Esperanton -ig- ja -iĝ-: transitiiviset verbit

Jokainen esperanton verbi joko ottaa suoran objektin (transitiivinen) tai ei ota (intransitiivinen), ja jälkiliitteet -ig- ja -iĝ- vaihtavat verbin toiseen tyyppiin. -Ig- lisää tekijän ja objektin: sidi – ”istua” → sidigi – ”istuttaa (jotakuta)”. -Iĝ- poistaa objektin: fermi – ”sulkea (jotakin)” → fermiĝi – ”sulkeutua, mennä kiinni”. Molemmat ovat virallisia jälkiliitteitä jo vuoden 1905 Fundamentosta.

Suomalaiselle ero on tuttu: avata – avautua, kiehua – keittää, kuolla – tappaa. Suomi tekee sen johtimilla ja osin eri verbeillä, esperanto säännöllisesti kahdella päätteellä. Englannissa erosta ei näe mitään, koska ”open”, ”start”, ”change” ja ”break” toimivat molemmin tavoin. Esperanto tarvitsee kaksi muotoa: Mi malfermis la pordon. ja La pordo malfermiĝis. Pelkkä La pordo malfermis on virhe.

-iĝ--verbissä objektista tulee subjekti, -ig--verbissä subjektista tulee objekti:

Mi subjekti malfermis verbi la pordon objekti

Avasin oven.

La pordo subjekti malfermiĝis verbi

Ovi avautui.

La infano subjekti dormas verbi

Lapsi nukkuu.

Ŝi subjekti dormigas verbi la infanon objekti

Hän nukuttaa lasta.

#Transitiivinen vai intransitiivinen?

Transitiivisella verbillä voi olla suora objekti, joka saa päätteen -n (ks. akkusatiivi). Kysy verbin jälkeen ”ketä?” tai ”mitä?”. Mi fermas la pordon – ”Suljen oven”: vastaus on la pordon, joten fermi on transitiivinen. Mi dormas – ”Nukun” ei anna vastausta, joten dormi on intransitiivinen.

Pelkästä verbin kannasta ei näe, kumpaa tyyppiä verbi on; se riippuu merkityksestä, ja sanakirjat kertovat sen. ReVo, ilmainen esperanton sanakirja, merkitsee useimmat verbit lyhenteellä tr (transitiivinen), ntr (intransitiivinen) tai x (molemmat). Kaikki alla olevien taulukoiden kantaverbit on tarkistettu sieltä, ja merkintä näkyy taulukossa.

Jotkin verbit toimivat molemmin tavoin. ReVo merkitsee paroli -verbin merkinnällä x: Ŝi parolas. – ”Hän puhuu.” ja Ŝi parolas Esperanton. – ”Hän puhuu esperantoa.” Muutama intransitiivinen verbi sallii objektin, joka vain toistaa tekemisen: Mi dancis valson. – ”Tanssin valssin.”

#Transitiiviset kannat: -iĝ- poistaa objektin

Lisää -iĝ-, kun objektista tulee subjekti ja tapahtuma käy itsestään tai tekijällä ei ole väliä. Vertaa:

• La infano rompis la glason. – ”Lapsi rikkoi lasin.”
• La glaso rompiĝis. – ”Lasi meni rikki.”

#Intransitiiviset kannat: -ig- lisää objektin

Lisää -ig-, kun joku tai jokin saa tapahtuman aikaan. Entisestä subjektista tulee objekti: La infano dormas. → Ŝi dormigas la infanon. – ”Hän nukuttaa lasta.” Jokainen -ig--verbi ottaa objektin (PMEG).

Kannat, jotka jo ottavat objektin, voivat saada myös -ig--päätteen merkityksessä ”saada joku tekemään jotakin”: kompreni – ”ymmärtää” → komprenigi – ”saada ymmärtämään”; manĝi – ”syödä” → manĝigi – ”syöttää”; scii – ”tietää” → sciigi – ”ilmoittaa, kertoa”. Objektina on joko henkilö tai asia, ei koskaan molemmat: Mi sciigis lin pri la afero. – ”Kerroin hänelle asiasta.”

#Sidi, sidiĝi, sidigi: kolme verbiä samasta kannasta

Intransitiivisen kannan perään voi tulla kumpi tahansa pääte.

Intransitiivisen kannan jälkeen -iĝ- merkitsee teon alkua, lähes kuten etuliite ek- (ks. etuliitteet): sidiĝi ≈ eksidi. Sidiĝi nimeää liikkeen istuimelle, sidi asennon: Bonvolu sidiĝi. – ”Istuutukaa, olkaa hyvä.”

#Adjektiivi- ja substantiivikannat: molemmat jälkiliitteet

Adjektiivista -ig- tarkoittaa ”tehdä sellaiseksi” ja -iĝ- ”tulla sellaiseksi”: pura – ”puhdas” → purigi – ”puhdistaa”, puriĝi – ”puhdistua”. Substantiivit toimivat samoin; logiikan löydät sivulta sananmuodostus.

Parista käytetään verbiä geedziĝi: Ili geedziĝis en Majo. – ”He menivät naimisiin toukokuussa.” Sanasta amiko – ”ystävä” hyödyllinen verbi on amikiĝi: Mi amikiĝis kun ŝi. – ”Ystävystyin hänen kanssaan.”

#Tyypilliset virheet

Yleisin virhe on käyttää transitiivista verbiä ilman objektia. Jos objektia ei ole ja asia vain tapahtuu, tarvitset todennäköisesti päätteen -iĝ-. Englannin vaikutuksen lisäksi sama sudenkuoppa on kaikilla, joiden kielessä yksi verbi palvelee molempia tehtäviä.

