La internacia lingvo · vuodesta 1887
Esperanto
kuuluu kaikille
Esperanto on puhutuin suunniteltu kansainvälinen kieli. Ludwik Zamenhof julkaisi sen Varsovassa vuonna 1887, jotta kaikkien kansojen ihmiset voisivat puhua keskenään tasavertaisina. Siinä on 16 perussääntöä, ei yhtään epäsäännöllistä verbiä, ja sanat rakennetaan osista.
Rakenna sana
malsanulejo — Sanakirjasairaalakirjaimellisesti: paikka sairaille ihmisille
- 1887L. L. Zamenhof julkaisi kielen ensimmäisen kerran Varsovassa
- 60 000–2 milj.arvioitu puhujien määrä; noin 1 000–2 000 on oppinut kielen syntymästä asti
- 28kirjainta – jokaisella kirjaimella on täsmälleen yksi äänne
- 16kieliopin perussääntöä, ei epäsäännöllisiä verbejä
Miten esperanto toimii
Jokainen sana kertoo päätteellään tehtävänsä. Kun opit nämä muutamat päätteet, osaat lukea minkä tahansa lauseen kieliopin.
substantiivi · hundo – ”koira”
adjektiivi · granda – ”suuri”
adverbi · rapide – ”nopeasti”
verbi · kuri – ”juosta”
preesens, imperfekti, futuuri · kuras, kuris, kuros – ”juoksee, juoksi, juoksee (tulevaisuudessa)”
monikko ja objekti · Mi vidas grandajn hundojn. – ”Näen suuria koiria.”
Esperanto numeroina
Interaktiivisia grafiikoita omasta datastamme lähteineen: kuinka monta sanaa tarvitset, miten yksi juuri kasvaa sanaperheeksi ja miten virallinen sanasto on kasvanut.
Kuinka monta sanaa tarvitset?
55,2 %
arkilauseiden sanoista, jos tunnet 100 yleisintä
Laskettu 822 296 lauseesta (5 831 657 sanaa), Tatoeba (CC BY 2.0 FR). Sanalista: Esperantopedia, CC BY-SA 4.0.
Yksi juuri, kymmeniä sanoja
Reta Vortaro luettelee 23 sanaa, jotka on muodostettu pelkästä juuresta san-. Katso, miten etuliitteet, jälkiliitteet ja yhdyssanat kasvattavat yhdestä juuresta sanaperheen.Tutki sanaperheitäMiten virallinen sanasto on kasvanut
Reta Vortaro merkitsee virallisiksi 5 328 juurta: 2 756 tulee vuoden 1905 Fundamentosta, loput on lisätty myöhemmin vuoteen 2023 mennessä.Kaikki viralliset juuretKuusi erikoiskirjainta
Esperanto kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, joihin on lisätty kuusi kirjainta. Jokainen niistä merkitsee yhtä, aina samaa äännettä.
- ĉ[tʃ]kuten tš sanassa tšekki
- ĝ[dʒ]kuten dž, engl. j sanassa jam
- ĥ[x]kuten ch sanassa Bach
- ĵ[ʒ]kuten ž, engl. s sanassa measure
- ŝ[ʃ]kuten š sanassa šakki
- ŭ[w]kuten engl. w, esim. sanassa cow
Tutustu esperantoon
Opiskelu
Esperantossa on 28 kirjainta, 16 kieliopin perussääntöä eikä yhtään epäsäännöllistä verbiä. Viisi askelta aakkosista keskusteluun.
Kielioppi
Esperanton kielioppi mahtuu yhdelle kortille: 11 päätettä kertoo sanaluokan, aikamuodon, monikon ja objektin, eikä epäsäännöllisiä verbejä ole.
Fraasit
20 hyödyllisintä esperantofraasia ääntämisohjeineen, kuten Saluton! (hei) ja Mi ne komprenas (en ymmärrä), sekä aihekohtaiset fraasisivut.
Sanakirja
Ilmainen esperanto–suomi- ja suomi–esperantosanakirja: 14 701 sanaa, IPA-ääntäminen, sanan rakenne ja esimerkkilauseet, 24 kielellä.
Työkalut
Ilmaiset esperantotyökalut verkossa: muistikortit 1000 yleisimmälle sanalle, mikä tahansa luku sanoina ja oma nimesi esperantoksi.
Tietoa esperantosta
L. L. Zamenhof julkaisi esperanton Varsovassa vuonna 1887. Nykyään sitä puhuu arviolta 60 000–2 miljoonaa ihmistä, ja sillä on omat kongressit ja kirjat.
UKK
Onko esperanto kuollut? Kuinka monta puhujaa sillä on? Onko se vaikea tai eurosentrinen, löytyykö se Duolingosta? 31 kysymystä lähteineen.
Mitä esperanto on?
Esperanto on kansainväliseen viestintään suunniteltu kieli. Sen sanasto tulee pääosin romaanisista, germaanisista ja slaavilaisista kielistä, ja kielioppi on säännöllinen: substantiivit päättyvät -o-päätteeseen, adjektiivit -a-päätteeseen, ja verbit muuttuvat ajan ja tapaluokan mukaan mutta eivät koskaan persoonan tai luvun mukaan. Lue täydellinen johdanto tai aloita aakkosista.
Kuka loi esperanton?
Białystokista kotoisin ollut silmälääkäri Ludwik Lejzer Zamenhof julkaisi kielen 26. heinäkuuta 1887 Varsovassa salanimellä Doktoro Esperanto eli ”tohtori Toivova”. Salanimestä tuli kielen nimi. Lue hänen elämäntarinansa ja esperanton historia.
Kuinka moni puhuu esperantoa?
Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, koska vain harvat kansalliset väestönlaskennat kysyvät esperantosta. Vakavasti otettavat arviot vaihtelevat noin 60 000:sta (Nielsen, 2017) noin 2 miljoonaan (Culbert), ja 1 000–2 000 ihmistä on äidinkielisiä puhujia. Maaliskuuhun 2020 mennessä 2,8 miljoonaa ihmistä oli aloittanut Duolingon esperantokurssit – he olivat oppijoita, eivät puhujia. Katso kaikki arviot lähteineen.
Onko esperanto helppo oppia?
Esperanto on suunniteltu opittavaksi nopeasti: kirjoitus on foneettinen, paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla, ja yhdestä juuresta syntyy kokonainen sanaperhe. Lyhyet kurssit opettavat kieliopin ytimen noin tusinassa oppitunnissa. Lue, kuinka kauan oppiminen kestää, ja seuraa vaihe vaiheelta etenevää suunnitelmaamme.
Mistä aloittaa?
Aloita hyödyllisimmistä fraaseista, opi kielioppi yhdeltä sivulta ja hae sanoja sanakirjasta. Erikoiskirjainten kirjoittaminen selitetään aakkossivulla.