Esperantopedia

TilisiYstävätViestitAsetuksetYlläpitopaneeli

Kielioppi

Esperanton yleisimmät virheet: 40 virhettä ja korjaukset

Jokaisella rivillä on väärä lause, oikea lause ja syy, ryhmiteltynä lipsahduksen tyypin mukaan.

Päivitetty: Lukuaika 2 min

Esperanton yleisimmät virheet ovat puuttuva akkusatiivin -n, substantiiviaan mukailematon adjektiivi, sekaisin menneet -ig- ja -iĝ-, lia sanan sia paikalla ja kiel sanan ol paikalla. Alla olevat rivit on kirjoitettu suomea puhuvia ajatellen. Jokaisella rivillä on väärä muoto, oikea muoto ja syy. Muutama ”väärä” lause on kieliopillisesti kelvollinen mutta sanoo jotain muuta kuin oli tarkoitus; Miksi-sarake kertoo tämän.

Päätteet

Täydet säännöt: akkusatiivi ja substantiivit ja adjektiivit.

VäärinOikeinMiksi
Mi vidas la hundo.Mi vidas la hundon. – ”Näen koiran.”Suora objekti saa -n:n; sanajärjestys ei merkitse sitä. Suomessa objektin sija vaihtelee (nominatiivi, genetiivin näköinen -n, partitiivi), mutta esperantossa pääte on aina -n.
Mi estas instruiston.Mi estas instruisto. – ”Olen opettaja.”Verbin esti jälkeen sana kuvaa subjektia eikä ole objekti, joten -n:ää ei ole.
belaj domo, grandan domojbela domo, grandajn domojn – ”kaunis talo”, ”isot talot”Adjektiivi toistaa substantiivinsa luvun (-j) ja -n:n.
katonjkatojn – ”kissat” (objekti)-j tulee aina ennen -n:ää.
Mi havas du kato.Mi havas du katojn. – ”Minulla on kaksi kissaa.”Useampi kuin yksi tarkoittaa monikollista substantiivia. Suomen yksikkö lukusanan jäljessä (kaksi kissaa) ei päde.
Mi iras al la urbon.Mi iras al la urbo. – ”Menen kaupunkiin.”Al ilmaisee jo suuntaa; suuntaa osoittava -n kuuluu sanojen en, sur, sub kanssa (PMEG).
La birdo flugis en la ĉambro.La birdo flugis en la ĉambron. – ”Lintu lensi huoneeseen.”Molemmat ovat oikein, mutta ilman -n:ää lintu oli jo huoneessa. Suomi erottaa nämä sijoilla (huoneessa ja huoneeseen), esperanto päätteellä -n.

Verbit

Katso -ig- ja -iĝ-, verbit ja partisiipit.

VäärinOikeinMiksi
La filmo komencas.La filmo komenciĝas. – ”Elokuva alkaa.”Komenci tarvitsee objektin (Mi komencas la filmon). Itsestään alkava asia saa -iĝ-:n.
Mi dormas la bebon.Mi dormigas la bebon. – ”Nukutan vauvan.”Intransitiivinen verbi saa objektin vain jälkiliitteellä -ig-. Suomen nukuttaa vastaa tässä dormigi.
Mi volas lernas.Mi volas lerni. – ”Haluan oppia.”Verbien voli, povi ja devi jälkeen toinen verbi pysyy infinitiivissä -i.
Li diris, ke li venus.Li diris, ke li venos. – ”Hän sanoi tulevansa.”Säilytä alkuperäisten sanojen aikamuoto (”tulen”); aikamuodon siirtäminen kuten monissa kielissä on virhe (PMEG).
Estas varma hodiaŭ.Estas varme hodiaŭ. – ”Tänään on lämmin.”Subjektittoman lauseen predikatiivi on adverbi.
La ĉambro estas varme.La ĉambro estas varma. – ”Huone on lämmin.”Todellisen subjektin kanssa esti ottaa adjektiivin.
La pordo estas fermata.La pordo estas fermita. – ”Ovi on kiinni.”-at- tarkoittaa, että teko on vielä käynnissä (”suljetaan”); -it- tarkoittaa, että se on tehty.
Mi ĵetadis la pilkon unu fojon.Mi ĵetis la pilkon unu fojon. – ”Heitin pallon kerran.”-ad- ilmaisee jatkuvaa tai toistuvaa tekoa (PMEG); yksittäinen teko saa tavallisen verbin. Katso jälkiliitteet.

