Esperantopedia

TilisiYstävätViestitAsetuksetYlläpitopaneeli

Opiskelu

Esperanton aakkoset ja ääntäminen: kaikki 28 kirjainta

Yksi kirjain, yksi äänne, paino toiseksi viimeisellä tavulla – tämän sivun jälkeen osaat lukea minkä tahansa esperanton sanan ääneen.

Päivitetty: Lukuaika 4 min

Esperanton aakkosissa on 28 kirjainta: 5 vokaalia (a, e, i, o, u) ja 23 konsonanttia. Jokaisella kirjaimella on yksi perusäänne, jokainen kirjain äännetään, eikä äänettömiä kirjaimia ole. Kuudessa kirjaimessa on tarke – ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ – ja kirjaimet q, w, x ja y eivät kuulu aakkosiin.

Kaikki 28 kirjainta

Kirjainten nimet noudattavat yksinkertaista kaavaa: vokaalin nimi on se itse, konsonantin nimeen lisätään -o (bo, co, ĉo). Suomalaisvastineet ovat likimääräisiä; IPA-sarake noudattaa PMEG:tä, esperanton vakiintunutta kielioppiteosta.

KirjainNimiIPAÄäntyyEsimerkki
A aa[a]kuin a sanassa ”kala”akvo – ”vesi”
B bbo[b]kuin b sanassa ”banaani”bona – ”hyvä”
C cco[ts]kuin ts sanassa ”katsoa” – ei koskaan k tai spaco – ”rauha”
Ĉ ĉĉo[tʃ]kuin tš sanassa ”tšekki”ĉokolado – ”suklaa”
D ddo[d]kuin d sanassa ”radio”domo – ”talo”
E ee[e]kuin e sanassa ”kello” – ei koskaan äeta – ”pieni”
F ffo[f]kuin f sanassa ”fakta”familio – ”perhe”
G ggo[ɡ]kuin g sanassa ”golf” – aina kovagranda – ”iso”
Ĝ ĝĝo[dʒ]ei suomessa; kuin englannin j sanassa ”jam”ĝardeno – ”puutarha”
H hho[h]kuin h sanassa ”hattu”hundo – ”koira”
Ĥ ĥĥo[x]kuin venäjän х tai espanjan j sanassa ”José”ĥoro – ”kuoro”
I ii[i]kuin i sanassa ”kisa”infano – ”lapsi”
J jjo[j]kuin j sanassa ”jää”jes – ”kyllä”
Ĵ ĵĵo[ʒ]ei suomessa; soinnillinen š, kuin ranskan j sanassa ”journal”ĵurnalo – ”sanomalehti”
K kko[k]kuin k sanassa ”kissa”kato – ”kissa”
L llo[l]kuin l sanassa ”lamppu”lingvo – ”kieli”
M mmo[m]kuin m sanassa ”maa”mano – ”käsi”
N nno[n]kuin n sanassa ”nuoli”nokto – ”yö”
O oo[o]kuin o sanassa ”koti”ovo – ”muna”
P ppo[p]kuin p sanassa ”pata”pano – ”leipä”
R rro[r]kuin suomen väristävä r sanassa ”kuri”rozo – ”ruusu”
S sso[s]kuin s sanassa ”sana” – ei koskaan zsuno – ”aurinko”
Ŝ ŝŝo[ʃ]kuin š sanassa ”šakki” – sh-äänne, ei sŝipo – ”laiva”
T tto[t]kuin t sanassa ”talo”tago – ”päivä”
U uu[u]kuin u sanassa ”kuu” – ei koskaan yurbo – ”kaupunki”
Ŭ ŭŭo[w]lyhyt u vokaalin perässä, kuin suomen sanassa ”auto” tai englannin w sanassa ”how”aŭto – ”auto”
V vvo[v]kuin v sanassa ”vene”vivo – ”elämä”
Z zzo[z]ei suomessa; soinnillinen s, kuin englannin z sanassa ”zoo”zebro – ”seepra”

Vuoden 1905 Fundamento de Esperanto antoi englanninkielisiä esimerkkisanoja, esimerkiksi ”make” kirjaimelle e ja ”not” kirjaimelle o. Useimmissa nykyaksenteissa niissä on liukuvokaali tai eri vokaali. Tavoittele tasaista vokaalia ilman liukua, kuten espanjassa tai italiassa; sillä, onko vokaali pitkä vai lyhyt, ei ole väliä (PMEG).

