Esperanton kielioppi: päätteet ja säännöt tiivistettynä

Esperanton kielioppi perustuu yhteen ajatukseen: juuret eivät muutu, ja pieni joukko päätteitä merkitsee aina samaa. Sana, jonka pääte on -o, on substantiivi, -a tekee adjektiivin ja -as verbin preesensissä. Epäsäännöllisiä verbejä tai monikkomuotoja ei ole, eikä kieliopillista sukua.

Ludwik Lejzer Zamenhofin vuonna 1887 julkaisemat 16 sääntöä hahmottelevat tämän järjestelmän; alla oleva ydin kattaa suurimman osan vastaantulevista lauseista.

#Koko kielioppi yhdellä kortilla

Esperantoakatemian (Akademio de Esperanto) virallinen sanakirja laskee kieliopillisia päätteitä täsmälleen 11:

Päätteet kasautuvat kiinteässä järjestyksessä: ensin sanaluokka, sitten -j, sitten -n: grandajn domojn – ”isoja taloja” (objektina). Adjektiivi ottaa substantiivinsa -j- ja -n-päätteet, kuten sivulla substantiivit ja adjektiivit näytetään.

Verbit eivät koskaan ota -j- tai -n-päätettä, eivätkä ne taivu persoonan mukaan: mi lernas, vi lernas, ili lernas – ”minä opin, sinä opit, he oppivat”.

#Päätteet lauseissa

Jokainen pääte käytössä lyhyessä arkilauseessa:

• -o: La domo estas nova. – ”Talo on uusi.”
• -a: Ni loĝas en nova domo. – ”Asumme uudessa talossa.”
• -e: Ŝi parolas malrapide kaj klare. – ”Hän puhuu hitaasti ja selvästi.”
• -i: Mi volas lerni Esperanton. – ”Haluan oppia esperantoa.”
• -as: Nun mi lernas la vortojn. – ”Nyt opettelen sanoja.”
• -is: Hieraŭ ni lernis dum unu horo. – ”Eilen opiskelimme tunnin.”
• -os: Morgaŭ mi skribos al vi. – ”Huomenna kirjoitan sinulle.”
• -us: Se mi havus tempon, mi vojaĝus. – ”Jos minulla olisi aikaa, matkustaisin.”
• -u: Venu kun ni! – ”Tule mukaamme!”
• -j: Miaj amikoj estas en la parko. – ”Ystäväni ovat puistossa.”
• -n: Mi vidas grandan ŝipon. – ”Näen ison laivan.”
• Kaikki yhdessä: Miaj novaj amikoj rapide lernis la gravajn vortojn. – ”Uudet ystäväni oppivat nopeasti tärkeät sanat.”

#Muut rakennuspalikat

• Yksi artikkeli. La on määräinen artikkeli (kuten englannin ”the”), sama kaikissa suvuissa ja luvuissa, eikä epämääräistä artikkelia ole. Katso artikkeli.
• Vapaa sanajärjestys. Koska -n merkitsee objektin, sekä La hundo vidas la katon että La katon vidas la hundo tarkoittavat ”Koira näkee kissan”. Katso akkusatiivi.
• Sananmuodostus. Etuliitteet ja jälkiliitteet tekevät yhdestä juuresta monta sanaa: sana – ”terve”, malsana – ”sairas”, malsanulo – ”potilas”, malsanulejo – ”sairaala”. Katso sananmuodostus.
• 45 korrelatiivia. Kysyvien ja vastaavien sanojen 5 × 9 -ruudukko: kiu – ”kuka, mikä”, tiu – ”tuo”, ĉiu – ”jokainen”. Katso korrelatiivit.

Suomenkieliselle oppijalle kielioppi on samalla tuttua ja outoa. Suomessa on 15 sijaa mutta ei artikkeleita; esperantossa on vain kaksi sijaa (perusmuoto ja -n) ja artikkeli la. Suomen ”hän” ei erota sukua, mutta esperanto erottaa persoonapronominit li ja ŝi. Vokaalisointua esperantossa ei ole: päätteet -a ja -o ovat samat joka sanassa.

Yksi juuri, kymmeniä sanojaReta Vortaro luettelee 23 sanaa, jotka on muodostettu pelkästä juuresta san-. Katso, miten etuliitteet, jälkiliitteet ja yhdyssanat kasvattavat yhdestä juuresta sanaperheen.Tutki sanaperheitä →

#Usein kysyttyä

#Onko esperanton kieliopissa poikkeuksia?

Taivutuksessa ei ole: jokainen substantiivi muodostaa monikon päätteellä -j, ja jokainen verbi käyttää samoja kuutta päätettä, myös esti – ”olla”. Sana kerrallaan opittavaksi jää sanasto, esimerkiksi se, ottaako verbi objektin.

#Onko esperantossa kieliopillista sukua?

Ei. Substantiivit ja adjektiivit eivät muutu suvun mukaan. Naispuoliset muodot tehdään jälkiliitteellä -in-: patro – ”isä”, patrino – ”äiti”.

#Missä on esperanton virallinen kielioppi?

Teoksessa Fundamento de Esperanto (1905), joka esittää 16 sääntöä viidellä kielellä. Kattavin nykyinen kuvaus on Bertilo Wennergrenin PMEG, joka on vapaasti luettavissa verkossa.

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto: kielioppi, englanninkielinen versio – Akademio de Esperanto
• Akademia Vortaro: selitykset ja tilastot – 11 päätettä
• PMEG – Plena Manlibro de Esperanta Gramatiko – Bertilo Wennergren, versio 15.5 (2024)
• Esperanto grammar – Wikipedia (englanniksi)