Pronominit ja korrelatiivit

Katso pronominit, relatiivilauseet ja kysymykset ja kieltolauseet.

VäärinOikeinMiksi
Petro amas lian edzinon.Petro amas sian edzinon. – ”Petro rakastaa omaa vaimoaan.”Sia viittaa takaisin subjektiin. Lian tarkoittaa toisen miehen vaimoa. Suomessa hänen ja oma erotetaan samaan tapaan.
Petro kaj sia edzino venis.Petro kaj lia edzino venis. tai Petro kun sia edzino venis. – ”Petro ja hänen vaimonsa tulivat.”Sia ei voi kuulua subjektiin, ja se on vain kolmatta persoonaa: Mi venis kun mia frato, ei kun sia frato.
La libro, ke mi legisLa libro, kiun mi legis – ”kirja, jonka luin”Substantiivin kuvaamiseen käytetään sanaa kiu, objektina -n:n kanssa. Ke vain aloittaa väitteen.
Mi pensas, kiu vi pravas.Mi pensas, ke vi pravas. – ”Luulen, että olet oikeassa.”Ajattelemista tai sanomista ilmaisevan verbin jälkeinen väite tarvitsee sanan ke (suomen että).
Mi estas dudek jaroj.Mi havas dudek jarojn. tai Mi estas dudekjara. – ”Olen kaksikymmentä vuotta vanha.”Ikä on jotain, mitä sinulla on (havi … jarojn), tai adjektiivi päätteellä -jara; et ole ”vuosia”. Katso aika ja päivämäärät.
Mi ne vidis neniun.Mi vidis neniun. – ”En nähnyt ketään.”Yksi kielto lausetta kohden. Kaksi kieltoa kumoaa toisensa, joten väärä lause tarkoittaa ”Näin kyllä jonkun”. Suomen kaksoiskielto (en nähnyt ketään) ei siis siirry sellaisenaan.
Mi ne scias, se li venos.Mi ne scias, ĉu li venos. – ”En tiedä, tuleeko hän.”Lauseen sisällä kyllä/ei-kysymys alkaa sanalla ĉu (suomen -ko/-kö); se tarkoittaa ”jos”. Esperantossa ei ole apuverbiä ”do”, ja sanajärjestys on kuten väitteessä.

Sanavalinta

Katso vertailu, prepositiot ja artikkeli.

VäärinOikeinMiksi
Li estas pli alta kiel mi.Li estas pli alta ol mi. – ”Hän on minua pidempi.”Vertailussa ”kuin” on ol. Kiel tarkoittaa ”kuten, yhtä … kuin”. Suomessa molempiin riittää kuin, joten tähän on helppo erehtyä.
Mi volas glason de akvo.Mi volas glason da akvo. – ”Haluan lasillisen vettä.”Da ilmaisee määrää. Glaso de akvo on veteen jotenkin liittyvä lasi, esimerkiksi sellainen, jossa vesi oli (PMEG).
multe de homojmulte da homoj – ”paljon ihmisiä”Määrää ilmaisevat sanat liittyvät laskettavaan sanalla da, eikä sen jälkeen tule -n:ää: Mi vidis multe da homoj.
Mi venos en la oka.Mi venos je la oka. – ”Tulen kahdeksalta.”Kellonajat ottavat sanan je. Päivät ottavat -n:n: lundon – ”maanantaina”.
Tiu ŝtofo kostas dek eŭrojn po metro.Tiu ŝtofo kostas po dek eŭrojn por metro. – ”Tuo kangas maksaa kymmenen euroa metriltä.”Po tulee toistuvan määrän eteen, ja ”per” on por (PMEG).
Mi parolas anglan.Mi parolas la anglan. – ”Puhun englantia.”Adjektiivilla nimetty kieli ottaa sanan la: la angla. Koska suomessa ei ole artikkeleita, la unohtuu helposti.
Mi lernas la Esperanton.Mi lernas Esperanton. – ”Opiskelen esperantoa.”-o-päätteiset kielten nimet (Esperanto, Ido, Volapuko) ovat erisnimiä, eivätkä ne ota sanaa la.

