Esperanton akkusatiivi (-n): täydellinen opas

Esperanton akkusatiivi on pääte -n. Sen pääasiallinen tehtävä on merkitä suora objekti, eli henkilö tai asia, johon verbi kohdistuu: Mi vidas la katon – ”Näen kissan”. Se ilmaisee myös suuntaa (en la domon – ”taloon”), päivämääriä (lundon – ”maanantaina”) ja mittoja (du horojn – ”kaksi tuntia”).

Esperantossa on vain kaksi sijaa, perusmuoto ja akkusatiivi; kaikki muut suhteet ilmaistaan prepositioilla (sääntö 2).

PMEG kuvaa asian näin: esperanton lauseessa prepositio tai pääte -n näyttää sanan roolin, ja substantiivi, jolla ei ole kumpaakaan, on yleensä subjekti (tai esti-verbin jäljessä kuvaa sitä). -n kertoo siis ”tämä ei ole subjekti” kaikkialla, missä prepositio ei jo kerro sitä: lauseessa La katon vidas la hundo – ”Koira näkee kissan” sana la katon ei voi olla subjekti, missä kohdassa lausetta se sitten onkin.

Suomenkieliselle -n voi näyttää tutulta, koska suomen genetiivin ja akkusatiivin pääte on usein sama -n (”kissan”). Esperanton -n on kuitenkin yksinkertaisempi: se ei vaihtele kuten suomen objektin sijat (”kissa”, ”kissan”, ”kissaa”, ”kissat”), vaan tulee aina, kun sana on objektina, oli teko valmis tai kesken.

#-n:n viisi tehtävää

#Mitkä sanat ottavat -n:n

Pääte tulee sanoihin, jotka nimeävät tai kuvaavat asiaa, ja aina -j:n jälkeen:

Nämä eivät koskaan ota -n:ää: verbit, artikkeli la, prepositiot, konjunktiot, numeraalit kuten du tai tri, sekä korrelatiivit, jotka päättyvät -el, -am, -om, -al, -es (kiel, kiam, kiom, kial, kies). Siksi Mi havas du katojn – ”Minulla on kaksi kissaa”, ei koskaan dun katojn.

#1. Suora objekti

Objekti vastaa verbin jäljessä kysymykseen ”ketä?” tai ”mitä?”. Koska -n merkitsee sen, sanajärjestystä voi vaihtaa muuttamatta merkitystä; jos la katon nostetaan alkuun, vain painotus muuttuu. Kun -n siirretään sanaan la hundon, muuttuu se, kuka puri ketä:

La hundo subjekti mordis verbi la katon objekti

La katon objekti mordis verbi la hundo subjekti

Koira puri kissaa.

La kato subjekti mordis verbi la hundon objekti

Kissa puri koiraa.

Kaikki, mikä kuvaa objektia, ottaa myös -n:n: Mi aĉetis tiun belan ruĝan aŭton. – ”Ostin tuon kauniin punaisen auton.” Katso substantiivit ja adjektiivit ja pronominit.

#Objektit, jotka eivät voi ottaa -n:ää

Infinitiiveillä, ke-lauseilla (”että”) ja lainauksilla ei ole paikkaa päätteelle. Niiden rooli on joka tapauksessa selvä:

• Mi volas dormi. – ”Haluan nukkua.”
• Mi scias, ke vi venos. – ”Tiedän, että tulet.”

#Tervehdykset ja kiitokset

Monet arkiset fraasit päättyvät -n:ään: Saluton! – ”Hei!”, Dankon! – ”Kiitos!”, Bonan tagon! – ”Hyvää päivää!”, Bonvenon! – ”Tervetuloa!”. Ne ovat lausumattoman verbin objekteja: (Mi deziras al vi) bonan tagon – ”(Toivotan sinulle) hyvää päivää”. Lisää tervehdyksistä.

#2. Suunta: minne

Paikan preposition jälkeen -n muuttaa merkityksen ”missä” merkitykseksi ”minne”:

Ero on tärkeä: La kato saltas sur la tablo – ”Kissa hyppii pöydällä (ylös ja alas)”, mutta La kato saltas sur la tablon – ”Kissa hyppää pöydälle”.

paikka (missä?)

La kato saltas sur la tablo.

