Esperanton jälkiliitteet: kaikki 31 esimerkkeineen

Esperantossa on 31 virallista jälkiliitettä. Kukin sijoittuu kantasanan ja päätteen väliin ja lisää yhden merkityksen: lern·ej·o ”koulu” on ”oppia + paikka”. Kaksikymmentäkahdeksan on peräisin teoksesta Fundamento de Esperanto (1905); -aĉ- lisättiin vuonna 1909, -ism- vuonna 1919 ja -end- vuonna 1953.

Kuusi muuta jälkiliitettä muodostaa partisiitteja (-ant-, -int-, -ont-, -at-, -it-, -ot-). Yhdessä 10 etuliitteen kanssa virallisia johtimia on siis 47.

Suomalaiselle ajatus on tuttu suomen johtimista (-sto, -la, -nen, -ton): pieni pääte muuttaa sanan merkitystä. Esperanton jälkiliitteet ovat kuitenkin täysin säännöllisiä: ne eivät muutu kantasanan mukaan, eikä niissä ole vokaalisointua tai astevaihtelua.

#Kaikki 31 virallista jälkiliitettä

#Jälkiliitteet merkityksen mukaan ryhmiteltyinä

Jälkiliitteet on helpompi muistaa ryhminä:

• Ihmiset: -an- (jäsen), -ist- (ammatinharjoittaja), -ul- (henkilö, jolla on ominaisuus), -estr- (johtaja), -id- (jälkeläinen), -in- (naispuolinen), -ĉj- ja -nj- (lempinimet)
• Paikat ja säilytyspaikat: -ej- (paikka), -uj- (astia), -ing- (pidike)
• Esineet ja joukot: -aĵ- (konkreettinen asia), -il- (väline), -er- (yksi kappale), -ar- (kokoelma)
• Aste ja asenne: -et- (pieni), -eg- (suuri), -aĉ- (huono), -ec- (ominaisuus), -em- (taipumus)
• Teko: -ad- (jatkuva), -ig- (aiheuttaa), -iĝ- (tulla joksikin), -ebl- (mahdollinen), -ind- (jonkin arvoinen), -end- (pakollinen)
• Luvut: -obl-, -on-, -op- (ks. numeraalit)
• Muut: -ism- (oppi), -um- (ei kiinteää merkitystä)

#Jälkiliitteet ovat myös sanoja

Jokainen jälkiliite voi saada päätteen ja toimia tavallisena kantasanana: ejo ”paikka”, ilo ”väline”, ano ”jäsen”, aro ”joukko”, ero ”hiukkanen”, estro ”johtaja”, eta ”pikkuruinen”, ega ”valtava”, ege ”erittäin”, ebla ”mahdollinen”, inda ”arvoinen”, aĉa ”surkea”, igi ”saada aikaan”, iĝi ”tulla joksikin”.

#Jälkiliitteiden ketjuttaminen

Kantasanan perässä voi olla useita jälkiliitteitä, ja juuri tämä on esperanton sananmuodostuksen ydin. Kukin liite kohdistuu kaikkeen sitä edeltävään:

lernjuurioppia

ejjälkiliitepaikka

estrjälkiliitejohtaja, päällikkö

opäätesubstantiivi

lernejestrorehtori

maletuliitevastakohta

sanjuuriterve

uljälkiliitehenkilö

ejjälkiliitepaikka

opäätesubstantiivi

malsanulejosairaala

#Huomioita hankalista jälkiliitteistä

-ig- ja -iĝ-. -Ig- muodostaa verbin, jolla on objekti; -iĝ- muodostaa verbin ilman objektia. Tulos riippuu kantasanasta: morti ”kuolla” → mortigi ”tappaa”; fermi ”sulkea (jotakin)” → fermiĝi ”sulkeutua (itsestään)”. Lisää verbeistä.

-et- ja -eg- kiinteillä merkityksillä. Joillakin sanoilla on vakiintunut merkitys, joka menee ”pienen” tai ”suuren” yli: rideti ”hymyillä” (ei vain ”nauraa vähän”), pordego ”portti”, ŝtrumpeto ”sukka”.

-in- ja sukupuoli. -In- käytetään vain elävistä olennoista. Monet kantasanat ovat neutraaleja (amiko ”ystävä”, instruisto ”opettaja”), mutta jotkin tarkoittavat oletuksena miestä (patro ”isä”, frato ”veli”). PMEG kuvaa epävirallisen miespuolisen jälkiliitteen -iĉ- (katiĉo ”kolli”), jota ehdotettiin 1970-luvulla ja jota jotkut puhujat käyttävät.

-ĉj- ja -nj- lyhentävät kantasanaa. Nimestä jätetään jäljelle sen ensimmäiset yhdestä viiteen kirjainta: Johano → Joĉjo, Mario → Manjo, patrino → panjo. Nämä ovat ainoat johtimet, jotka lyhentävät kantasanaa.

-uj- ja maiden nimet. Fundamentossa -uj- muodosti myös hedelmäpuita (pomujo ”omenapuu”) ja maita (Francujo ”Ranska”). Nykyään pomarbo on tavallisempi, ja monet puhujat sanovat Francio epävirallisella jälkiliitteellä -i-. Akatemia vahvisti vuonna 2023, ettei -i- ole edelleenkään virallinen.

