Esperantopedia

Fraasit

Hei esperantoksi: Saluton, näkemiin ja muut tervehdykset

Saluton! sopii mihin aikaan tahansa kenelle tahansa; Ĝis! on tavallisin tapa hyvästellä esperantistien kesken.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

”Hei” esperantoksi on Saluton! (sa-LU-ton) ja ”näkemiin” on Ĝis revido! (ĝis re-VI-do) tai lyhyesti Ĝis! (ĝis). Molemmat sopivat mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja kenelle tahansa, ystävästä tuntemattomaan. Tämän sivun ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin ja painollinen tavu on merkitty isoilla kirjaimilla.

Tervehtiminen

EsperantoÄäntäminenSuomiMilloin
Saluton!sa-LU-tonHei! Terve!Mihin aikaan tahansa, missä tilanteessa tahansa
Sal!salMoi!Hyvin rento, lyhennys sanasta Saluton
Bonan matenon!BO-nan ma-TE-nonHyvää huomenta!Aamulla
Bonan tagon!BO-nan TA-gonHyvää päivää!Päivällä
Bonan vesperon!BO-nan ves-PE-ronHyvää iltaa!Illalla
Bonvenon!bon-VE-nonTervetuloa!Vieraita vastaanotettaessa
Saluton al ĉiuj!sa-LU-ton al ĈI-ujHei kaikille!Ryhmän tervehtiminen
Karaj geamikoj!KA-raj ge-a-MI-kojHyvät ystävät!Puheen tai kirjeen aloitus

Tervehdykset kuten Bonan matenon! päättyvät akkusatiivin -n -päätteeseen, koska ne ovat lyhennettyjä kokonaisia lauseita: Bonan matenon! tarkoittaa (Mi deziras al vi) bonan matenon! – ”(Toivotan sinulle) hyvää huomenta”. PMEG-kielioppi kertoo, että tästä -n:stä tuli tällaisten perinteisten ilmausten vakiomuoto. Bonan matenon ja vastaavat toivotukset ovat jo vuoden 1905 Fundamento-teoksessa.

Hyvästely

EsperantoÄäntäminenSuomiMilloin
Ĝis!ĝisMoi moi! Heippa!Arjessa, hyvin yleinen
Ĝis revido! / Ĝis la revido!ĝis (la) re-VI-doNäkemiin! (kirjaimellisesti ”kunnes nähdään uudelleen”)Neutraali
Ĝis baldaŭ!ĝis BAL-daŭNähdään pian!Tapaatte pian
Ĝis poste!ĝis POS-teNähdään myöhemmin!Myöhemmin samana päivänä
Ĝis morgaŭ!ĝis MOR-gaŭHuomiseen!Seuraavana päivänä
Ĝis la venonta fojo!ĝis la ve-NON-ta FO-joSeuraavaan kertaan!Seuraava tapaaminen
Bonan nokton!BO-nan NOK-tonHyvää yötä!Nukkumaan mennessä tai myöhään lähtiessä
Fartu bone!FAR-tu BO-nePidä huoli itsestäsi! (kirjaimellisesti ”voi hyvin”)Lämmin hyvästely
Bonan vojaĝon!BO-nan vo-JA-ĝonHyvää matkaa!Joku lähtee matkalle
Adiaŭ!a-DI-aŭHyvästi!Pitkä erossaolo tai ikuinen ero

Ĝis on prepositio, joka tarkoittaa ”kunnes”, joten Ĝis! on kirjaimellisesti ”Kunnes…!” – lauseen loppuosa ymmärretään itsestään. PMEG huomauttaa, että Adiaŭ! on arkipuheessa harvinainen; ihmiset käyttävät mieluummin sanoja Ĝis revido! tai Ĝis!, jotka vihjaavat, että tapaatte vielä. Sano Adiaŭ! vain, jos et todella odota näkeväsi toista pitkään aikaan. Suomalaiselle Ĝis! on lähellä ”moi moi” -tyyppistä lyhyttä hyvästiä.

”Mitä kuuluu?” ja miten siihen vastataan

EsperantoÄäntäminenSuomi
Kiel vi fartas?KI-el vi FAR-tasMitä kuuluu?
Kiel vi?KI-el viMitä kuuluu? (rento)
Kio nova?KI-o NO-vaMitä uutta?
Bone, dankon. Kaj vi?BO-ne, DAN-kon. kaj viHyvää, kiitos. Entä sinulle?
Tre bone!tre BO-neOikein hyvää!
Bonege!bo-NE-geLoistavaa!
Ne malbone.ne mal-BO-neEi hassumpaa.
Tiel-tiel.TI-el TI-elIhan ok. Siinä se. (puhekielinen)
Malbone.mal-BO-neHuonosti.
Nenio speciala.ne-NI-o spe-ci-A-laEi mitään erikoista.

