Esperantopedia

TilisiYstävätViestitAsetuksetYlläpitopaneeli

Kielioppi

Esperanton partisiipit: -ant, -int, -ont, -at, -it, -ot

Kaksi kolmen sarjaa: n merkitsee aktiivia, ja a, i, o kertovat, onko teko meneillään, päättynyt vai tulossa.

Päivitetty: Lukuaika 4 min

Esperantossa on kuusi partisiippipäätettä: kolme aktiivista (-ant-, -int-, -ont-) ja kolme passiivista (-at-, -it-, -ot-). Vokaali osoittaa teon vaiheen – a meneillään oleva, i päättynyt, o vasta alkamaton – täsmälleen kuten verbin päätteet -as, -is, -os. Kirjain n merkitsee aktiivia. Kaikki kuusi kuuluvat teoksen Fundamento de Esperanto (1905) 16 säännön sääntöön 6.

Partisiippi esittää teon henkilön tai asian ominaisuutena (PMEG). Päätteillä -a, -e ja -o siitä tulee adjektiivi, adverbi tai substantiivi. Kuusi partisiippipäätettä lasketaan erikseen 31 tavallisesta jälkiliitteestä.

Suomen kielessä on vastaavia muotoja: lukeva (≈ leganta), lukenut (≈ leginta) ja luettu (≈ legita). Esperantossa sama järjestelmä on kuitenkin säännöllinen, ja jokaisen partisiipin saa mistä tahansa verbistä samalla tavalla.

Kuusi partisiippia yhdellä silmäyksellä

Meneillään (a)Päättynyt (i)Tuleva (o)
Aktiivi – tekee-ant-: leganta ”lukeva”-int-: leginta ”lukenut”-ont-: legonta ”aikova lukea”
Passiivi – tehdään-at-: legata ”luettava (parhaillaan)”-it-: legita ”luettu”-ot-: legota ”tuleva luettava”
ipäättynytakesken olevaoalkamassa oleva

Päätteillä -a, -e ja -o

Pääte-a (adjektiivi)-e (adverbi)-o (henkilö)
-ant-leganta ”lukeva”legante ”lukiessaan”leganto ”lukija”
-int-leginta ”joka on lukenut”leginte ”luettuaan”leginto ”se, joka on lukenut”
-ont-legonta ”joka aikoo lukea”legonte ”aikoessaan lukea”legonto ”se, joka tulee lukemaan”
-at-legata ”parhaillaan luettava”legate ”kun sitä luetaan”legato ”se, jota luetaan”
-it-legita ”(jo) luettu”legite ”luettuna”legito ”se, joka on luettu”
-ot-legota ”tuleva luettava”legote ”tulossa luettavaksi”legoto ”se, joka tullaan lukemaan”

-a-muodot kuvaavat substantiivia ja mukautuvat siihen kuten mikä tahansa adjektiivi: la dormanta infano – ”nukkuva lapsi”; la skribitaj leteroj – ”kirjoitetut kirjeet”.

-e-muodot kuvaavat sitä, mitä lauseen subjekti tekee samaan aikaan, ennen tai jälkeen päätekoa. Katso myös adverbit.

  • Legante, mi lernas. – ”Lukiessani opin.”
  • Fininte la laboron, li foriris. – ”Tehtyään työn loppuun hän lähti.”

-o-muodot nimeävät henkilön: lernanto ”oppilas” (se, joka opiskelee), parolanto ”puhuja”, mortinto ”vainaja”, kaptito ”vanki” (se, joka on otettu kiinni). Kielen nimi on yksi niistä: esper·ant·o ”toivova”. Zamenhof julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 1887 salanimellä Doktoro Esperanto (ks. Zamenhof).

Vaihe, ei kellonaika

Partisiipit osoittavat, missä vaiheessa teko on pääverbiin nähden, ei suhteessa nykyhetkeen (PMEG). Vertaa:

  • La letero estis skribata en la paŭzo. – ”Kirjettä kirjoitettiin välitunnilla.” (oli yhä kesken)
  • La letero estis skribita en la paŭzo. – ”Kirje kirjoitettiin välitunnilla.” (valmistui silloin)

Yhdistetyt aikamuodot: esti + partisiippi

Verbin esti ”olla” muoto ja partisiippi antavat tarkempia aikamuotoja. Vaihda estas muotoon estis, estos, estus tai estu, jolloin koko muoto siirtyy ajassa. Yksinkertaiset aikamuodot ovat sivulla verbit.