Petolliset sanat

Sanoja, jotka näyttävät tutuilta mutta tarkoittavat jotain muuta (tarkistettu ReVosta):

VäärinOikeinMiksi
La aktuala kaŭzo estis la neĝo.La reala kaŭzo estis la neĝo. – ”Todellinen syy oli lumi.”Aktuala tarkoittaa ”ajankohtainen, nykyinen”. ”Todellinen” on reala, vera tai fakta.
Eventuale mi komprenis.Finfine mi komprenis. – ”Lopulta ymmärsin.”Eventuale tarkoittaa ”mahdollisesti, tarvittaessa”: Eventuale mi venos morgaŭ – ”Saatan tulla huomenna.”
Ŝi estis tre simpatia, kiam mi malsanis.Ŝi estis tre kompatema, kiam mi malsanis. – ”Hän oli hyvin myötätuntoinen, kun olin sairas.”Simpatia tarkoittaa ”miellyttävä, sympaattinen”. Myötätuntoa ilmaisee kompatema.
Eraroj estas humanaj.Eraroj estas homaj. – ”Erehtyminen on inhimillistä.”Humana tarkoittaa ”humaani, ihmisystävällinen”. ”Ihmisen, ihmis-” on homa.

Ääntäminen ja kirjoitusasu

Nämä lipsahdukset johtuvat äidinkielen ääntämistottumuksista. Suomea puhuvalle erityisen tuttu virhe on paino ensimmäisellä tavulla. Katso aakkoset.

VäärinOikeinMiksi
FA-mi-li-o, TE-le-fo-nofa-mi-LI-o, te-le-FO-noPaino on toiseksi viimeisellä vokaalilla, kuten sanassa es-pe-RAN-to; suomen ensitavun paino ei päde. i ennen o:ta on vokaali.
aŭto ääntäen a-U-to; kaj ääntäen ”ka-j” kahtena tavunaAŬ-to kuten suomen auto; kaj kuten suomen kaiVokaali ja j tai ŭ muodostavat yhden tavun: aj, ej, oj, uj, aŭ, eŭ.
akwo, kwinakvo – ”vesi”, kvin – ”viisi”w:tä ei ole. Konsonantin jäljessä esperanto kirjoittaa v:n, kuten suomen kv-yhdistelmässä (kvartetti).
centro ääntäen ”SEN-tro”centro ääntäen ”TSEN-tro”c on aina ts (PMEG), ei s eikä k.
ĉiam ääntäen ”tsiam”ĉiam ääntäen ”tšiam”c on ts kuten sanassa katsoa, ĉ on tš kuten sanassa tšekki; ne ovat eri kirjaimia.
Mi scias, ke si venos.Mi scias, ke ŝi venos. – ”Tiedän, että hän tulee.”Ilman hattua si on refleksiivipronomini, aivan toinen sana. Etkö voi kirjoittaa ŝ:ää? Käytä x-järjestelmää.
Ŝi parolas la Francan.Ŝi parolas la francan. – ”Hän puhuu ranskaa.”Kielten ja kansallisuuksien adjektiivimuodot kirjoitetaan yleensä pienellä, kuten suomessakin. Vain -o-päätteiset nimet, kuten Esperanto, saavat suuren alkukirjaimen (PMEG).

Usein kysyttyä

Mitkä esperanton virheet muuttavat lauseen merkitystä?

Useat: lian sanan sian sijaan (toisen miehen vaimo, ei oma), -ata sanan -ita sijaan (”suljetaan” eikä ”suljettu”), puuttuva suunnan -n (huoneen sisällä eikä huoneeseen) ja kaksoiskielto (lause muuttuu myönteiseksi).

Miksi -ig- ja -iĝ- menevät suomalaisella sekaisin?

Suomessakin on vastaavia pareja (avata ja avautua, nukuttaa ja nukkua), mutta niiden muodostus vaihtelee sanasta toiseen, eikä sääntöä voi soveltaa suoraan. Esperantossa pari muodostetaan aina samoin: Mi malfermis la pordon ”Avasin oven” ja La pordo malfermiĝis ”Ovi aukeni”. Parit on lueteltu sivulla -ig- ja -iĝ-.

Kirjoitetaanko kielten nimet esperantossa isolla?

Vain -o-päätteiset nimet, kuten Esperanto, Ido ja Latino. Adjektiivimuodot, kuten angla ja franca, ja useimmat kansallisuussanat (anglo, usonano) kirjoitetaan yleensä pienellä.

Miten voin tarkistaa oman esperantoni?

Tarkista jokaisesta lauseesta, että jokaisella objektilla on -n, jokaisella adjektiivilla -j ja -n tarpeen mukaan, että -ig-/-iĝ--muoto on oikea, että sia viittaa vain subjektiin ja että ol, ke ja ĉu ovat oikeissa paikoissa. Lue lause sitten ääneen ja tarkista paino.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.