Mille tavulle paino tulee?

Paino tulee aina sanan toiseksi viimeiselle vokaalille. Kirjaimet j ja ŭ eivät ole vokaaleja, joten niitä ei lasketa.

Jokainen vokaali muodostaa yhden tavun; painollinen on merkitty
kafo: KA-fo/ˈka.fo/
lernejo: ler-NE-jo/lerˈne.jo/
ĉiutage: ĉi-u-TA-ge/tʃi.uˈta.ɡe/
Eŭropo: eŭ-RO-po/ewˈro.po/
kiuj: KI-uj/ˈki.uj/

Sanassa ĉiutage ”joka päivä” jokainen i ja u on oma tavunsa, joten paino tulee tavulle ta. Sanoissa Eŭropo ”Eurooppa” ja kiuj ”mitkä” (monikko) parit eŭ ja uj muodostavat kumpikin yhden tavun.

SanaTavutMerkitys
salutonsa-LU-ton”hei”
familiofa-mi-LI-o”perhe”
radiora-DI-o”radio”
ankaŭAN-kaŭ”myös”
hodiaŭho-DI-aŭ”tänään”
Esperantoes-pe-RAN-to”esperanto”

Jokainen i ja u toisen vokaalin vieressä on täysi tavu, minkä vuoksi sana on fa-mi-LI-o, ei ”fa-MIL-jo”. Kun substantiivin pääte -o jätetään pois ja korvataan heittomerkillä runoudessa tai lauluissa, paino pysyy paikallaan: famili' äännetään fa-mi-LI.

Vokaaliparit (diftongit)

Kuusi yhdistelmää liittää vokaalin ja j:n tai ŭ:n yhdeksi tavuksi. PMEG kuvaa niitä vokaalin ja puolivokaalin yhdistelminä; oppikirjoissa niitä kutsutaan usein diftongeiksi. Kaikki kuusi ovat suomalaiselle tuttuja: suomessakin on diftongit ai, ei, oi, ui, au ja eu.

PariKuulostaaEsimerkki
ajsuomen ai sanassa ”kaikki”kaj – ”ja”
ejsuomen ei sanassa ”meidän”plej – ”eniten”
ojsuomen oi sanassa ”koira”hundoj – ”koirat”
ujsuomen ui sanassa ”uida”kiuj – ”mitkä” (monikko)
aŭsuomen au sanassa ”auto”aŭto – ”auto”
eŭsuomen eu sanassa ”Eurooppa”Eŭropo – ”Eurooppa”

Tavallisissa sanoissa ŭ tulee lähes aina kirjaimen a tai e jälkeen, ja vuonna 2023 Esperantoakatemia suositteli pitämään asian niin myös uusissa sanoissa. Kun englannissa konsonantin jäljessä on w-äänne, esperantossa on v: akvo ”vesi”, kvin ”viisi” – ei koskaan ”akwo”.

Miten esperanton r äännetään?

PMEG suosittaa väristävää r:ää, joka tehdään hampaiden takana, kuten suomessa, espanjassa tai italiassa. Kitakielekkeellä tehty väristävä r, kuten joissakin ranskan ja saksan aksenteissa, on yhtä oikein. Käytännössä puhujat käyttävät myös muita r-äänteitä, ja heidät ymmärretään. Kaksi asiaa on tärkeää: pidä r erillään l:stä (revi ”uneksia” ja levi ”nostaa”) äläkä jätä sitä pois vokaalin jäljestä (parko ”puisto” ei saa kuulostaa sanalta pako ”paketti”).

