Fraasit
Hei esperantoksi: Saluton, näkemiin ja muut tervehdykset
Saluton! sopii mihin aikaan tahansa kenelle tahansa; Ĝis! on tavallisin tapa hyvästellä esperantistien kesken.
”Hei” esperantoksi on Saluton! (sa-LU-ton) ja ”näkemiin” on Ĝis revido! (ĝis re-VI-do) tai lyhyesti Ĝis! (ĝis). Molemmat sopivat mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja kenelle tahansa, ystävästä tuntemattomaan. Tämän sivun ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin ja painollinen tavu on merkitty isoilla kirjaimilla.
Tervehtiminen
| Esperanto | Ääntäminen | Suomi | Milloin |
|---|---|---|---|
| Saluton! | sa-LU-ton | Hei! Terve! | Mihin aikaan tahansa, missä tilanteessa tahansa |
| Sal! | sal | Moi! | Hyvin rento, lyhennys sanasta Saluton |
| Bonan matenon! | BO-nan ma-TE-non | Hyvää huomenta! | Aamulla |
| Bonan tagon! | BO-nan TA-gon | Hyvää päivää! | Päivällä |
| Bonan vesperon! | BO-nan ves-PE-ron | Hyvää iltaa! | Illalla |
| Bonvenon! | bon-VE-non | Tervetuloa! | Vieraita vastaanotettaessa |
| Saluton al ĉiuj! | sa-LU-ton al ĈI-uj | Hei kaikille! | Ryhmän tervehtiminen |
| Karaj geamikoj! | KA-raj ge-a-MI-koj | Hyvät ystävät! | Puheen tai kirjeen aloitus |
Tervehdykset kuten Bonan matenon! päättyvät akkusatiivin -n -päätteeseen, koska ne ovat lyhennettyjä kokonaisia lauseita: Bonan matenon! tarkoittaa (Mi deziras al vi) bonan matenon! – ”(Toivotan sinulle) hyvää huomenta”. PMEG-kielioppi kertoo, että tästä -n:stä tuli tällaisten perinteisten ilmausten vakiomuoto. Bonan matenon ja vastaavat toivotukset ovat jo vuoden 1905 Fundamento-teoksessa.
Hyvästely
| Esperanto | Ääntäminen | Suomi | Milloin |
|---|---|---|---|
| Ĝis! | ĝis | Moi moi! Heippa! | Arjessa, hyvin yleinen |
| Ĝis revido! / Ĝis la revido! | ĝis (la) re-VI-do | Näkemiin! (kirjaimellisesti ”kunnes nähdään uudelleen”) | Neutraali |
| Ĝis baldaŭ! | ĝis BAL-daŭ | Nähdään pian! | Tapaatte pian |
| Ĝis poste! | ĝis POS-te | Nähdään myöhemmin! | Myöhemmin samana päivänä |
| Ĝis morgaŭ! | ĝis MOR-gaŭ | Huomiseen! | Seuraavana päivänä |
| Ĝis la venonta fojo! | ĝis la ve-NON-ta FO-jo | Seuraavaan kertaan! | Seuraava tapaaminen |
| Bonan nokton! | BO-nan NOK-ton | Hyvää yötä! | Nukkumaan mennessä tai myöhään lähtiessä |
| Fartu bone! | FAR-tu BO-ne | Pidä huoli itsestäsi! (kirjaimellisesti ”voi hyvin”) | Lämmin hyvästely |
| Bonan vojaĝon! | BO-nan vo-JA-ĝon | Hyvää matkaa! | Joku lähtee matkalle |
| Adiaŭ! | a-DI-aŭ | Hyvästi! | Pitkä erossaolo tai ikuinen ero |
Ĝis on prepositio, joka tarkoittaa ”kunnes”, joten Ĝis! on kirjaimellisesti ”Kunnes…!” – lauseen loppuosa ymmärretään itsestään. PMEG huomauttaa, että Adiaŭ! on arkipuheessa harvinainen; ihmiset käyttävät mieluummin sanoja Ĝis revido! tai Ĝis!, jotka vihjaavat, että tapaatte vielä. Sano Adiaŭ! vain, jos et todella odota näkeväsi toista pitkään aikaan. Suomalaiselle Ĝis! on lähellä ”moi moi” -tyyppistä lyhyttä hyvästiä.
