Esperanton adverbit: -e, suunta -en ja perusadverbit

Q: Miten esperantossa muodostetaan adverbeja?

Lisää kantasanaan -e: rapida → rapide ”nopeasti”, mateno → matene ”aamulla”. Lyhyellä perusadverbien joukolla, kuten jam ja tre, ei ole päätettä.

Q: Mitä eroa on sanoilla hejme ja hejmen?

Hejme tarkoittaa ”kotona” (paikka); hejmen tarkoittaa ”kotiin” (suunta). Mi estas hejme – ”Olen kotona”; Mi iras hejmen – ”Menen kotiin”.

Q: Miten sanotaan ”ei vielä” ja ”ei enää”?

”Ei vielä” on ankoraŭ ne: Li ankoraŭ ne venis – ”Hän ei ole vielä tullut”. ”Ei enää” on ne plu: Mi ne plu fumas – ”En enää polta”.

Q: Voivatko perusadverbit, kuten hodiaŭ, ottaa päätteitä?

Kyllä. Hodiaŭa tarkoittaa ”tämänpäiväistä”, nuna ”nykyistä” ja tuja ”välitöntä”.

Useimmat esperanton adverbit muodostetaan lisäämällä kantasanaan pääte -e: rapida ”nopea” → rapide ”nopeasti” (Fundamenton sääntö 7). Paikan adverbiin lisätty -n ilmaisee suuntaa: hejme ”kotona” → hejmen ”kotiin”. Suljettu joukko noin kolmeakymmentä lyhyttä sanaa – ankaŭ, jam, nun, tre, tro ja muita – toimii adverbeina ilman päätettä.

Adverbit päätteellä -e

Pääte -e sopii kaikenlaisiin kantasanoihin, ei vain adjektiiveihin.

Kantasana	Toinen muoto	Adverbi päätteellä -e
rapid-	rapida ”nopea”	rapide ”nopeasti”
bon-	bona ”hyvä”	bone ”hyvin”
hejm-	hejmo ”koti”	hejme ”kotona”
maten-	mateno ”aamu”	matene ”aamulla”
vintr-	vintro ”talvi”	vintre ”talvella”
ekzempl-	ekzemplo ”esimerkki”	ekzemple ”esimerkiksi”
unu	unua ”ensimmäinen”	unue ”ensiksi”
antaŭ	prepositio ”ennen”	antaŭe ”aiemmin”
post	prepositio ”jälkeen”	poste ”myöhemmin”
kun	prepositio ”kanssa”	kune ”yhdessä”
kompreni + -ebl-	komprenebla ”ymmärrettävä”	kompreneble ”tietenkin”

Adverbi voi kuvata verbiä, adjektiivia, toista adverbia tai koko lausetta (PMEG):

La policano kuras rapide. – ”Poliisi juoksee nopeasti.”
Ŝi sidas hejme. – ”Hän istuu kotona.”
Ĝi estas sufiĉe granda. – ”Se on riittävän iso.”
Kompreneble mi iros. – ”Totta kai menen.”

Adverbit lauseissa ilman subjektia

Kun lauseessa ei ole varsinaista subjektia, esperanto käyttää adverbia, ei adjektiivia (PMEG). Suomessakin tällainen lause on subjektiton (”On pimeää”).

Estas mallume. – ”On pimeää.”
Estas varme hodiaŭ. – ”Tänään on lämmintä.”
Estas bone, ke vi venas. – ”On hyvä, että tulet.”
Kritiki estas facile. – ”Kritisoida on helppoa.”

Vertailu

Adverbit vertautuvat kuten adjektiivit: pli rapide ”nopeammin”, plej rapide ”nopeimmin”, malpli rapide ”vähemmän nopeasti”. Li kuras pli rapide ol mi – ”Hän juoksee nopeammin kuin minä”. ”Yhtä … kuin” on tiel … kiel: tiel rapide kiel vi – ”yhtä nopeasti kuin sinä”.

Suunta päätteellä -en

Fundamenton sääntö 13: paikan adverbi ottaa -n:n osoittamaan liikettä paikkaa kohti. Se on sama -n kuin akkusatiivissa.

paikka (missä?)

Mi restas hejme.

Pysyn kotona.

suunta (minne?)

Mi iras hejmen.

Menen kotiin.

Missä?	Minne?
hejme ”kotona”	hejmen ”kotiin”
supre ”ylhäällä, yläkerrassa”	supren ”ylös”
malsupre ”alhaalla”	malsupren ”alas”
antaŭe ”edessä”	antaŭen ”eteenpäin”
dekstre ”oikealla”	dekstren ”oikealle”
ekstere ”ulkona”	eksteren ”ulos”
tie ”siellä”	tien ”sinne”
kie ”missä”	kien ”minne”

Mi iras hejmen. – ”Menen kotiin.”
Rigardu supren! – ”Katso ylös!”
Kien vi iras? – ”Minne olet menossa?”

Suomi erottaa nämä sijapäätteillä (kotona – kotiin, siellä – sinne); esperanto tekee saman yhdellä kirjaimella.

Tie, kie ja muut -e-päätteiset paikkasanat kuuluvat korrelatiiveihin yhdessä aikasanojen, kuten tiam ”silloin” ja kiam ”milloin”, kanssa.

Perusadverbit ilman päätettä

Nämä lyhyet sanat ovat virallisia, eikä niillä ole päätettä. PMEG ryhmittelee ne merkityksen mukaan; alla on yleisimmät.

