Esperanton substantiivit ja adjektiivit: -o, -a ja -j

Jokainen esperanton substantiivi päättyy -o:hon ja jokainen adjektiivi -a:han. Molemmat saavat monikossa päätteen -j ja objektina päätteen -n, ja adjektiivi mukautuu aina substantiiviinsa: bona kato, bonaj katoj, bonan katon, bonajn katojn – ”hyvä kissa / hyvät kissat”. Kieliopillista sukua ei ole eikä epäsäännöllisiä monikkoja.

#Substantiivit: pääte -o

Substantiivi on mikä tahansa sana, joka päättyy -o:hon: domo – ”talo”, amiko – ”ystävä”, kuro – ”juoksu”. Pääte kertoo sanaluokan, joten yhdestä kantasanasta syntyy useita sanoja: bela – ”kaunis”, bele – ”kauniisti”, belo – ”kauneus”. Tämä on esperanton sananmuodostuksen perusta.

belosubstantiivi

-obelosubstantiivi-abelaadjektiivi-ebeleadverbi-ibeliinfinitiivi

Substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Useimmat henkilöitä tarkoittavat sanat, kuten amiko – ”ystävä” tai instruisto – ”opettaja”, eivät kerro sukupuolesta mitään. Muutama kantasana on merkitykseltään miespuolinen, ja jälkiliite -in- tekee naispuolisen muodon: patro – ”isä”, patrino – ”äiti”. Katso jälkiliitteet.

Suomalaiselle tämä on tuttua: suomessa ei ole kieliopillista sukua eikä artikkeleita, ja hän kattaa sekä miehen että naisen. Esperanto erottaa pronomineissa li ja ŝi, mutta substantiiveissa ja adjektiiveissa sukua ei ole.

#Monikko: -j

Lisää -j päätteen jälkeen: domo → domoj – ”talot”, bela → belaj. Pääte -oj äännetään kuin suomen oi sanassa koira, ja -aj kuin ai sanassa kaikki.

Minkä tahansa yhtä suuremman luvun jälkeen substantiivi on monikossa: du katoj – ”kaksi kissaa”, tri grandaj domoj – ”kolme isoa taloa”. Sanan unu – ”yksi” kanssa se pysyy yksikössä: unu tago – ”yksi päivä”. Suomessa lukusanan jälkeen substantiivi on yksikön partitiivissa (kaksi kissaa), mutta esperantossa käytetään monikkoa, joten du kato on virhe.

#Mukautuminen: adjektiivi kopioi substantiivinsa

Adjektiivi saa samat päätteet -j ja -n kuin substantiivi, jota se kuvaa. Tässä koko kaava:

• La bonaj katoj dormas. – ”Hyvät kissat nukkuvat.”
• Mi vidas bonajn katojn. – ”Näen hyviä kissoja.”

Järjestys ei koskaan muutu: pääte, sitten -j, sitten -n. Siis katojn, ei koskaan katonj. Monikon objektin pääte -ojn äännetään kuten oi + n. Siitä, milloin -n lisätään, kerrotaan sivulla akkusatiivi.

Suomessakin adjektiivi mukautuu substantiiviin luvussa ja sijassa (hyvät kissat, hyviä kissoja), mutta esperantossa sijoja on vain kaksi: perusmuoto ja -n. Mi vidas bonan katon vastaa suomen yksikön akkusatiivia (näen hyvän kissan), ja Mi vidas bonajn katojn vastaa suomen partitiivia (näen hyviä kissoja).

Samoin mukautuvat sanat, jotka toimivat adjektiivin tavoin. Näitä ovat possessiivit, kuten mia – ”minun”, ja korrelatiivit, kuten tiu – ”tuo”: miajn amikojn – ”ystäviäni” (objekti), tiujn librojn – ”noita kirjoja” (objekti). Katso pronominit ja korrelatiivit.

#Adjektiivin paikka

Adjektiivi on yleensä substantiivin edellä, mutta substantiivin jäljessäkin se on oikein: bela domo tai domo bela – ”kaunis talo”. Päätteet osoittavat, mihin substantiiviin adjektiivi kuuluu, vaikka sanajärjestys muuttuu.

#Adjektiivit sanojen esti, iĝi ja ŝajni jälkeen

Sanojen esti – ”olla”, iĝi – ”tulla joksikin” ja ŝajni – ”vaikuttaa” jälkeen adjektiivi mukautuu lukuun mutta ei koskaan saa päätettä -n:

• La katoj estas bonaj. – ”Kissat ovat hyviä.”
• La domo ŝajnas malnova. – ”Talo vaikuttaa vanhalta.”