Kissa hyppii pöydällä (ylös ja alas).

suunta (minne?)

La kato saltas sur la tablon.

Kissa hyppää pöydälle.

Tämän -n:n ottavat vain prepositiot, jotka voivat tarkoittaa myös paikkaa: en, sur, sub, antaŭ, apud, inter, trans ja muut. Sanat al ”-lle, -an (suuntaan)”, el ”-sta”, de ”-lta” ja ĝis ”asti” eivät koskaan tarkoita paikkaa, joten ne eivät koskaan ota -n:ää: Mi iras al la urbo – ”Menen kaupunkiin”, ei al la urbon. Suuntaa ilmaiseva -n tarkoittaa aina liikettä paikkaa kohti, ei koskaan siitä pois (PMEG). Koko luettelo on sivulla prepositiot.

Paikan adverbit ja paikan korrelatiivit ottavat -n:n suunnan merkiksi ilman prepositiota: hejmen – ”kotiin”, supren – ”ylös”, tien – ”sinne”, Kien vi iras? – ”Minne olet menossa?”. Paikannimi voi tehdä samoin (Mi veturos Parizon – ”Matkustan Pariisiin”, Fundamenton harjoituskirjasta Ekzercaro), mutta PMEG huomauttaa, että käytännössä tätä paljasta -n:ää käytetään lähes vain kaupunkien ja maiden nimien kanssa, paikkaan menemisestä, ja että nykyään se on hyvin harvinainen, melkein vanhahtava; tavallinen muoto on al Parizo.

Suunta voi olla myös kuvaannollinen, kun jokin muuttuu joksikin: La sorĉisto ŝanĝis la princon en ranon. – ”Velho muutti prinssin sammakoksi.”

#3. Aika: milloin

Aikailmaus, jossa on -n mutta ei prepositiota, kertoo, milloin jotain tapahtuu:

• lundon – ”maanantaina”
• la 5-an de Majo – ”5. toukokuuta”
• ĉiun tagon – ”joka päivä”
• unu tagon – ”eräänä päivänä”

Sama merkitys onnistuu myös prepositiolla: en la sama tago = la saman tagon – ”samana päivänä”. Kellonajoissa käytetään sanaa je: je la deka – ”kello kymmenen”, kun taas la dekan tarkoittaa ”kymmenentenä” (kuun päivänä).

#4. Mitta: kuinka kauan, kuinka pitkälle, kuinka paljon

-n ilmaisee myös keston, matkan, hinnan, painon ja iän:

• Mi dormis ok horojn. – ”Nukuin kahdeksan tuntia.”
• Ni marŝis dek kilometrojn. – ”Kävelimme kymmenen kilometriä.”
• La libro kostas dek eŭrojn. – ”Kirja maksaa kymmenen euroa.”
• Li estas dudek jarojn aĝa. – ”Hän on kaksikymmentä vuotta vanha.”

Keston ilmaisuun käy myös dum – ”aikana”: dum ok horoj.

#5. Je:n sijasta

Sääntö 14 sallii -n:n merkityksettömän preposition je tilalla: Mi ridas je lia naiveco = Mi ridas lian naivecon. PMEG huomauttaa, että tämä on nykyään melko harvinaista ja puhujat suosivat selkeää prepositiota.

#Milloin -n:ää ei käytetä

Useimmat virheet tehdään tässä. Jätä -n pois näissä tapauksissa:

1. Verbien esti, iĝi ja ŝajni jäljessä. Niiden jäljessä oleva sana kuvaa subjektia; se ei ole objekti. Mi estas instruisto. – ”Olen opettaja.” Ŝi iĝis kuracisto. – ”Hänestä tuli lääkäri.”
2. Kun subjekti on verbin jäljessä. Hieraŭ okazis grava afero. – ”Eilen tapahtui jotain tärkeää.” Verbien okazi – ”tapahtua”, manki – ”puuttua”, resti – ”jäädä” ja aperi – ”ilmestyä” kanssa subjekti on usein viimeisenä.
3. Useimpien prepositioiden jäljessä. kun mia amiko – ”ystäväni kanssa”, pri la libro – ”kirjasta”. Vain suunta paikan preposition jälkeen saa -n:n.
4. Kun sana kertoo objektin tuloksen tai ominaisuuden. Mi farbis la pordon verda. – ”Maalasin oven vihreäksi.” Vertaa: Mi farbis la verdan pordon. – ”Maalasin vihreän oven.”
5. Epäsuoran objektin kohdalla. Käytä sanaa al: Mi donis libron al ŝi. – ”Annoin hänelle kirjan.”

