Kielioppi
Esperanton kysymykset ja kieltolauseet: ĉu, ki-sanat, ne
Ei apuverbejä eikä sanajärjestyksen muutosta: laita lauseen alkuun ĉu, niin siitä tulee kysymys.
Esperantossa väite muuttuu kyllä/ei-kysymykseksi, kun sen alkuun laitetaan ĉu: Vi parolas Esperanton → Ĉu vi parolas Esperanton? – ”Puhutko esperantoa?”. Muut kysymykset alkavat ki-sanalla, kuten kio ”mikä, mitä” tai kie ”missä”. Kieltämiseen käytetään sanaa ne kielletyn sanan edessä tai neni-sanaa. Yksi kielto lausetta kohti riittää (16 säännön sääntö 12).
Kyllä/ei-kysymykset sanalla ĉu
Ĉu on tavallisesti kysymyksen alussa (PMEG). Muu lause ei muutu: apuverbiä ei ole, eikä verbi siirry.
- Ĉu vi komprenas min? – ”Ymmärrätkö minua?”
- Ĉu vi estas kanadano? – ”Oletko kanadalainen?”
- Ĉu vi volas kafon aŭ teon? – ”Haluatko kahvia vai teetä?”
Ĉu voi olla myös lopussa pilkun jälkeen: Vi estas usonano, ĉu? Vahvistusta voi kysyä sanoilla ĉu ne?: Vi restos hejme, ĉu ne? – ”Jäät kotiin, eikö niin?” (PMEG).
Epäsuorassa kysymyksessä ĉu vastaa suomen -ko/-kö-liitettä: Mi ne scias, ĉu li venos – ”En tiedä, tuleeko hän”. Suomessa liite kiinnittyy verbiin, esperantossa se on erillinen sana lauseen alussa.
Kysymykset ki-sanoilla
Yksityiskohtia koskevat kysymykset alkavat ki-sanalla korrelatiivien taulukosta.
| Sana | Merkitys | Esimerkki | Suomennos |
|---|---|---|---|
| kio | mikä, mitä | Kio estas tio? | ”Mikä tuo on?” |
| kiu | kuka, mikä (valikoiva) | Kiu vi estas? | ”Kuka sinä olet?” |
| kia | millainen | Kia estas la vetero? | ”Millainen sää on?” |
| kie | missä | Kie vi loĝas? | ”Missä asut?” |
| kien | minne | Kien vi iras? | ”Minne menet?” |
| kiam | milloin | Kiam vi venos? | ”Milloin tulet?” |
| kial | miksi | Kial vi ridas? | ”Miksi naurat?” |
| kiel | miten, kuinka | Kiel vi fartas? | ”Mitä kuuluu?” |
| kiom | kuinka paljon, kuinka monta | Kiom ĝi kostas? | ”Paljonko se maksaa?” |
| kies | kenen | Kies libro estas tio? | ”Kenen kirja tuo on?” |
| kioma | monesko | Kioma horo estas? | ”Paljonko kello on?” (ks. numeraalit) |
Kun kysyvä sana on objekti, se saa akkusatiivin päätteen -n: Kion vi volas? – ”Mitä haluat?”; Kiun vi vidis? – ”Kenet näit?”.
Ki-sanat tulevat yleensä ensin, mutta muutkin järjestykset ovat sallittuja painotukseksi (Wikipedia; ks. sanajärjestys). Samat sanat aloittavat myös relatiivilauseita: la viro, kiu venis – ”mies, joka tuli”.
Kysymyksen voi esittää myös pelkällä intonaatiolla ilman sanaa ĉu (PMEG). Kirjoitettuna ĉu tekee kysymyksestä selvän.
Kieltäminen sanalla ne
Ne tulee heti kielletyn sanan eteen (PMEG). Verbin edessä se kieltää koko lauseen:
- Mi ne dormas. – ”En nuku.”
- Ne mi faris tion. – ”Se ei ollut minä, joka teki sen.”
- Ni faris la kontrakton ne skribe, sed parole. – ”Teimme sopimuksen emme kirjallisesti vaan suullisesti.”
Nek … nek tarkoittaa ”ei … eikä”: Mi volas nek kafon, nek teon – ”En halua kahvia enkä teetä”. Kieltolauseen jälkeen nek lisää ”eikä myöskään”: Mi ne renkontis lin, nek lian fraton – ”En tavannut häntä enkä hänen veljeään”.
Suomessa kielto on verbi (en, et, ei), joka taipuu persoonan mukaan. Esperantossa ne on aina sama pieni sana.
