Esperantopedia

Kielioppi

Esperanton prepositiot: kaikki 33 esimerkein

Kolmekymmentäkolme lyhyttä sanaa, joilla kullakin on yksi kiinteä merkitys – ja yksi, je, jolla ei ole omaa merkitystä lainkaan.

Päivitetty: Lukuaika 5 min

Esperantossa on 33 virallista prepositiota, ja ne kaikki olivat jo teoksessa Fundamento de Esperanto (1905). Ne eivät koskaan muuta muotoaan, ne ovat aina substantiivinsa edessä, ja niiden jälkeinen substantiivi pysyy nominatiivissa (16 säännön sääntö 8).

Yksi poikkeus on: paikan prepositiota seuraava pääte -n osoittaa liikettä jotakin paikkaa kohti. Kun mikään prepositio ei sovi merkitykseen, esperanto käyttää sanaa je, ainoaa prepositiota, jolla ei ole omaa merkitystä.

Suomessa vastaavia asioita ilmaistaan pääasiassa sijapäätteillä (huoneessa, pöydällä, Varsovasta) ja jälkipositioilla, esperantossa taas prepositioilla. Esperanto ei siis tarvitse sijamuotoja: yksi lyhyt sana edessä riittää.

Paikan ja liikkeen prepositiot yhdellä silmäyksellä

Kaksitoista sanaa kertoo, missä jokin on suhteessa johonkin toiseen, ja viisi kuvaa liikettä: al ”-lle, kohti”, de ”-lta, -sta”, el ”(sisältä) ulos”, tra ”läpi” ja ĝis ”asti”. Malantaŭ ”takana” ei kuulu 33:een, mutta se on muodostettu mal- + antaŭ. Kaikki alla olevat esimerkkilauseet ovat PMEG:stä.

en sisälläLi kuŝis en la lito. Hän makasi sängyssä.

Kaikki 33 prepositiota

PrepositioMerkitysEsimerkkiKäännös
al-lle, kohti; (jollekin)al la urbo; doni al Petro”kaupunkiin; antaa Petrolle”
anstataŭsijastateo anstataŭ kafo”teetä kahvin sijasta”
antaŭedessä; ennen (ajasta)antaŭ la domo; antaŭ la leciono”talon edessä; ennen oppituntia”
apudvieressäapud la fenestro”ikkunan vieressä”
ĉeluona; jonkun luonaĉe la tablo; ĉe mi”pöydän ääressä; minun luonani”
ĉirkaŭympärillä; noin (summittaisesti)ĉirkaŭ la lago; ĉirkaŭ tri horoj”järven ympärillä; noin kolme tuntia”
da(määrän jälkeen)glaso da akvo”lasillinen vettä”
de-lta, -sta; (omistaja); (tekijä)de Varsovio; la libro de Petro; amata de ĉiuj”Varsovasta; Petron kirja; kaikkien rakastama”
dumaikanadum la tago”päivän aikana”
eksterulkopuolellaekster la urbo”kaupungin ulkopuolella”
elsisältä ulos; valmistettu jostakin; yksi joukostael la domo; el ligno; unu el ni”talosta ulos; puusta; yksi meistä”
ensisällä; sisään (päätteellä -n)en la ĉambro; en la ĉambron”huoneessa; huoneeseen”
ĝisasti; saakkaĝis morgaŭ; ĝis la stacio”huomiseen asti; asemalle asti”
intervälissä, joukossainter la arboj”puiden välissä”
jeei kiinteää merkitystäje la tria horo”kello kolmelta”
kontraŭvastaan; vastapäätäkontraŭ la vento”tuulta vastaan”
krompaitsi; lisäksiĉiuj krom mi”kaikki paitsi minä”
kunkanssa (yhdessä)kun amiko”ystävän kanssa”
laŭmukaan; pitkinlaŭ mi; laŭ la rivero”minun mielestäni; jokea pitkin”
malgraŭhuolimattamalgraŭ la pluvo”sateesta huolimatta”
peravulla, välineenäper krajono; per trajno”lyijykynällä; junalla”
pokutakin, kullekinpo tri pomoj”kolme omenaa kutakin”
porvarten; jottapor vi; por lerni”sinulle; oppiakseen”
postjälkeen; takanapost la leciono; post la domo”oppitunnin jälkeen; talon takana”
preterohipreter la domo”talon ohi”
pri-sta, aiheestapri la vetero”säästä”
protakiapro la pluvo”sateen takia”
senilmansen mono”ilman rahaa”
suballasub la tablo”pöydän alla”
superyläpuolella, ylisuper la urbo”kaupungin yläpuolella”
surpäälläsur la tablo”pöydällä”
traläpitra la arbaro”metsän läpi”
transyli, toisella puolellatrans la rivero”joen toisella puolella”