Kirjoittaminen ilman ĉ:tä, ĝ:tä ja ŝ:ää: h-järjestelmä ja x-järjestelmä

Jos et voi kirjoittaa tarkkeellisia kirjaimia, on kaksi korvaavaa kirjoitustapaa. H-järjestelmä on peräisin Fundamentosta: kirjoita ch, gh, hh, jh, sh ja pelkkä u kirjaimen ŭ tilalle. Se voi olla monitulkintainen: flughaveno ”lentokenttä” on flug-haven-o, ei fluĝaveno. X-järjestelmä lisää kirjaimen x, joka ei ole esperanton kirjain: cx, gx, hx, jx, sx, ux. Se on epävirallinen mutta yksiselitteinen ja verkossa yleinen. Esperantoakatemia hyväksyi korvaavat kirjoitustavat vuonna 2007 teknisiin tarpeisiin.

Vinkkejä suomenkielisille

Suomalaisella on esperantoa lukiessa hyvä lähtökohta: suomi kirjoitetaan lähes niin kuin se äännetään, ja useimmat esperanton äänteet löytyvät jo omasta kielestä. Muutama kohta kannattaa silti pitää mielessä.

  • Paino ei ole sanan alussa. Suomessa paino on aina ensimmäisellä tavulla, mutta esperantossa toiseksi viimeisellä vokaalilla: saluton on sa-LU-ton, ei ”SA-lu-ton”, ja familio on fa-mi-LI-o, ei ”FA-mi-li-o”.
  • Ei ä:tä, ö:tä eikä y:tä. Esperantossa ei ole suomen ä:tä, ö:tä eikä y:tä: e on aina kuin suomen e (eta, ei ”äta”) ja u kuin suomen u (urbo, ei ”yrbo”).
  • Moni vieras kirjain on suomalaiselle tuttu. c on ts (centro on TSEN-tro), ĉ on tš ja ŝ on š; kaksi jälkimmäistä tunnetaan suomessa lainasanoista (”tšekki”, ”šakki”). Kirjain j on sama kuin suomessa: jaro ”vuosi” alkaa kuin suomen ”jalka”.
  • Soinnilliset äänteet vaativat harjoittelua. ĝ, ĵ ja z ovat suomen omissa sanoissa tuntemattomia. z on soinnillinen s, joten zebro ei ole ”sebro”. Myös s ja z on pidettävä erillään: sono ”ääni” ja zono ”vyö, vyöhyke” ovat eri sanoja.
  • Erota h ja ĥ. H on tavallinen hengitysäänne, ĥ karhea [x]. Ĥ on harvinaisin kirjain, ja monella ĥ-sanalla on rinnakkaismuoto k:lla: ĥemio = kemio ”kemia”.
  • Kova g. g on aina kova, kuten sanassa ”golf”: geografio on ge-o-gra-FI-o, ei ”dže-”.

Seuraava askel: opettele ensimmäiset kuulemasi sanat sivulla Esperanton perusfraasit.

Usein kysyttyä

Montako kirjainta esperanton aakkosissa on?

Kirjaimia on 28: latinalaiset aakkoset ilman kirjaimia q, w, x ja y sekä kuusi tarkkeellista kirjainta: ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ.

Äännetäänkö esperanto niin kuin se kirjoitetaan?

Kyllä. Jokainen kirjain vastaa yhtä äännettä, ja jokainen kirjain äännetään. Kun osaat 28 kirjainta ja painosäännön, voit lukea minkä tahansa sanan ääneen.

Missä esperanton sanoissa paino on?

Aina toiseksi viimeisellä vokaalilla: ta-BLO on väärin, TA-blo ”pöytä” on oikein. Kirjaimia j ja ŭ ei lasketa vokaaleiksi.

Miksi esperantossa on kirjaimia kuten ĉ ja ŝ?

Jokaiselle äänteelle tarvitaan tasan yksi kirjain. Englannin tapaisten kirjainparien, kuten ch tai sh, sijasta esperanto käyttää yhtä tarkkeellista kirjainta, joten kirjoitusasu ei koskaan muutu monitulkintaiseksi.

Miten kirjoitan ĉ, ĝ ja ŝ?

Puhelimessa lisää esperanto näppäimistöösi (Gboard tukee sitä Androidilla ja iPhonella) ja paina kirjainta pitkään, esimerkiksi c antaa kirjaimen ĉ. Tietokoneella asenna esperanton näppäinasettelu tai kirjoita x-järjestelmällä (cx, gx, sx); sanakirjamme haku ja kurssimme harjoitukset muuntavat sen kirjoittaessasi.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.