Fraasit
Värit esperantoksi: luettelo ja sävyjen muodostaminen
Opettele tusina värijuurta ja muutama sananosa, niin voit nimetä lähes minkä tahansa sävyn.
Esperantossa värit ovat -a-päätteisiä adjektiiveja: ruĝa ”punainen”, blua ”sininen”, verda ”vihreä”, flava ”keltainen”, nigra ”musta”, blanka ”valkoinen”. Kuten muutkin adjektiivit, ne mukautuvat substantiiviin: ruĝa pomo ”punainen omena”, ruĝaj pomoj ”punaiset omenat”. Sananosat kuten hel- ”vaalea” ja -et- ”-hko” muuttavat nämä juuret mihin tahansa sävyyn. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Perusvärit
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| punainen | ruĝa | RU-ĝa |
| oranssi | oranĝa | o-RAN-ĝa |
| keltainen | flava | FLA-va |
| vihreä | verda | VER-da |
| sininen | blua | BLU-a |
| violetti | viola | vi-O-la |
| purppura | purpura | pur-PU-ra |
| vaaleanpunainen | rozkolora tai roza | roz-ko-LO-ra / RO-za |
| ruskea | bruna | BRU-na |
| harmaa | griza | GRI-za |
| musta | nigra | NI-gra |
| valkoinen | blanka | BLAN-ka |
| kultainen | ora | O-ra |
| hopeinen | arĝenta | ar-ĜEN-ta |
| turkoosi | turkiskolora | tur-kis-ko-LO-ra |
Useat värisanat tulevat esineistä. Oranĝa liittyy sanaan oranĝo ”appelsiini”, viola sanaan violo ”orvokki”, roza sanaan rozo ”ruusu”, ora sanaan oro ”kulta” ja arĝenta sanaan arĝento ”hopea”. ReVo määrittelee purpura-sanan violetinpunaiseksi, muinaisen purpuro-värin sävyksi, ja viola-sanan violetinvärisiksi.
Miten sävyt muodostetaan
| Sananosa | Merkitys | Esimerkki | Suomi |
|---|---|---|---|
| hel- | vaalea | helblua | vaaleansininen |
| malhel- | tumma | malhelverda | tummanvihreä |
| -et- | -hko, heikompi | ruĝeta | punertava |
| -eg- | voimakas | ruĝega | syvänpunainen, hyvin punainen |
| pal- | haalea | palflava | haalean keltainen |
| X + kolora | X:n värinen | ĉielkolora, kafkolora | taivaansininen, kahvinvärinen |
| kaksi väriä | sekoitus | bluverda, flavverda | sinivihreä, keltavihreä |
| ĉiel-, mar- | kuin taivas, meri | ĉielblua, marblua | taivaansininen, merensininen |
Nämä ovat tavallisia yhdyssanoja: viimeinen juuri on pääsana ja sitä edeltävä kuvailee sitä. Helblua on ”vaalea-sininen”, malhelruĝa ”tumma-punainen”. Myös hela ja malhela esiintyvät yksinään: hela ĉambro ”valoisa huone”. Etuliite mal- antaa vastakohdan, joten malhela ”tumma” on kirjaimellisesti ”ei-vaalea”. Lisää: sananmuodostus, etuliitteet ja jälkiliitteet.
ReVo merkitsee sanan lila ”lila” harvinaiseksi ja lainaa neuvon sanoa mieluummin helviola ”vaaleanvioletti”.
Yksi juuri, monta sanaa
Koska väri on juuri, voit vaihtaa sen päätettä tai lisätä jälkiliitteitä:
| Muoto | Esimerkki | Suomi |
|---|---|---|
| substantiivi -o | La ruĝo de la sunsubiro. | Auringonlaskun punainen. |
| adverbi -e | Ŝi estis ruĝe vestita. | Hän oli pukeutunut punaiseen. |
| -iĝi ”tulla” | Li ruĝiĝis. | Hän punastui. |
| -igi ”tehdä” | Ŝi bluigis la muron. | Hän maalasi seinän siniseksi. |
| -eco ”ominaisuus” | la blankeco de la neĝo | lumen valkoisuus |
| -hara ”-tukkainen” | ruĝhara, grizhara | punatukkainen, harmaatukkainen |
Värit lauseissa
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Kiun koloron havas via aŭto? | Minkä värinen autosi on? |
| Ĝi estas blua. | Se on sininen. |
| Kiu estas via plej ŝatata koloro? | Mikä on lempivärisi? |
| Mi ŝatas la verdan koloron. | Pidän vihreästä väristä. |
| Mi aĉetis du nigrajn ŝuojn. | Ostin kaksi mustaa kenkää. |
| La ĉielo estas helblua. | Taivas on vaaleansininen. |
Katso päätteitä: sanoissa du nigrajn ŝuojn molemmat sanat saavat monikon -j ja objektin -n. Suomalaiselle: adjektiivi taipuu esperantossa substantiivin mukana (kuten suomessakin: mustat kengät), mutta yksikössä pääte -n näkyy vain objektissa. Ks. substantiivit ja adjektiivit.
Esperanton väri
Vihreä on ollut esperantoliikkeen väri sen alkuvuosista. Esperantolippu, joka otettiin käyttöön ensimmäisessä Maailmankongressissa vuonna 1905, on vihreä ja siinä on valkoinen neliö, jossa on vihreä tähti, verda stelo. Vihreä pohja selitetään yleensä toivon symboliksi. Ks. esperanton lippu ja symbolit.
Usein kysyttyä
Miten värit sanotaan esperantoksi?
Perusvärit ovat ruĝa (punainen), oranĝa (oranssi), flava (keltainen), verda (vihreä), blua (sininen), viola (violetti), bruna (ruskea), griza (harmaa), nigra (musta) ja blanka (valkoinen).
Miten vaaleansininen ja tummansininen sanotaan esperantoksi?
Helblua on vaaleansininen ja malhelblua tummansininen. Sama toimii kaikilla väreillä: helverda, malhelverda ja niin edelleen.
Mikä on vaaleanpunainen esperantoksi?
Rozkolora ”ruusunvärinen” tai yksinkertaisesti roza. ReVo luettelee molemmat.
Muuttuvatko värit päätteiltään esperantossa?
Kyllä. Adjektiiveina ne saavat monikon -j ja objektin -n substantiivin mukaan: Mi vidas ruĝajn florojn – ”Näen punaisia kukkia”.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.