Sanat kuten malantaŭ ”takana” (mal- + antaŭ) ja ekde ”alkaen” on muodostettu näistä 33:sta, eikä niitä lasketa erikseen. PMEG luettelee myös muutamia epävirallisia prepositioita, kuten far ”(tekijän) toimesta”. Useimmat kirjoittajat käyttävät sen sijaan sanaa fare de.

Parit, jotka menevät helposti sekaisin

Suomen sijapäätteet ja postpositiot jakautuvat esperantossa usein useaan prepositioon.

SuomiEsperantoEsimerkki
kanssa (seura)kunMi manĝas kun amiko. – ”Syön ystävän kanssa.”
-lla (väline)perMi manĝas per forko. – ”Syön haarukalla.”
(määrä)dakilogramo da pomoj – ”kilo omenoita”
-n (omistaja, alkuperä)dela domo de mia patro – ”isäni talo”
-sta (materiaali, joukko)elringo el oro – ”kultasormus”
varten (tarkoitus, hyöty)porĜi estas por vi. – ”Se on sinua varten.”
-sta (syy)proDankon pro la helpo. – ”Kiitos avusta.”
(kesto: -n ajan)dum tai -ndum du semajnoj / du semajnojn – ”kahden viikon ajan”

Je: prepositio ilman merkitystä

Fundamenton sääntö 14 sanoo, että jokaisella prepositiolla on kiinteä merkitys. Kun mikään niistä ei sovi, käytetään sanaa je. Sen yleisimmät käyttötavat (PMEG) ovat:

  • Kellonaika ja juhlat: je la oka – ”kahdeksalta”; je Pasko – ”pääsiäisenä”.
  • Mittaero: je unu jaro pli juna – ”vuotta nuorempi”.
  • Ruumiinosat ja tilat: kapti je la brako – ”tarttua käsivarresta”; malsana je la brusto – ”rintakipuinen, sairas rinnasta”.
  • Tunteet ja usko: kredi je Dio – ”uskoa Jumalaan”.

PMEG neuvoo välttämään sanaa je, kun tarkempi prepositio on olemassa. Kellonajoista katso numeraalit ja aika.

Suunta: prepositio + -n

Paikan prepositiot (en, sur, sub, antaŭ, apud, inter, trans ja muut) kertovat, missä jokin on. Kun substantiiviin lisätään -n, ne kertovat, minne (sääntö 13). Tämä on yksi akkusatiivin käyttötavoista.

Paikka (ei -n)Liike (päätteellä -n)
La kato saltas sur la tablo. – ”Kissa hyppii pöydällä.”La kato saltas sur la tablon. – ”Kissa hyppää pöydälle.”
La birdo flugas en la ĉambro. – ”Lintu lentää huoneessa.”La birdo flugas en la ĉambron. – ”Lintu lentää huoneeseen.”

Suomessa ero ilmaistaan sijalla: huoneessa ja huoneeseen, pöydällä ja pöydälle. Esperantossa sama ero syntyy yhdellä kirjaimella, -n.

Tämän -n:n saavat vain prepositiot, jotka voivat tarkoittaa myös paikkaa. Al, el, de ja ĝis eivät koskaan tarkoita paikkaa, joten niiden perässä ei koskaan ole -n: al la urbo, el la lernejo. Suunta-n tarkoittaa aina liikettä jotakin kohti, ei koskaan pois päin (PMEG).

