Esperanton relatiivilauseet: kiu, kiun, kio ja kies

Esperanton relatiivilause alkaa ki-sanalla, yleensä sanalla kiu, joka korvaa kuvattavan substantiivin: La libro, kiun mi legas, estas bona. – ”Kirja, jota luen, on hyvä.” Kiu tarkoittaa yhdellä sanalla ”joka”, ”kuka” ja ”mikä”. Se saa päätteen -j, kun substantiivi on monikossa, ja -n, kun se on objektina omassa lauseessaan. PMEG kutsuu näitä lauseita nimellä rilataj subfrazoj.

Lause on heti kuvaamansa substantiivin perässä. Toisin kuin englannissa, esperantossa relatiivisanaa ei koskaan jätetä pois: ”kirja, jonka luin” on la libro, kiun mi legis.

#Mitä relatiivisanaa käytetään

#Kiu, kiuj, kiun, kiujn

Kiu mukautuu korvaamansa substantiivin lukuun kuten adjektiivi. Sen -n (ks. akkusatiivi) riippuu vain sen omasta tehtävästä relatiivilauseessa, ei koskaan substantiivin tehtävästä päälauseessa.

Oikean muodon löytää muuttamalla lauseen itsenäiseksi lauseeksi ja katsomalla, mitä kiu korvaa: Mi legas la libron antaa la libro, kiun mi legas (objekti, siis -n); La viro loĝas tie antaa la viro, kiu loĝas tie (subjekti, ei -n).

• Mi vidis la knabon, kiu kantis. – ”Näin pojan, joka lauloi.” Knabon on verbin vidis objekti, mutta kiu on verbin kantis subjekti, joten siinä ei ole päätettä -n.
• La knabo, kiun mi vidis, kantis. – ”Poika, jonka näin, lauloi.” Nyt knabo on subjekti ja kiun objekti.

Suomen joka taipuu sijoissa (jonka, jota, jossa, jonka kanssa), mutta esperantossa sijan korvaa preposition ja päätteen -n yhdistelmä. Apuna kannattaa miettiä, mikä sija suomessa olisi, ja valita sitä vastaava preposito.

#Preposito ennen sanaa kiu

Preposito on heti sanan kiu edessä, ja pari aloittaa lauseen. Esperantossa prepositiota ei voi jättää lauseen loppuun (PMEG).

Prepositioiden jälkeen kiu ei saa päätettä -n, paitsi suunnan ilmaisussa: en kiu on ”jossa”, en kiun on ”johon”.

#Kio: sanojen tio, ĉio, io ja nenio jälkeen

Kun kuvattava sana on -o-korrelatiivi, käytä sanaa kio (objekti: kion), ei kiu:

• Tio, kio okazis, estis stranga. – ”Se, mitä tapahtui, oli outoa.”
• Mi komprenis ĉion, kion vi diris. – ”Ymmärsin kaiken, mitä sanoit.”
• Ŝi havas nenion, kion ŝi volas kaŝi. – ”Hänellä ei ole mitään, mitä hän haluaisi piilottaa.”

Kio seuraa myös yksinäistä adjektiivia, joka tarkoittaa ”asiaa”: la unua, kion mi lernis – ”ensimmäinen asia, jonka opin”; substantiivin kanssa taas käytetään sanaa kiu: la unua vorto, kiun mi lernis. Lisäksi kio voi viitata koko lauseeseen: Ŝi gajnis la konkurson, kio ĝojigis ĉiujn. – ”Hän voitti kilpailun, mikä ilahdutti kaikkia.”

#Kies: ”jonka”

Kies vastaa suomen sanaa ”jonka” omistajaa ilmaistaessa. Se ei koskaan saa päätteitä -j tai -n; ne saa sen perässä oleva substantiivi:

• La knabino, kies patro estas kuracisto, loĝas apud mi. – ”Tyttö, jonka isä on lääkäri, asuu lähelläni.”
• Jen la viro, kies hundon mi trovis. – ”Tässä on mies, jonka koiran löysin.”

Kies ilmaisee pääasiassa omistusta ja kuulumista. Ryhmästä otettu osa ilmaistaan rakenteella el kiuj: Mi havas tri katojn, el kiuj unu estas nigra. – ”Minulla on kolme kissaa, joista yksi on musta.”

#Kie, kiam, kiel ja parit tiu … kiu

Ki-sana vastaa usein päälauseen ti-sanaa samasta ryhmästä, minkä vuoksi korrelatiivit muodostavat taulukon.

Ti-sanan voi jättää pois, jos sillä olisi sama muoto kuin ki-sanalla: Kiu serĉas, trovas. – ”Joka etsii, löytää.” Jos muodot eroavat, ti-sana on pidettävä: Mi konas tiun, kiu telefonis. – ”Tunnen sen, joka soitti.” Ei voi sanoa Mi konas, kiu telefonis, koska tiun saisi päätteen -n mutta kiu ei.

Substantiivin jälkeen kie ja kiam toimivat samoin: la tago, kiam ni renkontiĝis – ”päivä, jona tapasimme”. Kie korvaa usein ilmauksen ”jossa”: la ĝardeno, kie ni ludis = la ĝardeno, en kiu ni ludis. Relatiivisanana kial on harvinainen: kirjoita la kaŭzo, pro kiu ili foriris – ”syy, jonka vuoksi he lähtivät”.

#Ke vai kiu?

