Paljonko kello on esperantoksi? Kellonajat ja päivämäärät

Kellonajan kysyt esperantoksi sanomalla Kioma horo estas? – ”Paljonko kello on?” Vastaus on la ja järjestysluku: Estas la tria. – ”Kello on kolme.” Minuutit tulevat sanalla kaj ”ja”, tai lasket lähimmästä tasatunnista sanoilla post ”yli” ja antaŭ ”vaille”. ”Kolmelta / kolmen aikaan” on je la tria. Ääntämisohjeissa sanat on jaettu tavuihin ja painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

#Kellonajan kysyminen ja kertominen

Tunnit ovat järjestyslukuja (tria ”kolmas”, oka ”kahdeksas”), joten kysymyssana on kioma: kiom ”kuinka monta” ja adjektiivin pääte -a, yksi korrelatiiveista. Sanat horo ”tunti” ja minutoj ”minuutit” jätetään yleensä pois. ReVo selittää logiikan: kukin tunti nimetään sen alkamishetken mukaan, joten 3.20 on yhä ”kolmas (tunti)” ja kaksikymmentä minuuttia.

#Minuutit: kaj, post ja antaŭ

Käytä sanaa kvarono ”neljännes” 15 minuutille ja duono ”puoli” 30 minuutille; 20 minuutille ei ole erityistä sanaa (PMEG). Aina post ja antaŭ, ei koskaan de. Saksan tai hollannin puhujien on varottava: halb neun ja half negen tarkoittavat 8.30, mutta PMEG kehottaa olemaan käyttämättä muotoa duono de la naŭa. Suomalaisen kannattaa huomata sama: suomen ”puoli yhdeksän” (8.30) ei käänny sanasta sanaan. Sano la oka kaj duono tai duono antaŭ la naŭa ajalle 8.30; duono post la naŭa on 9.30. Suomalaisen ”varttia vaille” vastaa kvarono antaŭ, ja ”vartin yli” vastaa kvarono post.

#24 tunnin kello ja ap./ip.

12 tunnin järjestelmässä lisää antaŭtagmeze (atm.) tai posttagmeze (ptm.) tai vuorokaudenaika: la oka vespere. Kirjoituksessa numeroin kirjoitettu kellonaika ei tarvitse sanaa la, mutta se sanotaan ääneen: je 19:30 luetaan je la dek-naŭa kaj tridek.

#Vuorokaudenajat

ReVo toteaa, että illan ja yön rajat vaihtelevat kulttuurin ja paikan mukaan. -e-adverbi tarkoittaa ”…lla/…llä, …na”: Mi laboras matene. – ”Työskentelen aamuisin.” Yhdelle päivälle laita päiväsana ensin: morgaŭ matene ”huomenna aamulla”, hieraŭ vespere ”eilen illalla”, ĉi-nokte ”tänä yönä”. Ilmausta Bonan matenon! varten ks. tervehdykset.

#Nyt, pian, myöhään ja sitten

Pardonu, ke mi malfruas. – ”Anteeksi, että olen myöhässä.” Tänään, eilen ja huomenna: ks. päivät ja kuukaudet.

Antaŭ ja ajanjakso tarkoittaa ”sitten”, post ja ajanjakso tarkoittaa ”kuluttua” (PMEG). Verbin pääte seuraa aikasanaa: Hieraŭ mi laboris, hodiaŭ mi laboras, morgaŭ mi laboros. Sanat hieraŭ, hodiaŭ ja morgaŭ lasketaan normaalisti puhehetkestä. Jos haluat laskea toisesta päivästä, kuten tarinassa, sano la antaŭan tagon ”edellisenä päivänä” tai la sekvan tagon ”seuraavana päivänä”: Lunde li venis, kaj la sekvan tagon li foriris. – ”Maanantaina hän tuli, ja seuraavana päivänä hän lähti.”

#Je, dum, ĝis, de … ĝis

Kesto saa joko sanan dum tai akkusatiivin: dum tri horoj tai tri horojn. Ĝis sisältää loppupisteen: de lundo ĝis vendredo kattaa perjantain. Määräajoissa preta ĝis vendredo sallii perjantain, kun taas preta antaŭ vendredo tarkoittaa valmista ennen perjantaita (PMEG). Lisää: prepositiot.

#Päivämäärät

Perusmalli on la + järjestysluku + de + kuukausi, jolloin sana tago ”päivä” jää pois eikä kuukauden edessä ole la (ks. päivät ja kuukaudet ja numerot).

Kun päivämäärä vastaa kysymykseen ”milloin?”, järjestysluku saa päätteen -n: la 3-an de Majo. Kirjeen otsikossa sekä viikonpäivä että päivämäärä saavat -n:n. Tunnit ovat erilaisia: je la tria on ”kolmelta”, mutta la trian tarkoittaisi ”kuun kolmantena”, joten PMEG neuvoo välttämään -n:ää tunneissa. PMEG suosii kirjoitettua kuukautta numeroiden kuten 9.3.01 sijaan, koska ne luetaan eri maissa eri tavoin; jos tarvitset numeroita, se suosittelee ISO-muotoa (1859-12-15).

#Ikä

Ikävuodet ovat mitta, joten ne saavat -n:n; sanassa tridekjara luku ja jara yhdistyvät yhdeksi adjektiiviksi. PMEG kutsuu verbiä aĝi ja vuosilukua nykyaikaiseksi ilmaukseksi; Zamenhof olisi kirjoittanut havis aĝon de tridek jaroj.

#Kuinka usein

Yhdistä ne sanoaksesi ”per”: dufoje semajne ”kaksi kertaa viikossa”, unufoje monate ”kerran kuukaudessa”. Viikonpäivän tavalle käytä muotoa lunde ”maanantaisin” tai ĉiun lundon ”joka maanantai”. Sanalla foje yksin on ReVossa kaksi merkitystä, ”kerran, jonakin aikana” ja ”joskus”, joten selvyyden vuoksi käytä iam ”kerran, koskaan” tai kelkfoje, fojfoje ”joskus, silloin tällöin”.

#Usein kysyttyä

#Paljonko kello on esperantoksi?

Kioma horo estas? Vastaus on Estas la ja järjestysluku: Estas la oka – ”Kello on kahdeksan.” Lisää minuutit sanalla kaj: Estas la oka kaj dek.

#Miten esperantoksi sanotaan kello viideltä?

Je la kvina. Käytä kellonajassa sanaa je, älä -n:ää: la kvinan tarkoittaisi ”kuun viidentenä päivänä”.

#Miten sanotaan puoli ja varttia vaille?

Puoli neljä on la tria kaj duono ja varttia vaille neljä on kvarono antaŭ la kvara. Älä sano duono de la kvara.

#Miten päivämäärä kirjoitetaan esperantoksi?

La 26-a de Julio 1887: päivä järjestyslukuna, sitten de ja kuukausi. Merkitykseen ”sinä päivänä” lisää -n: la 26-an de Julio.

#Miten esperantoksi kysytään ikää?

Kiom da jaroj vi havas? tai Kiom vi aĝas? Vastaa Mi havas tridek jarojn – ”Olen kolmekymmentä.”

#Lähteet

• PMEG: Horoj ja Datoj
• PMEG: N por tempopunkto ja N por mezuro
• PMEG: Ĝis, Antaŭ, Post
• PMEG: Hodiaŭ, hieraŭ, morgaŭ ja Ĉi
• ReVo: horo, aĝo, foje, jaro, vespero, noktomezo