Viikonpäivät ja kuukaudet esperantoksi

Esperanton viikonpäivät ovat lundo, mardo, merkredo, ĵaŭdo, vendredo, sabato, dimanĉo – maanantaista sunnuntaihin. Kuukaudet ovat Januaro, Februaro, Marto, Aprilo, Majo, Junio, Julio, Aŭgusto, Septembro, Oktobro, Novembro, Decembro. Kaikki ovat -o-päätteisiä substantiiveja, ja useimmat näyttävät tutuilta eurooppalaisten kielten puhujille. Ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin ja painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

#Viikonpäivät

Nimet seuraavat läheisesti ranskaa (lundi, mardi, mercredi, jeudi, vendredi, dimanche); sabato on lähempänä italian sanaa sabato. Päivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska ne eivät ole erisnimiä – kuten suomessakin. Semajnfino tarkoittaa ”viikonloppua”. Huomaa, että ĵaŭdo alkaa äänteellä ”ž”, jota suomessa ei ole (kuin ranskan sanan jeudi alku).

”Maanantaina” on lundon (päätteellä -n) tai en lundo: Mi venos lundon – ”Tulen maanantaina”. Adverbilla lunde on eri merkitys: ”maanantaisin”, eli joka maanantai tai jonakin maanantaina.

#Vuoden kuukaudet

Muista, että j äännetään kuten suomen j: Januaro alkaa kuin ”jaa”, Junio kuin ”juu”. Koska paino on toiseksi viimeisellä vokaalilla, Junio ja Julio painottuvat i:lle (ju-NI-o, ju-LI-o).

Iso vai pieni alkukirjain? Fundamento ja Zamenhof kirjoittivat kuukaudet isolla, ja PMEG suosittelee samaa, koska kuukaudet ovat erisnimiä. Monet kirjoittavat ne nykyisin pienellä (januaro), minkä PMEG kuvaa hyvin yleiseksi mutta ei suositeltavaksi. Kuukausien edessä ei koskaan ole artikkelia la. Suomen tapa kirjoittaa kuukaudet pienellä ei siis ole esperantossa ensisijainen.

#Vuodenajat ja aikasanat

Päätteellä -e saat ”-lla/-llä, -na” -adverbeja: somere ”kesällä”, vintre ”talvella”, matene ”aamulla”. Akkusatiivin -n kanssa aikasubstantiivi tarkoittaa ”sillä hetkellä”: la pasintan semajnon ”viime viikolla”, la venontan monaton ”ensi kuussa”.

#Miten päivämäärä sanotaan

Päivämäärässä päivä ilmaistaan järjestysluvulla (pääte -a), sitten tulee de ja kuukausi:

Kaksi seikkaa on tärkeä. De on aina päivän ja kuukauden välissä, koska luku kuvaa oikeastaan (sanomatta jäävää) sanaa tago: la unua de Majo = ”toukokuun ensimmäinen (päivä)”. Jos haluat sanoa päivämääränä, lisää luvulle -n: la 3-an de Majo ”3. toukokuuta”. Kirjoitettaessa PMEG suosittelee kansainvälistä muotoa 2026-10-07 tai kuukauden kirjoittamista auki, koska 7.10. ja 10/7 luetaan eri maissa eri tavoin. Suomalainen ”7.10.” voi siis hämmentää amerikkalaista.

#Miten kellonaika sanotaan

Kellonajat ilmaistaan järjestysluvuilla kuten päivämäärätkin: la tria on kirjaimellisesti ”kolmas (tunti)”. Kellonajan ajankohta ilmaistaan sanalla je, ei päätteellä -n – PMEG varoittaa, että la trian tarkoittaisi ”kuun kolmantena päivänä”. Käytössä ovat sekä 12 että 24 tunnin järjestelmä; tarvittaessa lisää antaŭtagmeze (ap.) tai posttagmeze (ip.). Suomalainen ”puoli neljä” ei toimi suoraan: esperantossa sanotaan ”kolme ja puoli” (la tria kaj duono). Lukujen osalta ks. esperanton numerot; lippuja ja varauksia varten ks. matkafraasit.

#Usein kysyttyä

#Mitkä ovat viikonpäivät esperantoksi?

Lundo, mardo, merkredo, ĵaŭdo, vendredo, sabato, dimanĉo – maanantaista sunnuntaihin. Ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

#Kirjoitetaanko esperantossa kuukaudet isolla?

Perinteisesti kyllä: Januaro, Februaro… Fundamento ja PMEG käyttävät isoja kirjaimia, mutta pienellä kirjoitetut kuukaudet (januaro) ovat nykyään hyvin yleisiä.

#Miten esperantoksi sanotaan maanantaina?

Lundon tai en lundo tietylle maanantaille. Toistuvalle tavalle käytä muotoa lunde ”maanantaisin”.

#Miten päivämäärä kirjoitetaan esperantoksi?

La 7-a de Oktobro 2026 – päivä järjestyslukuna, sitten de ja kuukausi. Lauseessa, joka tarkoittaa ”sinä päivänä”, lisää -n: la 7-an de Oktobro.

#Lähteet

• PMEG: Datoj (päivämäärät)
• PMEG: Horoj (kellonajat)
• PMEG: Majuskloj ĉe propraj nomoj (kuukaudet ja viikonpäivät)
• PMEG: N-finaĵo por tempopunkto (lundon, la sekvantan dimanĉon)
• PMEG: Uzo de E-vortoj (lunde, matene)
• PMEG: Bazaj elparolaj reguloj (paino)