Farti tarkoittaa ”olla tietyssä terveydentilassa tai voinnissa”: Mi fartas bone – ”Voin hyvin”. Vastauksessa käytetään -e-päätteistä adverbia (bone, ei bona), koska se kertoo, miten sinulla menee.

Sinuttelu vai teitittely?

Esperanto käyttää sanaa vi kaikille – yhdelle tai useammalle, lapselle tai ministerille (ks. pronominit). Yksikön toisen persoonan ci on olemassa teoriassa, mutta PMEG toteaa, ettei sitä yleensä käytetä. Suomen tavoin sinuttelu on siis normaalia, ja kohteliaisuus tulee muista sanoista:

  • Puhuttelusanat: sinjoro ”herra”, sinjorino ”rouva”, gesinjoroj ”hyvät naiset ja herrat”.
  • Kirjeet: Estimata sinjoro Novak – ”Arvoisa herra Novak”, kirjaimellisesti ”arvostettu” (muodollinen); Kara Maria – ”Hei Maria” / ”Rakas Maria” (ystävällinen).
  • Lopetus: Amike – ”ystävällisin terveisin” (kirjaimellisesti ”ystävyydessä”) tai Kore – ”sydämellisin terveisin” ystävällisissä kirjeissä; Ĝis! pikaviestissä.

Esperantotervehdysten tavat

  • ”Ĝis!” kaikkialla. PMEG toteaa, että ĝis ja ĝis revido ovat tavalliset hyvästit; näet Ĝis! keskustelussa, chatissa ja sähköpostissa.
  • Samideano. Jotkut esperantistit puhuttelevat toisiaan sanalla samideano – kirjaimellisesti ”saman aatteen ihminen”, eli toinen esperantisti.
  • Älä ”krokotiloi”. Esperantotapahtumissa oman äidinkielen puhumista maanmiesten kesken sanotaan krokodili eli ”krokotiloida”, ja siitä yleensä kehotetaan pidättäytymään.
  • Lyhyet rennot muodot. Verkossa näet Sal! sanan Saluton! sijasta ja Ĉaŭ! (italian sanasta ciao). Suomalaisen kannattaa muistaa, että ĉ äännetään ”tš”, joten Ĉaŭ! kuuluu suunnilleen ”tšau”.

Lisää arkisia fraaseja löydät sivulta esperanton perusfraasit. Vuorokaudenajoista ja päivämääristä kerrotaan sivulla viikonpäivät, kuukaudet ja aika.

Usein kysyttyä

Miten esperantoksi sanotaan hei?

Saluton! (sa-LU-ton). Se sopii mihin aikaan ja tilanteeseen tahansa. Aamulla voit sanoa myös Bonan matenon! ja päivällä Bonan tagon!

Miten esperantoksi sanotaan näkemiin?

Ĝis revido! tai yksinkertaisesti Ĝis! – kirjaimellisesti ”kunnes nähdään uudelleen” ja ”kunnes”. Ĝis morgaŭ! tarkoittaa ”Huomiseen!” ja Ĝis baldaŭ! ”Nähdään pian!”

Miksi esperantotervehdykset päättyvät -n:ään?

Ne ovat lyhennettyjä lauseita: Bonan tagon! merkitsee ”Toivotan sinulle hyvää päivää”, jossa tagon on verbin ”toivottaa” objekti. Akkusatiivin pääte -n jäi, vaikka verbi jätettiin pois.

Mitä eroa on sanoilla Ĝis ja Adiaŭ?

Ĝis odottaa uutta tapaamista; Adiaŭ on pitkää tai lopullista eroa varten. Arjessa lähes kaikki käyttävät sanaa Ĝis!

Miten vastaan kysymykseen ”Kiel vi fartas?”

Bone, dankon. Kaj vi? – ”Hyvää, kiitos. Entä sinulle?” Muita vastauksia ovat Tre bone! ”Oikein hyvää!”, Ne malbone ”Ei hassumpaa” ja Tiel-tiel ”Ihan ok”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.