Komenci + infinitiivi on oikein, koska infinitiivi on objekti: Komencis pluvi. – ”Alkoi sataa.”

#Esti fermita vai fermiĝi?

Molemmilla voi kuvata suljettua ovea, mutta ne sanovat eri asian.

Passiivin takana on aina tekijä, jonka voi lisätä sanalla de: La pordo estis fermita de la gardisto. -iĝ--verbi sanoo tapahtuman käyvän enemmän tai vähemmän itsestään, joten tekijää ei yleensä mainita. PMEG vertaa muotoja Li estis naskita en Januaro, joka painottaa syntymän tapahtumaa, ja Li naskiĝis en Januaro, joka painottaa vastasyntynyttä. Samoin Li estas nomata Petro tarkoittaa, että ihmiset kutsuvat häntä niin, kun taas Li nomiĝas Petro kertoo vain hänen nimensä. Lisää passiivista: partisiitit.

#Milloin päätettä ei tarvita

• Verbi, joka jo tarkoittaa muutosta, ei yleensä tarvitse päätettä -iĝ-. Morti tarkoittaa jo ”siirtyä elämästä kuolemaan”; mortiĝi on harvinainen ja viittaa onnettomuuteen (PMEG).
• PMEG pitää parempana muotoja ĉesi tai ekĉesi kuin ĉesiĝi ja ektimi kuin timiĝi; merkityksessä ”saada selville” se huomauttaa, että ekscii on nykyään tavallisempi kuin sciiĝi.
• Kun joku saa aikaan jotakin, mikä on jo -iĝ--verbi, käytä verbiä igi ja infinitiiviä äläkä kasaa jälkiliitteitä: La bruo igis ŝin vekiĝi. – ”Melu sai hänet heräämään.” Igi – ”saada aikaan” ja iĝi – ”tulla joksikin” ovat myös itsenäisiä verbejä.

#Esimerkkilauseita

• Mi fermis la pordon. – ”Suljin oven.”
• La pordo fermiĝis pro la vento. – ”Ovi meni kiinni tuulen takia.”
• La orkestro komencis la koncerton akurate. – ”Orkesteri aloitti konsertin täsmällisesti.”
• La koncerto komenciĝis je la oka. – ”Konsertti alkoi kahdeksalta.”
• La infano sidiĝis apud la fenestro. – ”Lapsi istuutui ikkunan viereen.”
• La patro sidigis la bebon sur la seĝon. – ”Isä istutti vauvan tuolille.”
• La akvo jam bolas. – ”Vesi kiehuu jo.”
• Mi boligas akvon por teo. – ”Keitän vettä teetä varten.”
• Liaj vortoj ĝojigis ĉiujn. – ”Hänen sanansa ilahduttivat kaikkia.”
• La prezoj altiĝis dum la jaro. – ”Hinnat nousivat vuoden aikana.”

#Usein kysyttyä

#Mitä eroa on päätteillä -ig- ja -iĝ-?

-Ig- tarkoittaa ”saada aikaan”: se lisää tekijän ja objektin (bruli → bruligi). -Iĝ- tarkoittaa ”tulla joksikin” tai ”tapahtua itsestään”: se ei koskaan ota objektia (fermi → fermiĝi). Kaikki jälkiliitteet on koottu sivulle jälkiliitteet.

#Onko komenci transitiivinen esperantossa?

Kyllä, ReVo merkitsee sen tr. Se ottaa objektikseen aloitetun asian (Mi komencis la laboron) tai infinitiivin (Li komencis paroli). Kun tapahtuma alkaa itsestään, käytä muotoa komenciĝi: La koncerto komenciĝis.

#Miten sanotaan ”kauppa aukeaa yhdeksältä”?

La butiko malfermiĝas je la naŭa. Jos henkilö avaa kaupan, käytä perusverbiä: La vendisto malfermas la butikon je la naŭa.

#Mistä tiedän, onko esperanton verbi transitiivinen?

Katso ReVosta, joka merkitsee verbit tr, ntr tai x (molemmat), tai kysy verbin jälkeen ”ketä?” tai ”mitä?”. Päätteeseen -ig- päättyvät verbit ovat aina transitiivisia ja päätteeseen -iĝ- päättyvät eivät koskaan.

#Miten kirjoitan -iĝ- ilman hattukirjainta?

X-järjestelmässä kirjoita igx: komencigxi muuttuu muotoon komenciĝi.

#Sidi vai sidiĝi, kun tarkoitetaan istuutumista?

Sidiĝi nimeää istuutumisen: Ŝi sidiĝis apud mi. – ”Hän istuutui viereeni.” Sidi on istumisen tila: Mi sidas. – ”Istun.” Sidigi tarkoittaa jonkun toisen istuttamista.

#Lähteet

• PMEG: IG-verboj, IĜ-verboj, Objektaj verboj, Senobjektaj verboj
• PMEG: IG ja IĜ (mukaan lukien IĜ-verbien vertailu passiiviverbeihin)
• PMEG: Pasivo – bazaj reguloj, Pasivigeblaj frazoj
• Reta Vortaro (ReVo): lyhenteet tr, ntr, x; artikkelit, esimerkiksi komenci, fini, fermi, sidi, morti, veki, bruli
• Fundamento de Esperanto – Esperantoakatemia (Akademio de Esperanto)