Esperantopedia

Kielioppi

Esperanton konjunktiot: kaj, sed, aŭ, ke, se, ĉar

Kuusi sanaa yhdistää samanarvoisia osia, kymmenen aloittaa sivulauseen – ja tärkein niistä, ke, ei merkitse itse mitään.

Päivitetty: Lukuaika 6 min

Esperantossa on PMEG:n luetteloiden mukaan 16 konjunktiota: kuusi rinnastavaa, jotka yhdistävät samanarvoisia osia (kaj, aŭ, sed, nek, plus, minus), ja kymmenen, jotka aloittavat sivulauseen (ke, ĉu, se, ĉar, kvankam, dum, ĝis, kvazaŭ, apenaŭ, ol). Neljätoista on peräisin Fundamentosta (1905); plus ja minus lisättiin vuonna 1974. Ne eivät koskaan taivu, ja ne seisovat heti sen edellä, minkä ne yhdistävät tai mitä ne aloittavat.

Esperanton konjunktiot

SanaMerkitysTyyppiAsemaEsimerkki
kajjarinnastavaFundamentopano kaj butero – ”leipä ja voi”
aŭtairinnastavaFundamentoteo aŭ kafo – ”tee tai kahvi”
sedmutta, vaanrinnastavaFundamentomalgranda, sed forta – ”pieni mutta vahva”
nekeikä, ei … eikärinnastavaFundamentonek mi, nek vi – ”ei minä eikä sinä”
plusplusrinnastavaOA 8 (1974)du plus tri – ”kaksi plus kolme”
minusmiinusrinnastavaOA 8 (1974)kvin minus du – ”viisi miinus kaksi”
keettäalistavaFundamentoMi scias, ke vi venos. – ”Tiedän, että tulet.”
ĉu-ko (epäsuora kysymys)alistavaFundamentoMi ne scias, ĉu li venos. – ”En tiedä, tuleeko hän.”
sejosalistavaFundamentoSe pluvos, mi restos. – ”Jos sataa, jään kotiin.”
ĉarkoskaalistavaFundamentoMi restas, ĉar mi malsanas. – ”Jään kotiin, koska olen sairas.”
kvankamvaikkaalistavaFundamentoKvankam li malsanas, li laboras. – ”Vaikka hän on sairas, hän tekee töitä.”
dumsillä aikaa kunalistavaFundamentoDum mi kuiras, vi legas. – ”Sillä aikaa kun laitan ruokaa, sinä luet.”
ĝiskunnesalistavaFundamentoAtendu, ĝis mi revenos. – ”Odota, kunnes palaan.”
kvazaŭikään kuinalistavaFundamentoŜi ridas, kvazaŭ ŝi scius. – ”Hän nauraa ikään kuin tietäisi.”
apenaŭheti kunalistavaFundamentoApenaŭ mi alvenis, ŝi foriris. – ”Heti kun saavuin, hän lähti.”
olkuinalistavaFundamentopli alta ol mi – ”minua pitempi”

Asema: Fundamento = kielioppi ja Universala Vortaro, jotka tulivat sitoviksi vuonna 1905; OA 8 = Akatemian kahdeksas virallinen lisäys. Dum ja ĝis ovat myös prepositioita. Tamen ”kuitenkin” ja tial ”siksi” yhdistävät ajatuksia mutta ovat adverbeja (adverbit, korrelatiivit); toisin kuin sed, ne voivat siirtyä oman lauseensa sisällä.