”Mitä kuuluu?” ja miten siihen vastataan
| Esperanto | Ääntäminen | Suomi |
|---|---|---|
| Kiel vi fartas? | KI-el vi FAR-tas | Mitä kuuluu? |
| Kiel vi? | KI-el vi | Mitä kuuluu? (rento) |
| Kio nova? | KI-o NO-va | Mitä uutta? |
| Bone, dankon. Kaj vi? | BO-ne, DAN-kon. kaj vi | Hyvää, kiitos. Entä sinulle? |
| Tre bone! | tre BO-ne | Oikein hyvää! |
| Bonege! | bo-NE-ge | Loistavaa! |
| Ne malbone. | ne mal-BO-ne | Ei hassumpaa. |
| Tiel-tiel. | TI-el TI-el | Ihan ok. Siinä se. (puhekielinen) |
| Malbone. | mal-BO-ne | Huonosti. |
| Nenio speciala. | ne-NI-o spe-ci-A-la | Ei mitään erikoista. |
Farti tarkoittaa ”olla tietyssä terveydentilassa tai voinnissa”: Mi fartas bone – ”Voin hyvin”. Vastauksessa käytetään -e-päätteistä adverbia (bone, ei bona), koska se kertoo, miten sinulla menee.
Sinuttelu vai teitittely?
Esperanto käyttää sanaa vi kaikille – yhdelle tai useammalle, lapselle tai ministerille (ks. pronominit). Yksikön toisen persoonan ci on olemassa teoriassa, mutta PMEG toteaa, ettei sitä yleensä käytetä. Suomen tavoin sinuttelu on siis normaalia, ja kohteliaisuus tulee muista sanoista:
- Puhuttelusanat: sinjoro ”herra”, sinjorino ”rouva”, gesinjoroj ”hyvät naiset ja herrat”.
- Kirjeet: Estimata sinjoro Novak – ”Arvoisa herra Novak”, kirjaimellisesti ”arvostettu” (muodollinen); Kara Maria – ”Hei Maria” / ”Rakas Maria” (ystävällinen).
- Lopetus: Amike – ”ystävällisin terveisin” (kirjaimellisesti ”ystävyydessä”) tai Kore – ”sydämellisin terveisin” ystävällisissä kirjeissä; Ĝis! pikaviestissä.
Esperantotervehdysten tavat
- ”Ĝis!” kaikkialla. PMEG toteaa, että ĝis ja ĝis revido ovat tavalliset hyvästit; näet Ĝis! keskustelussa, chatissa ja sähköpostissa.
- Samideano. Jotkut esperantistit puhuttelevat toisiaan sanalla samideano – kirjaimellisesti ”saman aatteen ihminen”, eli toinen esperantisti.
- Älä ”krokotiloi”. Esperantotapahtumissa oman äidinkielen puhumista maanmiesten kesken sanotaan krokodili eli ”krokotiloida”, ja siitä yleensä kehotetaan pidättäytymään.
- Lyhyet rennot muodot. Verkossa näet Sal! sanan Saluton! sijasta ja Ĉaŭ! (italian sanasta ciao). Suomalaisen kannattaa muistaa, että ĉ äännetään ”tš”, joten Ĉaŭ! kuuluu suunnilleen ”tšau”.
Lisää arkisia fraaseja löydät sivulta esperanton perusfraasit. Vuorokaudenajoista ja päivämääristä kerrotaan sivulla viikonpäivät, kuukaudet ja aika.
Usein kysyttyä
Miten esperantoksi sanotaan hei?
Saluton! (sa-LU-ton). Se sopii mihin aikaan ja tilanteeseen tahansa. Aamulla voit sanoa myös Bonan matenon! ja päivällä Bonan tagon!
Miten esperantoksi sanotaan näkemiin?
Ĝis revido! tai yksinkertaisesti Ĝis! – kirjaimellisesti ”kunnes nähdään uudelleen” ja ”kunnes”. Ĝis morgaŭ! tarkoittaa ”Huomiseen!” ja Ĝis baldaŭ! ”Nähdään pian!”
Miksi esperantotervehdykset päättyvät -n:ään?
Ne ovat lyhennettyjä lauseita: Bonan tagon! merkitsee ”Toivotan sinulle hyvää päivää”, jossa tagon on verbin ”toivottaa” objekti. Akkusatiivin pääte -n jäi, vaikka verbi jätettiin pois.
Mitä eroa on sanoilla Ĝis ja Adiaŭ?
Ĝis odottaa uutta tapaamista; Adiaŭ on pitkää tai lopullista eroa varten. Arjessa lähes kaikki käyttävät sanaa Ĝis!
Miten vastaan kysymykseen ”Kiel vi fartas?”
Bone, dankon. Kaj vi? – ”Hyvää, kiitos. Entä sinulle?” Muita vastauksia ovat Tre bone! ”Oikein hyvää!”, Ne malbone ”Ei hassumpaa” ja Tiel-tiel ”Ihan ok”.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.