Suomen ”että” ja ”joka” ovat eri sanoja, ja sama ero on esperantossa: kiu kuvaa substantiivia, ke aloittaa lauseen, jossa kerrotaan jokin asia. Englannin that yhdistää nämä kaksi tehtävää, ja siksi englannin puhujat sekoittavat ne helposti. Ke:llä ei ole omaa merkitystä, vaan se merkitsee vain lauseen alun (PMEG). Ks. konjunktiot.

Testi: laita substantiivi takaisin lauseeseen. Mi legis la libron toimii, joten käytä sanaa kiun. Anna venos on jo valmis lause ilman sanaa ”uutinen”, joten käytä sanaa ke.

#Kysymykset lauseen sisällä

Lauseen sisäinen kysymys alkaa sanalla ĉu (kyllä/ei) tai ki-sanalla, eikä siihen tule kysymysmerkkiä; ks. kysymykset ja kieltolauseet.

• Mi ne scias, ĉu ŝi venos. – ”En tiedä, tuleeko hän.”
• Mi ne scias, kiu venos. – ”En tiedä, kuka tulee.”

Älä käytä sanaa se (”jos”) merkityksessä ”tuleeko”. Sama ki-lause voi olla kysymys tai relatiivilause, josta on jätetty pois tion: Mi scias, kion vi diris tarkoittaa ”Tiedän, mitä sanoit” tai ”Tiedän sen, minkä sanoit”, ja ero on pieni (PMEG).

#Pilkut

PMEG ei aseta sitovia pilkkusääntöjä; pilkku sopii luontevaan taukokohtaan, esimerkiksi sivulauseen eteen: Mi vidis katon, kiu dormis sur la tablo. – ”Näin kissan, joka nukkui pöydällä.” Keskellä oleva lause saa pilkun molemmin puolin: La viro, kiu loĝas tie, estas mia onklo. Pilkut saa aina laittaa, myös sellaisen lauseen ympärille, joka yksilöi substantiivin (PMEG). Suomessa relatiivilauseen eteen tulee aina pilkku, ja tämä tapa sopii esperantoonkin.

Pilkku tulee prepositiota ennen, ei sanan kiu edelle: la amiko, kun kiu mi parolis, ei koskaan la amiko kun, kiu mi parolis.

#Tyypillisiä virheitä

#Esimerkkilauseita

• La filmo, kiun ni vidis hieraŭ, estis tre amuza. – ”Elokuva, jonka näimme eilen, oli hyvin hauska.”
• Mi havas amikon, kiu parolas kvin lingvojn. – ”Minulla on ystävä, joka puhuu viittä kieltä.”
• La urbo, en kiu mi naskiĝis, estas malgranda. – ”Kaupunki, jossa synnyin, on pieni.”
• La homoj, kun kiuj mi laboras, estas tre afablaj. – ”Ihmiset, joiden kanssa työskentelen, ovat hyvin ystävällisiä.”
• Jen la instruisto, kies lecionojn mi ŝatas. – ”Tässä on opettaja, jonka tunneista pidän.”
• Ĉio, kion vi bezonas, estas en la sako. – ”Kaikki, mitä tarvitset, on laukussa.”
• Mi memoras la tagon, kiam ni unue renkontiĝis. – ”Muistan päivän, jona tapasimme ensimmäisen kerran.”
• Ŝi loĝas en la domo, kie loĝis ŝiaj geavoj. – ”Hän asuu talossa, jossa hänen isovanhempansa asuivat.”

#Usein kysyttyä

#Miten esperantossa sanotaan ”joka”, ”mikä” ja ”että”?

Käytä sanaa kiu sekä ihmisille että asioille ja monikossa sanaa kiuj: la viro, kiu venis. Sanojen tio, ĉio, io ja nenio jälkeen käytetään sanaa kio. Suomen ”että” väitelauseen edessä on ke.

#Käytetäänkö kiu vai kiun?

Käytä kiun, kun sana on objekti omassa lauseessaan (la libro, kiun mi legas), ja kiu, kun se on subjekti (la viro, kiu loĝas tie).

#Voiko relatiivipronominin jättää pois esperantossa?

Ei. ”Kirja, jonka luin” on aina la libro, kiun mi legis, ja ”ystävä, jonka kanssa puhuin” on la amiko, kun kiu mi parolis.

#Mitä eroa on sanoilla ke ja kiu?

Kiu kuvaa substantiivia ja korvaa sen omassa lauseessaan. Ke vain aloittaa lauseen, joka ilmaisee väitteen tai substantiivin sisällön: Mi scias, ke vi pravas; la fakto, ke li venis.

#Tuleeko sanan kiu eteen pilkku?

Yleensä kyllä: Mi vidis la viron, kiu loĝas tie. PMEG ei aseta sitovia sääntöjä, mutta pilkku sivulauseen edessä on tavallinen tapa.

#Lähteet

• PMEG: Rilataj subfrazoj, Rilataj kiu, kio kaj kies ja sen sivut kiu, kio ja kies
• PMEG: Aliaj rilataj KI-vortoj, Forlaso de TI-vorto
• PMEG: Ke-frazoj, Ke-frazoj kiel priskribo, Demandaj subfrazoj
• PMEG: Kio estas subfrazo?, Helposignoj (komo)
• Esperanto grammar – Wikipedia
• Sanojen merkitykset tarkistettu lähteestä ReVo (Reta Vortaro)