Samanarvoisten osien yhdistäminen: kaj, aŭ, sed, nek

  • Kaj yhdistää samanlaisia sanoja, fraaseja tai lauseita, mutta ei koskaan pääsanaa ja sivulausetta (PMEG). Luettelossa pilkut korvaavat sanan kaj paitsi ennen viimeistä jäsentä: supon, salaton kaj fromaĝon – ”keittoa, salaattia ja juustoa”.
  • Aŭ tarjoaa vaihtoehtoja, yleensä ”joko–tai”, joskus ”tai molemmat”. PMEG ei suosittele muotoa kaj/aŭ. Kieltolauseessa aŭ toimii kuten nek: Li neniam fumas aŭ drinkas. – ”Hän ei koskaan polta eikä juo.”
  • Sed osoittaa vastakohtaa, ja kielletyn osan jälkeen se kertoo, mikä pitää paikkansa: Mi ne trinkas kafon, sed teon. – ”En juo kahvia vaan teetä.” Suomessa on tässä kaksi sanaa, mutta ja vaan; esperantossa on vain sed. Se voi aloittaa lauseen: Sed kio okazis poste? – ”Mutta mitä tapahtui sen jälkeen?”
  • Nek tarkoittaa ”eikä myöskään” ja seuraa lausetta, jossa on jo ne tai neni-sana: Mi ne vidis lin, nek ŝin. – ”En nähnyt häntä (miestä), enkä häntä (naista) myöskään.” Se tarkoittaa vain ”eikä myöskään”, ei koskaan ”ei edes” (se on eĉ ne, PMEG).
  • Plus ja minus ovat enimmäkseen laskentaa varten. Plus voi korvata sanan kaj myös yhteenlaskussa: dek eŭrojn plus kvindek cendojn – ”kymmenen euroa plus viisikymmentä senttiä”.

Neljä sanaa esiintyy myös pareina. Kaksinkertainen nek ei tarvitse ylimääräistä ne-sanaa (sääntö 12 16 säännöstä: yksi kielto lausetta kohti).

PariMerkitysEsimerkki
kaj … kajsekä … ettäKaj Petro kaj Anna laboras. – ”Sekä Petri että Anna tekevät töitä.”
aŭ … aŭjoko … tai, ei muutaAŭ vi helpas, aŭ vi foriras. – ”Joko autat tai lähdet.”
nek … nekei … eikäNek mi nek vi scias. – ”Ei minä eikä sinä tiedä.”
ĉu … ĉuolipa … vai, ei väliäĈu pluvas, ĉu ne, ni iros. – ”Sataa tai ei, me menemme.”

Alistavat konjunktiot

  • Ke vain osoittaa, että lause alkaa (PMEG), eikä lause koskaan saa -n-päätettä. Tahtomista, pyytämistä, käskemistä ja neuvomista tarkoittavien verbien jälkeen verbi päättyy -u:hun: Mi volas, ke vi helpu. – ”Haluan, että autat.” Tosiasioissa käytetään tavallisia aikamuotoja: Mi scias, ke vi helpas.
  • Ki-sanat (kiu, kie, kiam, kiel, kial…) aloittavat relatiivilauseita ja epäsuoria kysymyksiä: Mi ne scias, kiam li venos. – ”En tiedä, milloin hän tulee.”
  • Se yhdessä muotojen -as/-is/-os kanssa kuvaa todellista mahdollisuutta, muodon -us kanssa kuviteltua: Se mi havas tempon, mi helpos. / Se mi havus tempon, mi helpus. – ”Jos minulla on aikaa, autan.” / ”Jos minulla olisi aikaa, auttaisin.”
  • Kvankam: kun sen lause on ensin, pääverbi saa usein lisäksi sanan tamen: Kvankam mi estas laca, mi tamen laboras. – ”Vaikka olen väsynyt, teen silti töitä.”
  • Dum kuvaa kahta samaan aikaan jatkuvaa toimintaa, kiam ”kun” yleisesti.
  • Ĝis vaatii lauseen, joka kertoo hetkestä: Mi restis, ĝis li ekdormis. – ”Pysyin siinä, kunnes hän nukahti.”
  • Kvazaŭ vertaa johonkin kuviteltuun, joten sen verbi on yleensä -us. Apenaŭ-lauseet seisovat pääsanan edellä.

Yhdistelmät sanojen ke ja ol kanssa

Vain viisi prepositiota hyväksytään yleisesti suoraan sanan ke edellä: por, sen, anstataŭ, malgraŭ ja krom (PMEG). Muiden kanssa lisätään tio: pri tio, ke; ”koska” ja ”ennen kuin” ovat alla.

