Esperantopedia

TilisiYstävätViestitAsetuksetYlläpitopaneeli

Kielioppi

Esperanton artikkeli la: milloin sitä käytetään

Yksi sana, joka ei koskaan muutu – jonka käyttö muistuttaa paljon englannin ”the”-sanaa, joitakin eroja lukuun ottamatta.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

Esperantossa on yksi artikkeli, la, joka vastaa määräistä artikkelia (esimerkiksi englannin the). Se ei muutu suvun, luvun eikä sijan mukaan: la domo – ”talo”, la domoj – ”talot”, la domojn – ”talot” (objektina). Epämääräistä artikkelia ei ole: domo tarkoittaa ”taloa” tai ”erästä taloa”.

Suomessa ei ole artikkeleita lainkaan, joten la on yksi asia, jonka suomen puhuja joutuu opettelemaan uutena. Suomessa saman tehtävän hoitavat usein sanajärjestys, sijamuoto (objektin kokonaisuus vai osa: luin kirjan – luin kirjaa) ja sanat kuten se tai tämä.

16 säännön sääntö 1 asettaa tämän, ja se sallii jopa aloittelijan jättää la:n aluksi pois. Käytännössä jokainen sujuva puhuja käyttää sitä.

Milloin la:ta käytetään

Käytä la:ta, kun kuulija tietää, mitä asiaa tarkoitat. PMEG tiivistää sen merkityksen: ”tiedät, minkä tarkoitan”.

TilanneEsimerkkiKäännös
Mainittu aiemminMi vidis hundon. La hundo estis nigra.”Näin koiran. Koira oli musta.”
Selvä tilanteestaMi luis aŭton, sed la radio ne funkciis.”Vuokrasin auton, mutta radio ei toiminut.”
Määritelty lauseessala ĉapelo de mia patro”isäni hattu”
Vain yksi on olemassala suno, la ĉielo”aurinko, taivas”
Superlatiivitla plej alta monto”korkein vuori”
Kielten nimet päätteellä -ala angla, la pola”englanti, puola”
Tavallisista sanoista muodostetut nimetla Nigra Maro, la Alpoj”Musta meri, Alpit”

Kielennimet, kuten la angla, ovat lyhennyksiä sanoista la angla lingvo – ”englannin kieli”. Siksi ne tarvitsevat la:n.

Milloin la:ta ei käytetä

  • Uusi tai tuntematon asia. Hundo bojas. – ”Koira haukkuu.”
  • Muiden määrittimien kanssa. Mia, tiu, ĉiu ja vastaavat sanat tekevät substantiivista jo määrätyn: mia libro – ”kirjani”, tiu domo – ”tuo talo”. Ei koskaan la mia libro tai la tiu domo.
  • Useimmat erisnimet. Petro, Londono, Japanio – ja Esperanto itse: Mi lernas Esperanton. – ”Opettelen esperantoa.”
  • Yleisesti puhuttaessa. Mi trinkas kafon. – ”Juon kahvia.” Vertaa: La kafo estas varma. – ”Kahvi on kuumaa” (tämä tietty kahvi).

La:n kanssa oleva omistuspronomini voi seistä yksinään, merkitys ”minun”, ”sinun” ja niin edelleen: Via aŭto estas ruĝa, la mia estas blua. – ”Autosi on punainen, minun on sininen.” Katso pronominit.

Puhuminen koko lajista

Lajista tai tyypistä puhumiseen esperantossa on kolme tapaa:

  • Ĉevalo estas besto. – ”Hevonen on eläin.”
  • Ĉevaloj estas bestoj. – ”Hevoset ovat eläimiä.”
  • La ĉevalo estas utila besto. – ”Hevonen on hyödyllinen eläin.”

PMEG:n mukaan muoto ilman la:ta on yleisin, kun taas la esittää koko lajin yhtenä tunnettuna yksilönä ja kuulostaa muodollisemmalta.

Erityiskäyttö

  • Ruumiinosat ja vaatteet. Kun omistaja on ilmeinen, la korvaa omistuspronominin: Li levis la manon. – ”Hän nosti kätensä.”
  • Tunnetun ryhmän ”kaikki”. La gastoj eksidis. – ”Vieraat istuutuivat” (kaikki).
  • Hallitsijannimet. La tulee nimen jälkeen: Karolo la Granda – ”Kaarle Suuri”.

Lyhyt muoto l'

Sääntö 16 sallii l':n la:n sijasta. PMEG suosittelee sitä vain vokaaliin päättyvän prepositioin jäljessä, kuten de, pri, tra tai je: de l' mondo – ”maailman”, pri l' amo – ”rakkaudesta”.

Se kirjoitetaan erillisenä sanana mutta ääntämisessä se yhtyy prepositioon yhdeksi kokonaisuudeksi. Runouden ja laulujen ulkopuolella l' on harvinainen, eikä puheessa sitä juuri esiinny.

La verrattuna englannin ”the”-sanaan

SeikkaEnglantiEsperanto
Epämääräinen artikkeli”a, an”ei ole: libro – ”kirja”
Kielten nimet”English”la angla
Ruumiinosat”his hand”la mano on tavallinen
Maiden nimet”the Netherlands”Nederlando, ei artikkelia
Muuttuuko sijan tai luvun mukaaneiei: la domojn

Kun haluat korostaa ”yhtä” tai ”erästä”, käytä sanaa unu tai iu: Iu viro telefonis. – ”Eräs mies soitti.” Katso korrelatiivit.

Esimerkkejä lauseissa

  • La suno brilas. – ”Aurinko paistaa.”
  • Mi aĉetis libron. La libro estas tre interesa. – ”Ostin kirjan. Kirja on hyvin mielenkiintoinen.”
  • Ĉu vi vidis la ŝlosilojn? – ”Oletko nähnyt avaimet?”
  • Hundoj estas fidelaj bestoj. – ”Koirat ovat uskollisia eläimiä.”
  • La hundo estas fidela besto. – ”Koira on uskollinen eläin.”
  • Mi ŝatas muzikon. – ”Pidän musiikista.”
  • Esperanto estas facila lingvo. – ”Esperanto on helppo kieli.”
  • La esperanta lingvo naskiĝis en 1887. – ”Esperanton kieli syntyi vuonna 1887.”
  • Mi loĝas en la ĉefurbo de Pollando. – ”Asun Puolan pääkaupungissa.”

Usein kysyttyä

Onko esperantossa sanaa ”a” tai ”an”?

Ei. Substantiivi ilman la:ta on epämääräinen: libro – ”kirja”. Korostaaksesi ”yhtä” tai ”erästä” käytä sanaa unu tai iu.

Muuttuuko la monikossa tai akkusatiivissa?

Ei. La ei koskaan ota -j:tä tai -n:ää: la grandajn domojn – ”isot talot” (objektina). Vain substantiivi ja sen adjektiivit muuttuvat, kuten sivulla substantiivit ja adjektiivit selitetään.

Mitä l' tarkoittaa esperantossa?

Se on lyhennetty la, jonka sääntö 16 sallii. Sitä esiintyy lähinnä runoudessa ja lauluissa prepositioiden, kuten de tai pri, jäljessä: de l' mondo – ”maailman”.

Sanotaanko ”la Esperanto”?

Ei. Esperanto on erisnimi: Mi parolas Esperanton. – ”Puhun esperantoa.” Päätteellä -a muodostetut kielennimet ottavat artikkelin: la angla – ”englanti”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.