-um- ei ole omaa merkitystä. Opettele jokainen sana erikseen: kolumo ”kaulus”, aerumi ”tuulettaa”, plenumi ”täyttää”.

#Epäviralliset jälkiliitteet

Nämä jälkiliitteet eivät ole virallisia johtimia. Ne eivät tule Fundamentosta eivätkä Akatemian päätöksestä, mutta niillä muodostettuja sanoja on yleisesti lääketieteessä, tieteessä ja arkitekstissä, ja monet niistä ovat sanakirjoissa. PMEG kuvaa niistä 36. Taulukko noudattaa PMEG:n aakkosjärjestystä. PMEG merkitsee harvinaisimmat, enimmäkseen kokeelliset, kuten -ab-, -iĉ-, -ip- ja -uk-, sellaisiksi, jotka puuttuvat PIV-sanakirjasta.

Älä sekoita niitä virallisiin jälkiliitteisiin. -ism- (toinen virallinen lisäys, 1919), -end- (Akatemian päätös, 1953) ja -aĉ- (ensimmäinen virallinen lisäys, 1909) ovat virallisia. -i-, -iv- ja -oz- eivät ole.

Useilla epävirallisilla jälkiliitteillä on sama muoto kuin virallisilla aineksilla, joten katso asiayhteyttä:

• lääketieteellinen -it- ”tulehdus” ja partisiitin pääte -it-
• -al- ja -en- biologiassa sekä prepositiot al ja en
• -ol- musiikissa ja konjunktio ol ”kuin”
• -e- ja adverbin pääte, -i- ja infinitiivin pääte, -j- ja monikon pääte

#Esimerkkilauseita

• La lernejo troviĝas apud la preĝejo. – ”Koulu on kirkon vieressä.”
• Mia fratino estas instruistino. – ”Sisareni on opettaja.”
• Tio estis vera domego! – ”Se oli todellinen kartano!”
• Ni loĝas en dometo apud la lago. – ”Asumme mökissä järven rannalla.”
• Ĉi tiu akvo ne estas trinkebla. – ”Tämä vesi ei ole juomakelpoista.”
• Mi ne manĝas dolĉaĵojn. – ”En syö makeisia.”
• La pluvo malsekigis niajn vestojn. – ”Sade kasteli vaatteemme.”
• La akvo varmiĝas. – ”Vesi lämpenee.”
• Ŝia beleco surprizis ĉiujn. – ”Hänen kauneutensa yllätti kaikki.”
• La kantado de la birdoj vekis min. – ”Lintujen laulu herätti minut.”

#Usein kysyttyä

#Kuinka monta jälkiliitettä esperantossa on?

31 virallista jälkiliitettä sekä kuusi partisiittijälkiliitettä (-ant-, -int-, -ont-, -at-, -it-, -ot-). PMEG kuvaa lisäksi 36 epävirallista.

#Mitä -ej- tarkoittaa esperantossa?

-Ej- tarkoittaa ”paikkaa jotakin varten”: lernejo ”koulu”, kuirejo ”keittiö”, preĝejo ”kirkko” (rukouspaikka).

#Mitä eroa on liitteillä -ig- ja -iĝ-?

-Ig- tarkoittaa ”saada jokin tapahtumaan jollekin”: purigi la ĉambron ”siivota huone”. -Iĝ- tarkoittaa ”tulla joksikin”: la ĉambro puriĝis ”huone tuli puhtaaksi”.

#Mitkä jälkiliitteet lisättiin vuoden 1905 jälkeen?

Kolme: -aĉ- (ensimmäinen virallinen lisäys, 1909), -ism- (toinen virallinen lisäys, 1919) ja -end- (Akatemian päätös, 1953).

#Onko sanan Francio pääte -i- virallinen jälkiliite?

Ei. Sitä käytetään laajalti maiden nimissä, mutta Akatemia ei ole tehnyt siitä virallista ja toisti tämän vuonna 2023.

#Onko -iv- virallinen esperanton jälkiliite?

Ei. -iv- ”kykenevä” (produktiva ”tuottava”, kreiva ”luova”) on epävirallinen mutta melko yleinen. PMEG ehdottaa liitteitä -em-, -pov- tai -kapabl-, kun selvyys on tärkeää.

#Mitä -oz- ja -it- tarkoittavat lääketieteellisissä sanoissa?

-oz- merkitsee sairautta tai häiriötä (sklerozo ”skleroosi”) ja -it- tulehdusta (bronkito ”keuhkoputkentulehdus”). Molemmat ovat epävirallisia ja käytössä lähinnä erikoiskielessä. Lääketieteellinen -it- ei ole partisiitin -it-.

#Lähteet

• PMEG – Jälkiliitteet (31 jälkiliitteen luettelo)
• PMEG – AĈ (virallinen vuodesta 1909)
• PMEG – ISM (virallinen vuodesta 1919)
• PMEG – END
• PMEG – IG ja IĜ
• PMEG – Epäviralliset liitteet
• PMEG – Epäviralliset jälkiliitteet (36 jälkiliitteen luettelo)
• PMEG – IV, OZ, IT ja IĈ
• ReVo – -iv-
• ReVo-ryhmä – Viralliset ja epäviralliset liitteet
• Akademio de Esperanto – Akademia Vortaro, selitykset (END 1953)
• Akademio de Esperanto – 10. virallinen lisäys (-io ja -ujo)
• Universala Vortaro (Fundamento)
• lernu – Sufiksoj