Rakastan sinua esperantoksi: Mi amas vin – merkitys ja ääntäminen

”Rakastan sinua” esperantoksi on Mi amas vin – äännetään mi A-mas vin. Mi on ”minä”, amas on ”rakastaa” preesensissä ja vin on ”sinä” objektin päätteellä -n. Sama fraasi sopii kumppanille, lapselle, vanhemmalle tai ystävälle, yhdelle tai useammalle, koska vi tarkoittaa sekä yksikön että monikon ”sinä/te”.

#Tapoja sanoa ”rakastan sinua”

Ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin; painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

Sananmuodostus tekee paljon työtä. Juuresta am- ”rakkaus” tulevat amo ”rakkaus”, ami ”rakastaa”, amato / amatino ”rakastettu (mies / nainen)”, amiko ”ystävä”, enamiĝi ”rakastua” ja amindumi ”kosiskella, flirttailla”. Jälkiliite -eg- vahvistaa sanaa ja -et- tekee siitä pienemmän tai hellemmän. Ks. jälkiliitteet.

#Hellittelynimet

Jälkiliite -in- merkitsee naista ja -et- lisää hellyyttä: kara ”rakas” → karulo ”rakas” → karuleto ”pikku kulta”. Puhujat keksivät vapaasti lisää nimiä samalla tavalla. Suomalaisten tutut ”kulta” ja ”rakas” vastaavat näitä hyvin.

#Kehut

Huomaa päätteet: adjektiivit mukautuvat substantiiviin, joten sanoissa belajn okulojn on molemmissa -j (monikko) ja -n (objekti). Lisää: substantiivit ja adjektiivit.

#Treffit, kosinta ja toiveet

Avioliittoverbit osoittavat, miten esperanto käsittelee sukupuolta. Edziĝi tarkoittaa ”tulla aviomieheksi”, edziniĝi ”tulla vaimoksi” ja geedziĝi ”mennä naimisiin keskenään” – etuliite ge- tarkoittaa ”molempia sukupuolia”. ReVo antaa esimerkkejä sekä sanalla kun että al näiden verbien jälkeen. Suomessa sukupuolineutraali ”mennä naimisiin” vastaa parhaiten verbiä geedziĝi.

#Esperanto ja rakkaus: ”Edzperanto”

Esperantistit vitsailevat, että heidän kielensä on Edzperanto – yhdistelmä sanoista edzo ”aviomies” ja peranto ”välittäjä”. Sanaleikki ilmestyi vuonna 1923 Raymond Schwartzin runossa, joka kertoo kahdesta ystävästä etsimässä aviomiehiä. Se vakiintui, koska monet parit todella tapasivat esperanton kautta: jo 1930-luvulla esperantistit keräsivät kertomuksia kymmenistä kansainvälisistä avioliitoista, jotka alkoivat kirjeenvaihdosta tai kongresseista.

Osa näistä pareista kasvatti lapsensa esperantoksi. Tutkijat arvioivat noin 1 000 perhettä ja noin 2 000 äidinkielenään esperantoa puhuvaa lasta (2004). Useimmissa tällaisissa perheissä vanhemmilla on kuitenkin yhteinen äidinkieli; monissa muissa esperanto on ainoa kieli, joka vanhemmilla on yhteistä. Lisää: esperantoa äidinkielenään puhuvat.

#Usein kysyttyä

#Miten esperantoksi sanotaan rakastan sinua?

Mi amas vin (mi A-mas vin). Sanoaksesi ”minäkin rakastan sinua” lisää ankaŭ: Ankaŭ mi amas vin.

#Mitä eroa on sanoilla Mi amas vin ja Mi ŝatas vin?

Ami on ”rakastaa” ja ŝati ”pitää jostakusta / jostakin”. Käytä Mi ŝatas vin ystävälle tai uudelle ihastukselle ja Mi amas vin syvälle kiintymykselle.

#Miten esperantoksi sanotaan rakkaani?

Mia amo – ”rakkaani” – tai mia kara, ”rakkaani/kultani”. Rakkaalle karulo (mies) ja karulino (nainen) ovat yleisiä.

#Miten esperantoksi sanotaan kaipaan sinua?

Vi mankas al mi – kirjaimellisesti ”sinua puuttuu minulta”. Mi sopiras al vi – ”ikävöin sinua” – on vahvempi.

#Onko Mi amas vin sama miehelle ja naiselle?

Kyllä. Esperantossa pronominit ja verbit eivät muutu sukupuolen mukaan, joten Mi amas vin on sama riippumatta siitä, kuka sanoo ja kenelle. Suomen tapaan sukupuolta ei merkitä pronomineissa.

#Lähteet

• Wiktionary: mi amas vin
• Wiktionary: karulo, koramiko, enamiĝi, sopiri, edziĝi
• ReVo: edzo, edziĝi, edziniĝi, geedziĝi
• Vikipedio: Edzperanto
• Vikipedio: Internaciaj geedziĝoj esperantistaj
• Wikipedia: Native Esperanto speakers
• PMEG: Personaj pronomoj