Neni-sanat
Korrelatiivien neni-rivi antaa sanoja, jotka kieltävät yksinään missä tahansa kohdassa.
| Sana | Merkitys | Esimerkki | Suomennos |
|---|---|---|---|
| neniu | ei kukaan; ei yksikään | Neniu venis. | ”Kukaan ei tullut.” |
| nenio | ei mitään | Mi vidis nenion. | ”En nähnyt mitään.” |
| nenie | ei missään | Ĝi estas nenie. | ”Se ei ole missään.” |
| neniam | ei koskaan | Mi neniam fumis. | ”En ole koskaan polttanut.” |
| neniel | ei millään tavalla | Mi neniel povas helpi. | ”En voi auttaa millään tavalla.” |
| nenial | ei mistään syystä | Li nenial koleris. | ”Hän suuttui ilman syytä.” |
| nenia | minkäänlainen ei | Mi havas nenian ideon. | ”Minulla ei ole mitään aavistusta.” |
| nenies | ei kenenkään | Ĝi estas nenies. | ”Se ei ole kenenkään.” |
| neniom | ei lainkaan | Restas neniom. | ”Ei jää yhtään.” |
Ei kaksoiskieltoa
Fundamenton sääntö 12: ”Jos lauseessa on yksi kielto, toista ei sallita.” Siksi Mi vidis neniun tarkoittaa ”En nähnyt ketään”, eikä verbin edessä ole sanaa ne.
Kaksi kieltoa kumoaa toisensa. Mi ne amas neniun tarkoittaa ”Ei ole totta, etten rakastaisi ketään” – eli rakastan jotakuta (PMEG). Tämä sotkee suomenkielisen, koska suomessa kielteinen lause vaatii kielteisen pronominin: ”En nähnyt ketään.” Esperantossa kielto ilmaistaan vain kerran: Mi vidis neniun.
Saman kieltosanan toistaminen vain korostaa: Neniam, neniam, neniam li revenos – ”Hän ei koskaan, koskaan, koskaan palaa” (PMEG).
Vastaaminen sanoilla jes ja ne
Jes tarkoittaa ”kyllä” ja ne ”ei”. Niistä saa myös lyhyitä vastauksia: Ĉu vi komprenas? – Jes, mi komprenas. / Ne, mi ne komprenas.
Kielteiset kysymykset ovat hankalia. Kysymykseen Ĉu vi ne volas kafon? – ”Etkö halua kahvia?” PMEG kuvaa kaksi käytössä olevaa järjestelmää:
| Vastaus | ”Läntinen” järjestelmä | ”Itäinen” järjestelmä |
|---|---|---|
| Jes! | ”Kyllä, haluan kahvia.” | ”Niin, en halua.” |
| Ne! | ”Ei, en halua.” | ”Ei, haluan kahvia.” |
Molempia tavataan käytännössä. Turvallisin vastaus on kokonainen lause: Jes, mi volas tai Ne, mi ne volas. Lisää arkisia fraaseja löydät perusfraaseista.
Esimerkkilauseita
- Ĉu vi jam manĝis? – ”Oletko jo syönyt?”
- Ĉu ni iru al la kinejo aŭ restu hejme? – ”Mennäänkö elokuviin vai jäädäänkö kotiin?”
- Kun kiu vi parolis? – ”Kenen kanssa puhuit?”
- Pri kio vi pensas? – ”Mitä ajattelet?”
- Kiom da gefratoj vi havas? – ”Kuinka monta sisarusta sinulla on?”
- Kial vi ne venis hieraŭ? – ”Miksi et tullut eilen?”
- Mi neniam estis en Japanio. – ”En ole koskaan ollut Japanissa.”
- Neniu el ni scias la respondon. – ”Kukaan meistä ei tiedä vastausta.”
- Mi tute ne scias, kie li estas. – ”Minulla ei ole aavistustakaan, missä hän on.”
Usein kysyttyä
Miten esperantossa sanotaan kyllä ja ei?
”Kyllä” on jes ja ”ei” on ne. Ne tarkoittaa myös ”ei”: Ne, mi ne scias – ”Ei, en tiedä”.
Muuttuuko sanajärjestys esperanton kysymyksissä?
Ei. Laita ĉu väitelauseen eteen, niin saat kyllä/ei-kysymyksen, tai aloita ki-sanalla. Apuverbiä, kuten englannin ”do”, ei ole.
Sallitaanko esperantossa kaksoiskielto?
Ei. Yksi kielto lausetta kohti riittää, ja kaksi kieltoa kumoaa toisensa: Mi ne vidis neniun tarkoittaa ”Näin jonkun”.
Miten vastataan kielteiseen kysymykseen esperantossa?
Puhujat käyttävät sanoja jes ja ne kahdella eri tavalla, joten selvintä on vastata kokonaisella lauseella: Jes, mi volas – ”Kyllä, haluan”.
Mitä eroa on sanoilla ĉu ja kiu?
Ĉu kysyy, onko jokin totta, ja odottaa vastauksen jes tai ne. Kiu tarkoittaa ”kuka” tai ”mikä (valikoiva)”: Kiu venis? – ”Kuka tuli?”.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.