#Yleiset virheet

#Akkusatiivi ja sanajärjestys

Koska objektilla on -n, kaikki kuusi subjektin, verbin ja objektin järjestystä ovat kieliopillisia: Petro amas Marian, Marian amas Petro, Amas Petro Marian ja niin edelleen. Neutraali järjestys on subjekti–verbi–objekti, kuten suomessa.

Objektin siirtäminen ensimmäiseksi lisää painotusta: Kafon mi ne trinkas, sed teon mi ŝatas. – ”Kahvia en juo, mutta teestä pidän.” Jos objekti ei voi ottaa -n:ää, esimerkiksi vieras nimi, pidä neutraali järjestys. Lisää sanajärjestyksestä.

#Pikatarkistus: -n vai ei

1. Liike paikkaa kohti sanan en, sur, sub tai vastaavan jäljessä? Lisää -n.
2. Verbin objekti (ei sanojen esti, iĝi, ŝajni jäljessä)? Lisää -n siihen ja jokaiseen sitä kuvaavaan sanaan.
3. Päivämäärä tai mitta ilman prepositiota? Lisää -n.
4. Mikä tahansa muu prepositiota seuraava sana? Ei -n:ää.

#Esimerkkejä lauseissa

• Mi havas bonan amikon. – ”Minulla on hyvä ystävä.”
• Li estas bona amiko. – ”Hän on hyvä ystävä.”
• Ni lavis la malpurajn telerojn. – ”Pesimme likaiset lautaset.”
• Tiun filmon mi jam vidis. – ”Tuon elokuvan olen jo nähnyt.”
• Mi metis la lakton en la fridujon. – ”Panin maidon jääkaappiin.”
• La lakto estas en la fridujo. – ”Maito on jääkaapissa.”
• Post la koncerto ni piediris hejmen. – ”Konsertin jälkeen kävelimme kotiin.”
• Lundon mi komencos novan laboron. – ”Maanantaina aloitan uuden työn.”
• Mi atendis vin tutan horon! – ”Odotin sinua koko tunnin!”
• Nia ĝardeno estas dudek metrojn longa. – ”Puutarhamme on kaksikymmentä metriä pitkä.”
• Hodiaŭ venis letero de mia avino. – ”Tänään tuli kirje isoäidiltäni.”
• Bonan apetiton! – ”Hyvää ruokahalua!”

#Usein kysyttyä

#Mikä on akkusatiivi esperantossa?

Se on pääte -n, jota lisätään substantiiveihin, adjektiiveihin, pronomineihin ja joihinkin korrelatiiveihin. Se merkitsee suoran objektin ja ilmaisee myös suuntaa, päivämääriä ja mittoja.

#Miksi esperanton tervehdykset päättyvät -n:ään?

Ne ovat lyhennettyjä lauseita. Bonan tagon! tarkoittaa (Mi deziras al vi) bonan tagon – ”(Toivotan sinulle) hyvää päivää”, eli tervehdys on lausumattoman verbin objekti.

#Käytetäänkö -n:ää prepositioiden jäljessä?

Yleensä ei: kun mi – ”kanssani”, al la urbo – ”kaupunkiin”. Poikkeus on suunta paikan preposition, kuten en, sur tai sub, jälkeen: en la domon – ”taloon”.

#Ottaako adjektiivikin -n:n?

Kyllä. Jokainen objektia kuvaava adjektiivi, omistuspronomini ja korrelatiivi ottaa -n:n: Mi perdis mian novan telefonon. – ”Hukkasin uuden puhelimeni.”

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto, säännöt 2, 8, 13 ja 14 (englanniksi) – Akademio de Esperanto
• PMEG, luku N-päätteestä: yleiskatsaus, perussäännöt, objekti, suunta, ajankohta, mitta, je:n sijasta
• Esperanto grammar – Wikipedia (englanniksi)
• ”Bonan matenon” ja sanomaton verbi – Usona Esperantisto, 2022