YhdistelmäMerkitysEsimerkki
por kejottaMi skribas klare, por ke ĉiuj komprenu. – ”Kirjoitan selvästi, jotta kaikki ymmärtäisivät.”
sen keilman ettäOni ne povas malfermi ĝin, sen ke ĝi rompiĝus. – ”Sitä ei voi avata niin, että se ei menisi rikki.”
anstataŭ kesen sijaan ettäAnstataŭ ke ŝi respondas, ŝi ridas. – ”Sen sijaan että hän vastaisi, hän nauraa.”
malgraŭ kevaikka (vahvempi kuin kvankam)Ni iris, malgraŭ ke pluvis. – ”Menimme, vaikka satoi.”
krom kepaitsi ettäĜi estas bona, krom ke ĝi kostas multe. – ”Se on hyvä, paitsi että se maksaa paljon.”
antaŭ olennen kuinLavu la manojn, antaŭ ol vi manĝos. – ”Pese kädet, ennen kuin syöt.”
post kiamsen jälkeen kunPost kiam ni manĝis, ni promenis. – ”Syötyämme kävimme kävelyllä.”
eĉ sevaikka (jos)Mi venos, eĉ se pluvos. – ”Tulen, vaikka sataisi.”
ju … desmitä … sitäJu pli vi legas, des pli vi lernas. – ”Mitä enemmän luet, sitä enemmän opit.”

Kun subjekti on sama, antaŭ ol voi saada infinitiivin: antaŭ ol manĝi. Rakenteessa ju … des sana ju kuuluu ensimmäiseen osaan ja des toiseen, kumpikin sanan pli tai malpli kanssa.

Ĉar ja pro tio ke

PMEG määrittelee sanan ĉar muodoksi ”pro tio ke”, joten merkitys on sama; tial ke on kolmas vastine. Ĉar on lyhin, ja ĉar-lause voi myös seistä yksin selittämässä edellistä lausetta. Kun se on ensin, pääverbilause voi alkaa sanalla tial: Ĉar pluvis, tial ni restis hejme. – ”Koska satoi, jäimme kotiin.” Substantiivin edellä käytetään prepositiota pro: pro la pluvo. Tial tarkoittaa ”sen vuoksi”, ei ”koska”.

Ke, ĉu ja se

Ke aloittaa väitteen: Mi scias, ke li venos. Ĉu aloittaa lauseen sisällä kyllä–ei-kysymyksen ja vastaa suomen kysymyspäätettä -ko/-kö: Mi ne scias, ĉu li venos. – ”En tiedä, tuleeko hän.” Tarkentava kysymys käyttää ki-sanaa. Katso kysymykset ja kieltolauseet.

Suomen jos voi kattaa sekä ehdon että epäsuoran kysymyksen (”en tiedä, tuleeko hän” / puhekielessä ”en tiedä, jos hän tulee”). Esperanto erottaa nämä toisistaan: Li diros, ĉu li venos – ”Hän kertoo, tuleeko hän.” Li diros, se li venos – ”Jos hän tulee, hän kertoo.”

Epäsuorassa esityksessä verbi säilyttää alkuperäisen puheen aikamuodon: Li diris: ”Mi estas laca” muuttuu muotoon Li diris, ke li estas laca (PMEG). Katso verbit.

Sanajärjestys ja pilkut

Konjunktio seisoo heti sen edellä, minkä se yhdistää. Sivulause voi seurata pääsanaa, edeltää sitä tai olla sen sisällä: Mi restas hejme, se pluvas. = Se pluvas, mi restas hejme. Ke-lause voi aloittaa myös koko virkkeen: Ke ŝi pravas, mi ne dubas. – ”Että hän on oikeassa, siitä en epäile.” Lauseen sisällä järjestys on yhtä vapaa kuin muuallakin, mutta ki-sana tai ĉu tulee ensin (sanajärjestys).