Akkusatiivi prepositiosta tai sijasta

Sääntö 14 sallii myös pelkän -n:n sanan je tilalla: Mi ridas je lia naiveco = Mi ridas lian naivecon – ”Nauran hänen yksinkertaisuudelleen”. Nykyään tämä on harvinaista verbien kuten ridi kanssa. Yleistä se on ajan ja mitan ilmaisuissa:

  • Mi venos lundon. – ”Tulen maanantaina.”
  • Ni restis tri tagojn. – ”Viivyimme kolme päivää.”
  • Ĝi kostas dek eŭrojn. – ”Se maksaa kymmenen euroa.”

Prepositiot etuliitteinä ja kantasanoina

Useimmat prepositiot toimivat myös verbien etuliitteinä. Merkitys pysyy lähellä prepositiota:

SanaOsatMerkitys
alvenial + veni”saapua”
eliriel + iri”mennä ulos”
enirien + iri”mennä sisään”
kunlaborikun + labori”tehdä yhteistyötä”
subskribisub + skribi”allekirjoittaa”
transiritrans + iri”ylittää”
priskribipri + skribi”kuvailla”
antaŭvidiantaŭ + vidi”ennakoida”

Ne ottavat myös tavallisia päätteitä: apuda ”viereinen”, kontraŭa ”vastakkainen”, antaŭe ”aiemmin”, poste ”myöhemmin”, kune ”yhdessä”, ĉirkaŭi ”ympäröidä”. Kokonainen ilmaus voi muuttua yhdeksi sanaksi: sen hejmo → senhejma ”koditon”, inter nacioj → internacia ”kansainvälinen”. Katso sananmuodostus ja etuliitteet.

Esimerkkejä lauseissa

  • La kato dormas sub la tablo. – ”Kissa nukkuu pöydän alla.”
  • La kato kuris sub la tablon. – ”Kissa juoksi pöydän alle.”
  • Mi atendos vin antaŭ la kinejo. – ”Odotan sinua elokuvateatterin edessä.”
  • Post la leciono ni iris al kafejo. – ”Oppitunnin jälkeen menimme kahvilaan.”
  • Ŝi venas el Brazilo. – ”Hän on kotoisin Brasiliasta.”
  • Mi ricevis leteron de mia avino. – ”Sain kirjeen isoäidiltäni.”
  • Ni promenis tra la arbaro. – ”Kävelimme metsän läpi.”
  • Mi laboras ĉe granda firmao. – ”Työskentelen suuressa yrityksessä.”
  • Li parolis pri sia vojaĝo dum la tuta vespero. – ”Hän puhui matkastaan koko illan.”

Usein kysyttyä

Montako prepositiota esperantossa on?

Esperantossa on 33 virallista prepositiota, kaikki vuoden 1905 Fundamentosta. Johdettuja muotoja kuten malantaŭ ja epävirallisia sanoja kuten far ei lasketa mukaan.

Missä sijassa prepositiota seuraava sana on esperantossa?

Nominatiivissa: kun mia amiko. Ainoa poikkeus on suunta paikan prepositioiden jälkeen, jolloin substantiivi saa päätteen -n: en la domon ”taloon”.

Mitä eroa on sanoilla kun ja per?

Kun tarkoittaa ”yhdessä” henkilön tai asian kanssa; per tarkoittaa ”avulla” välinettä tai menetelmää. Mi skribas kun amiko per krajono – ”Kirjoitan ystävän kanssa lyijykynällä.”

Milloin käytän sanaa je?

Käytä sanaa je vain silloin, kun mikään muu prepositio ei sovi. Yleisin käyttö on kellonajoissa: je la tria – ”kello kolmelta”.

Mitä eroa on sanoilla de ja da?

Da yhdistää määrän siihen, mitä mitataan: glaso da vino ”lasillinen viiniä”. De ilmaisee omistajan, alkuperän tai tekijän: la glaso de Petro ”Petron lasi”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.