Sana	Merkitys	Esimerkki	Käännös
ankoraŭ	vielä	Li ankoraŭ dormas.	”Hän nukkuu vielä.”
baldaŭ	pian	Ĝis baldaŭ!	”Nähdään pian!”
hieraŭ	eilen	Hieraŭ pluvis.	”Eilen satoi.”
hodiaŭ	tänään	Hodiaŭ estas lundo.	”Tänään on maanantai.”
morgaŭ	huomenna	Ĝis morgaŭ!	”Huomiseen!”
jam	jo	Mi jam manĝis.	”Olen jo syönyt.”
ĵus	juuri	Li ĵus venis.	”Hän tuli juuri.”
nun	nyt	Kie vi estas nun?	”Missä olet nyt?”
plu	enää, edelleen	Mi ne plu fumas.	”En enää polta.”
tuj	heti	Venu tuj!	”Tule heti!”
for	pois	Iru for!	”Mene pois!”
tre	hyvin, erittäin	tre bona	”erittäin hyvä”
tro	liian	tro varma	”liian kuuma”
pli	enemmän	pli granda	”suurempi”
plej	eniten	la plej bona	”paras”
preskaŭ	melkein	preskaŭ ĉiuj	”melkein kaikki”
apenaŭ	tuskin	apenaŭ videbla	”tuskin näkyvä”
almenaŭ	ainakin	almenaŭ unu	”ainakin yksi”
nur	vain	nur unu	”vain yksi”
eĉ	jopa	eĉ infano	”jopa lapsi”
ankaŭ	myös	Ankaŭ mi.	”Minäkin.”
ja	kyllä, totisesti (painotus)	Mi ja diris tion!	”Sanoinhan sen!”
jen	tässä on, katso	Jen la libro.	”Tässä on kirja.”
do	siis, sitten	Venu do!	”Tule nyt!”
tamen	kuitenkin	Tamen mi iros.	”Menen silti.”
kvazaŭ	ikään kuin	kvazaŭ infano	”ikään kuin lapsi”
mem	itse	mi mem	”minä itse”
ju … des	mitä … sitä	ju pli, des pli bone	”mitä enemmän, sitä parempi”
ne, jes	ei; kyllä	Mi ne scias.	”En tiedä.”

Monet näistä ottavat myös päätteitä: hodiaŭa ”tämänpäiväinen”, nuna ”nykyinen”, tuja ”välitön”, baldaŭa ”tuleva”. Sanoista ne ja jes kerrotaan sivulla kysymykset ja kieltolauseet.

Sijainti on tärkeä

Sanat kuten nur, eĉ, ankaŭ ja tre seisovat yleensä heti sen sanan edellä, johon ne viittaavat (PMEG). Niiden siirtäminen voi muuttaa merkitystä:

Nur mi vidis lin. – ”Vain minä näin hänet.”
Mi vidis nur lin. – ”Näin vain hänet.”

Esimerkkejä lauseissa

Ŝi kantas bele. – ”Hän laulaa kauniisti.”
Li respondis tute ĝuste. – ”Hän vastasi aivan oikein.”
Matene mi trinkas teon. – ”Aamulla juon teetä.”
Ni vojaĝis buse al Krakovo. – ”Matkustimme bussilla Krakovaan.”
Estas malvarme ekstere. – ”Ulkona on kylmä.”
Ni iru eksteren! – ”Mennään ulos!”
Li ofte forgesas sian telefonon. – ”Hän unohtaa usein puhelimensa.”
Mi preskaŭ falis. – ”Melkein kaaduin.”
Ŝi parolas Esperanton pli flue ol mi. – ”Hän puhuu esperantoa sujuvammin kuin minä.”

Usein kysyttyä

Miten esperantossa muodostetaan adverbeja?

Lisää kantasanaan -e: rapida → rapide ”nopeasti”, mateno → matene ”aamulla”. Lyhyellä perusadverbien joukolla, kuten jam ja tre, ei ole päätettä.

Miksi sanotaan ”Estas varme” eikä ”Estas varma”?

Kun lauseessa ei ole varsinaista subjektia, esperanto käyttää adverbia. Estas varme tarkoittaa ”on lämmintä”; varma tarvitsee substantiivin, jota kuvata, kuten La teo estas varma ”Tee on kuumaa”.

Mitä eroa on sanoilla hejme ja hejmen?

Hejme tarkoittaa ”kotona” (paikka); hejmen tarkoittaa ”kotiin” (suunta). Mi estas hejme – ”Olen kotona”; Mi iras hejmen – ”Menen kotiin”.

Miten sanotaan ”ei vielä” ja ”ei enää”?

”Ei vielä” on ankoraŭ ne: Li ankoraŭ ne venis – ”Hän ei ole vielä tullut”. ”Ei enää” on ne plu: Mi ne plu fumas – ”En enää polta”.

Voivatko perusadverbit, kuten hodiaŭ, ottaa päätteitä?

Kyllä. Hodiaŭa tarkoittaa ”tämänpäiväistä”, nuna ”nykyistä” ja tuja ”välitöntä”.

#Adverbit päätteellä -e

#Adverbit lauseissa ilman subjektia

#Vertailu

#Suunta päätteellä -en

#Perusadverbit ilman päätettä

#Sijainti on tärkeä

#Esimerkkejä lauseissa

#Usein kysyttyä

#Miten esperantossa muodostetaan adverbeja?

#Miksi sanotaan ”Estas varme” eikä ”Estas varma”?

#Mitä eroa on sanoilla hejme ja hejmen?

#Miten sanotaan ”ei vielä” ja ”ei enää”?

#Voivatko perusadverbit, kuten hodiaŭ, ottaa päätteitä?

#Lähteet