EsperantoMerkitys
Mi estas manĝinta.”Olen syönyt (olen valmis syömään).”
Mi estis manĝinta, kiam li venis.”Olin syönyt, kun hän tuli.”
Mi estos manĝinta.”Olen syönyt (sitten, tulevaisuudessa).”
Mi estis manĝanta.”Olin syömässä.”
Mi estas manĝonta.”Aion juuri syödä.”
Mi estus manĝinta.”Olisin syönyt.”
La pomo estas manĝata.”Omenaa syödään parhaillaan.”
La pomo estas manĝita.”Omena on syöty.”
La pomo estos manĝita.”Omena on syöty (sitten, tulevaisuudessa).”
La pomo estas manĝota.”Omena tullaan syömään.”

Passiivi on esti ja passiivinen partisiippi. Tekijä tulee sanan de perään: La letero estis skribita de Petro – ”Kirjeen kirjoitti Petro”. Kun de voisi tulkita väärin, fare de on selvempi.

PMEG pitää yksinkertaisia päätteitä -as, -is, -os, -us, -u yleensä parempina: Mi manĝis ”söin” toimii usein yhtä hyvin kuin Mi estis manĝinta. Zamenhof ei koskaan käyttänyt yhteensulautuneita muotoja kuten manĝintas muodon estas manĝinta sijasta. PMEG pitää niitä loogisina mutta vaikeasti ymmärrettävinä; vain muutamat, kuten sciintus ”olisi tiennyt”, ovat saaneet jonkin verran käyttöä.

Ata/ita-kiista

1950-luvulla ja 1960-luvun alussa esperantokirjoittajat kiistelivät passiivisista partisiipeista. Yksi ryhmä, atistoj, luki vokaalit pääasiassa ajan merkkeinä. Kauan sitten rakennetusta talosta he kirjoittivat La domo estis konstruata – ”Talo rakennettiin”.

Toinen ryhmä, itistoj, luki ne aspektina: -it- päättyneelle teolle, siis La domo estis konstruita. Esperantoakatemia päätti 25. marraskuuta 1967 äänin 26 (äänestäjiä oli 31), että partisiipit ilmaisevat aspektia. Se lisäsi, että vain tämä tulkinta vastaa Zamenhofin käyttöä.

Vuonna 1989 akatemia vahvisti päätöksen. Se kutsui aspektitulkintaa vanhemmaksi, kirjallisemmaksi ja perustavammaksi. Nykyiset kielioppioppaat, kuten PMEG, kuvaavat partisiippeja näin: meneillään, päättynyt, vasta alkamaton.

Esimerkkejä lauseissa

  • La dormanta bebo ne aŭdis la bruon. – ”Nukkuva vauva ei kuullut melua.”
  • Ŝi rigardis la falantan neĝon. – ”Hän katseli putoavaa lunta.”
  • Mi trovis la perditan ŝlosilon sub la lito. – ”Löysin kadonneen avaimen sängyn alta.”
  • Ni renkontiĝos la venontan semajnon. – ”Tapaamme ensi viikolla.”
  • Promenante en la parko, mi renkontis malnovan amikon. – ”Kävellessäni puistossa tapasin vanhan ystävän.”
  • Manĝinte, ni iris promeni. – ”Syötyämme lähdimme kävelylle.”
  • La parolanto dankis la aŭskultantojn. – ”Puhuja kiitti kuulijoita.”
  • La domo estis konstruita antaŭ cent jaroj. – ”Talo rakennettiin sata vuotta sitten.”
  • La ponto estas ankoraŭ konstruata. – ”Siltaa rakennetaan vielä.”

Usein kysyttyä

Mitä eroa on muodoilla -ata ja -ita?

-Ata kuvaa meneillään olevaa tekoa, -ita päättynyttä. La pordo estas fermata tarkoittaa ”ovea suljetaan”; la pordo estas fermita tarkoittaa ”ovi on kiinni”.

Miten passiivi muodostetaan esperantossa?

Käytä verbiä esti ja passiivista partisiippia: La libro estas legata – ”Kirjaa luetaan”. Tekijä tulee sanan de (tai fare de) perään.

Mitä sana ”Esperanto” tarkoittaa?

Se on verbin esperi ”toivoa” aktiivisen preesenspartisiipin substantiivimuoto: esper·ant·o, ”toivova”. Nimi tulee Zamenhofin salanimestä Doktoro Esperanto (1887).

Tarvitsenko yhdistettyjä aikamuotoja kuten estas manĝinta?

Harvoin. Yksinkertaiset muodot -as, -is, -os riittävät useimpiin tarpeisiin; yhdistetyistä on apua, kun teon tarkalla vaiheella on merkitystä.

Mitä -e-päätteinen partisiippi tarkoittaa?

Se kuvaa subjektin tekoa, joka liittyy pääverbiin: Fininte, li foriris – ”Lopetettuaan hän lähti”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.