Esperantossa ei ole sitovia pilkkusääntöjä (PMEG). Kirjoittajat panevat pilkun kohtaan, johon tulee luonteva tauko, yleensä sivulauseen edelle ja yhdistettyjen päälauseiden väliin: Ili manĝis, sed ili ne satiĝis. – ”He söivät, mutta eivät tulleet kylläisiksi.” Suomessa pilkku sivulauseen edessä on pakollinen, esperantossa ei; suomalainen voi kuitenkin rauhassa noudattaa omaa tapaansa.

Oppijoiden yleiset virheet

VirheParempiMiksi
Mi pensas vi pravas.Mi pensas, ke vi pravas.Säilytä ke; PMEG toteaa, että se jätetään pois vain joskus, lähes yksinomaan epäsuorassa esityksessä.
Li diris, ke li estis laca. (hän sanoi ”olen väsynyt”)Li diris, ke li estas laca.Epäsuora esitys säilyttää alkuperäisen verbimuodon.
Li demandis, se mi venos.Li demandis, ĉu mi venos.Se on ”jos”, ĉu on kysyvä ”-ko”.
pro ke, antaŭ ke, post keĉar; antaŭ ol; post kiamVain viisi prepositiota hyväksytään yleisesti sanan ke edellä.
Ju pli rapide, ju pli bone.Ju pli rapide, des pli bone.Toinen osa tarvitsee sanan des.
Kvankam mi estas laca, sed mi laboras.Kvankam mi estas laca, mi tamen laboras.Sanan kvankam jälkeen ei käytetä sanaa sed.
Mi restis, ĝis li dormis.Mi restis, ĝis li ekdormis.Ĝis vaatii hetken, eikä siihen liity ne-sanaa.

Esimerkkilauseita

  • Mi trinkas kafon, kaj mia edzino trinkas teon. – ”Juon kahvia, ja vaimoni juo teetä.”
  • Ĉu vi volas teon aŭ kafon? – ”Haluatko teetä vai kahvia?”
  • Li estas juna, sed tre sperta. – ”Hän on nuori mutta hyvin kokenut.”
  • Mi havas nek tempon nek monon. – ”Minulla ei ole aikaa eikä rahaa.”
  • Mi scias, ke vi pravas. – ”Tiedän, että olet oikeassa.”
  • Ŝi demandis, ĉu ni venos. – ”Hän kysyi, tulemmeko.”
  • Se morgaŭ pluvos, ni restos hejme. – ”Jos huomenna sataa, jäämme kotiin.”
  • Ni ne iris al la plaĝo, ĉar estis malvarme. – ”Emme menneet rannalle, koska oli kylmä.”
  • Kvankam li estis laca, li daŭre laboris. – ”Vaikka hän oli väsynyt, hän jatkoi töitä.”
  • Mi skribas al vi, por ke vi sciu, ke ĉio estas en ordo. – ”Kirjoitan sinulle, jotta tietäisit, että kaikki on kunnossa.”

Usein kysyttyä

Kuinka monta konjunktiota esperantossa on?

PMEG:n luetteloiden mukaan kuusitoista: kuusi rinnastavaa ja kymmenen, jotka aloittavat sivulauseen. Neljätoista on Fundamentossa; plus ja minus ovat vuodelta 1974.

Mitä eroa on sanoilla ĉar ja pro tio ke?

Merkityksessä ei ole eroa: PMEG määrittelee sanan ĉar muodoksi ”pro tio ke”. Ĉar on lyhyempi, ja sen lause voi seistä myös yksin selityksenä.

Mitä eroa on sanoilla ke ja ĉu?

Ke aloittaa väitteen (Mi scias, ke li venos). Ĉu aloittaa lauseen sisällä kyllä–ei-kysymyksen (Mi ne scias, ĉu li venos).

Onko ”jos” esperantossa se vai ĉu?

Se on ”jos” ehdossa; ĉu on epäsuoran kysymyksen ”-ko”. Niiden vaihtaminen muuttaa merkityksen.

Tuleeko sanan ke eteen pilkku?

Yleensä tulee, koska pilkku osoittaa luonnollisen tauon ennen sivulausetta. PMEG toteaa, ettei sitovia pilkkusääntöjä ole.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.