kuka tuo on?”

Suomessa kysytään henkilöä sanalla kuka ja asiaa sanalla mikä; esperantossa sama jako on kiu ja kio, mutta kiu kattaa myös ”mikä/kumpi” silloin, kun valitaan yksi joukosta.

Ĉiu tarkoittaa ”jokainen” ja on yksikössä; ĉiuj tarkoittaa ”kaikki” ja on monikossa:

• Ĉiu infano ludas. – ”Jokainen lapsi leikkii.”
• Ĉiuj infanoj ludas. – ”Kaikki lapset leikkivät.”

#Päätteet -n ja -j

Vain osa korrelatiiveista saa päätteitä. Ne, jotka päättyvät -u ja -a, mukautuvat substantiiviinsa aivan kuten adjektiivit. Muodot -e, -el, -am, -om ja -al toimivat adverbeina eivätkä muutu, paitsi -e-sanat, jotka saavat suunnan osoittamiseksi päätteen -n.

• Kiun vi vidis? – ”Ketä näit?”
• Mi aĉetis tiujn librojn. – ”Ostin nuo kirjat.”
• Kion vi diris? – ”Mitä sanoit?”
• Kien vi iras? – ”Minne olet menossa?” Vertaa Kie vi estas? – ”Missä olet?”
• Mi vidis neniun. – ”En nähnyt ketään.”

Päätteen -n säännöt ovat samat kuin muuallakin: katso akkusatiivi. Huomaa, että suomessa kieltolauseeseen kuuluu kielto ja sanat kuten ketään tai mitään, mutta esperantossa kielto on vain yksi: Mi vidis neniun, ei Mi ne vidis neniun.

#Ĉi tiu ja tiu ĉi: ”tämä”

Ti-sanat eivät kerro etäisyydestä, joten tiu voi tarkoittaa sekä ”tämä” että ”tuo”. Sana ĉi osoittaa läheisyyttä: ĉi tiu tai tiu ĉi – ”tämä (tässä)”, ĉi tie tai tie ĉi – ”täällä”. Molemmat järjestykset tarkoittavat samaa.

Kirjoita ne kahtena sanana ilman yhdysmerkkiä. Yhdysmerkki esiintyy vain niistä rakennetuissa sanoissa: ĉi-jare – ”tänä vuonna”, ĉi-nokte – ”tänä yönä”.

#Ajn: ”-tahansa”

Korrelatiivin jäljessä ajn tarkoittaa ”-tahansa” tai ”ihan mikä hyvänsä”: kiu ajn – ”kuka tahansa”, kio ajn – ”mikä tahansa”, kie ajn – ”missä tahansa”, iam ajn – ”milloin tahansa”. Se tulee aina heti korrelatiivin perään. Nenion ajn tarkoittaa ”ei mitään lainkaan”.

#Lauseita yhdistävät korrelatiivit

Ki-sanat aloittavat myös relatiivilauseita ja epäsuoria kysymyslauseita, kuten suomen joka, mikä ja missä:

• La viro, kiu venis, estas mia patro. – ”Mies, joka tuli, on isäni.”
• La libro, kiun mi legas, estas bona. – ”Kirja, jota luen, on hyvä.”
• Mi faris tion, kion vi petis. – ”Tein sen, mitä pyysit.”
• Mi ne scias, kie li loĝas. – ”En tiedä, missä hän asuu.”

Jos kysytään jonkin määrää, lisätään da: Kiom da mono vi havas? – ”Kuinka paljon sinulla on rahaa?” Ki-sanoilla muodostetut kysymykset on käsitelty sivulla kysymykset ja kieltolauseet.

#Esimerkkilauseita

• Kiu estas tiu viro? – ”Kuka tuo mies on?”
• Kio estas en la skatolo? – ”Mitä rasiassa on?”
• Kian veteron vi havas tie? – ”Millainen sää teillä on?”
• Ĉiu infano ricevis donacon. – ”Jokainen lapsi sai lahjan.”
• Ĉiuj ĝojis pri la neĝo. – ”Kaikki ilahtuivat lumesta.”
• Iu frapas ĉe la pordo. – ”Joku koputtaa ovelle.”
• Mi serĉis la ŝlosilon ĉie, sed trovis ĝin nenie. – ”Etsin avainta joka paikasta mutta en löytänyt sitä mistään.”
• Kiam vi alvenos, telefonu al mi. – ”Soita minulle, kun saavut.”
• Ĉi tiu domo estas pli granda ol tiu. – ”Tämä talo on isompi kuin tuo.”
• Prenu kiun ajn libron vi volas. – ”Ota mikä tahansa kirja, jonka haluat.”

#Usein kysyttyä

#Kuinka monta korrelatiivia esperantossa on?

Niitä on 45: viisi alkua (ki-, ti-, i-, ĉi-, neni-) kerrottuna yhdeksällä päätteellä (-o, -u, -a, -e, -el, -am, -om, -al, -es). Muodot kuten aliu, joissa on ali- ”toinen”, ovat epävirallisia, eikä PMEG suosittele niitä.

#Mitä eroa on sanoilla kiu ja kio?

Kiu tarkoittaa henkilöitä ja yhtä kappaletta useista (”kuka”, ”mikä”, ”kumpi”), ja se voi olla substantiivin edessä. Kio tarkoittaa asioita yleisesti (”mikä”, ”mitä”) ja seisoo yksin.

#Onko oikein ĉi tiu vai tiu ĉi?

Kumpikin on oikein ja merkitsee samaa: ”tämä”. Sana ĉi voi olla korrelatiivin edessä tai takana.

#Saavatko korrelatiivit päätteen -n?

Päätteisiin -u, -a ja -o päättyvät saavat objektina päätteen -n: kiun, tian, tion. Päätteeseen -e päättyvät saavat sen vain suunnan osoittamiseen: tien. Muut eivät muutu koskaan.

#Miksi niitä kutsutaan korrelatiiveiksi?

Koska ne muodostavat vastinsarjoja: jokaisella kysyvällä sanalla on osoittava, epämääräinen, yleistävä ja kieltävä vastineensa. Esperantossa niitä kutsutaan nimellä tabelvortoj, koska ne opitaan yleensä taulukon avulla.

#Lähteet

• PMEG: Tabelvortoj – bazaj reguloj, Postpartoj kaj finaĵoj, ALI-vortoj
• PMEG: Ĉi, Ajn, N por direkto
• Fundamento de Esperanto – Akademio de Esperanto
• Esperanto vocabulary – Wikipedia (englanniksi)