Yksi adjektiivi, joka kuvaa kahta sanalla kaj – ”ja” yhdistettyä yksikön substantiivia, on monikossa: La tablo kaj la seĝo estas novaj. – ”Pöytä ja tuoli ovat uusia.”

#Vertailu: pli, plej, ol

Esperantossa ei ole vertailupäätteitä eikä epäsäännöllisiä muotoja kuten ”hyvä – parempi – paras”. Lyhyet sanat hoitavat asian:

Bona pysyy säännöllisenä: pli bona – ”parempi”, la plej bona – ”paras”. Samat sanat vertaavat myös adverbeja: pli rapide – ”nopeammin”.

Sanojen ol ja kiel jälkeen sana säilyttää roolin, jonka se olisi täydessä lauseessa:

• Mi amas vin pli ol li. – ”Rakastan sinua enemmän kuin hän (rakastaa sinua).”
• Mi amas vin pli ol lin. – ”Rakastan sinua enemmän kuin häntä.”

Suomessa ero näkyy sijassa (hän / häntä), esperantossa päätteessä -n. Suomen partitiivivertailua (Paavo on Pekkaa pitempi) ei esperantossa ole; käytetään aina sanaa ol.

”Hyvin” ja ”liian” ilmaistaan sanoilla tre ja tro: tre granda – ”hyvin iso”, tro granda – ”liian iso”. Jälkiliitteet -eg- ja -et- muuttavat voimakkuutta sanan sisällä: granda → grandega – ”valtava”, domo → dometo – ”mökki”.

#Yleiset virheet

#Esimerkkilauseita

• Ŝi loĝas en malgranda blanka domo. – ”Hän asuu pienessä valkoisessa talossa.”
• Ni ne timas la malvarmon. – ”Emme pelkää kylmää.”
• Miaj geavoj havas grandan ĝardenon. – ”Isovanhemmillani on iso puutarha.”
• La novaj najbaroj estas tre afablaj. – ”Uudet naapurit ovat hyvin ystävällisiä.”
• Mi legis tri interesajn librojn. – ”Luin kolme kiinnostavaa kirjaa.”
• Ĉu vi vidis miajn novajn ŝuojn? – ”Oletko nähnyt uudet kenkäni?”
• Ni tagmanĝis en restoracio plena de turistoj. – ”Söimme lounaan turisteja täynnä olevassa ravintolassa.”
• La supo ŝajnas tro varma. – ”Keitto vaikuttaa liian kuumalta.”
• La pano kaj la fromaĝo estas freŝaj. – ”Leipä ja juusto ovat tuoreita.”
• Mia fratino estas pli alta ol mi. – ”Siskoni on pitempi kuin minä.”
• Ĉi tiu estas la plej malnova ponto en nia urbo. – ”Tämä on kaupunkimme vanhin silta.”
• La hundo de mia onklo estas grandega. – ”Setäni koira on valtava.”

#Usein kysyttyä

#Mukautuvatko esperanton adjektiivit substantiiveihin?

Kyllä, luvussa ja sijassa. Jos substantiivilla on -j tai -n, sama pääte on jokaisella sitä kuvaavalla adjektiivilla: grandajn domojn – ”isoja taloja” (objekti). Sukuun mukautumista ei ole, koska kieliopillista sukua ei ole.

#Miten monikko muodostetaan esperantossa?

Lisää -j substantiiviin ja sen adjektiiveihin: nova libro → novaj libroj – ”uusi kirja → uudet kirjat”. Poikkeuksia ei ole.

#Miten sanotaan ”parempi” ja ”paras” esperantossa?

Pli bona on ”parempi” ja la plej bona ”paras”. Adverbeille: pli bone – ”paremmin”, plej bone – ”parhaiten”.

#Voiko adjektiivi olla substantiivin jäljessä?

Kyllä. Domo bela ja bela domo ovat molemmat oikein; päätteet osoittavat, mitkä sanat kuuluvat yhteen.

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto, säännöt 2 ja 3 (englanniksi) – Akademio de Esperanto
• Seksa signifo de O-vortoj – PMEG
• A-vortoj: bazaj reguloj – PMEG
• Nombro: bazaj reguloj ja Nombro ĉe A-vortoj – PMEG
• N-finaĵo: bazaj reguloj – PMEG
• Kiel kaj ol: uzado ja kun rolmontriloj – PMEG
• Esperanto – Wikipedia
• Esperanto grammar – Wikipedia (englanniksi)